Sanotaan, ettei Euroopan parlamentti kiinnosta suomalaisia. Vuoden 2025 kuntavaalit osoittivat, että ainakaan Mauri Pekkarinen ei unohtunut Brysseliin.

Ruokakaupoista ympäri Suomen on vajaan vuoden ajan voinut ostaa myös viinejä, joissa on enintään kahdeksan prosenttia alkoholia. Jylkkärin raati arvioi niistä halvimmat.

Esikoisalbuminsa julkaissut Ulla Lintulampi ottaa musiikkiinsa vaikutteita niin lavarunoudesta, yhteiskunnallisista teemoista kuin indiepopin legendoista.

Räjäyttäjien harmaa tupla on yksi yhtyeen vahvimmista levytyksistä, joka perustelee kestonsa moneen kertaan, kirjoittaa Niklas Pelkonen.

On sääli, että jälleen homomiehestä kertova elokuva korostaa apaattista erilaisuutta ja yksinäisyyttä, kirjoittaa Saara Nenonen.

Satiirielokuva käsittelee raskaita teemoja ahdistavan pitkien kohtausten muodossa, mutta muistuttaa kyllä, kun on aika nauraa, kirjoittaa Saara Nenonen.

Jyväskylän yliopiston uusi tilastrategia toi Linkin ja Algon eteen ainejärjestilan muuton. Uusi tilaratkaisu tyydyttää, mutta yliopiston viestinnässä olisi parantamisen varaa.

Katso Prässissä-ohjelma Youtubesta tai tässä jutussa.

Nykynuoriso yrittää tehdä coolia siitä, ettei käy juhlissa, omaa laajaa ystäväpiiriä tai halua pitää hauskaa, kirjoittaa Menkkainen.

Kuuntele Jylkkärin uusi podcast-jakso Spotifysta.

Kaakkois-Aasian elämänlanka, Mekong, virtaa kahdeksan valtion halki. Erityisen tärkeä se on köyhälle Laosille – maalle, jossa jokivesi merkitsee ruokaa, tuloja ja tulevaisuutta. Joen virtaus on kuitenkin Kiinan käsissä – eikä suurvalta epäröi käyttää vettä valtansa välineenä.

Ryhdyin kirjoittamaan kirjeitä, koska halusin kapinoida kiirettä vastaan ja ajatella hitaammin. Huomasin, että viestinnän hitaus antaa minulle luvan olla ihminen, kirjoittaa Roosa Niskanen.

Jyväskylän ylioppilaslehti kävi läpi kaikki opiskelijaksi tunnustautuneet kuntavaaliehdokkaat. Heistä kuusi selvitti tiensä kaupunginvaltuustoon asti.

Jos ensi syksyn edustajistovaaleissa on ehdolla lähinnä jyvivalaisia ja sitoutumattomia, en jaksa uskoa, että äänestysinto nousee vuoden 2023 katastrofiluvuista, ennustaa päätoimittaja Henri Häkkinen kuntavaalituloksen perusteella.

Jylkkäri täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Tässä artikkelissa esillä on 14 kantta läpi Jylkkärin julkaisuhistorian.

Alzheimer ja muut aivoja rappeuttavat taudit johtavat käsittämättömän surullisiin ihmiskohtalohin. Mutta miten voisimme tänä optimoinnin aikakautena valjastaa tämän biologian aiheuttaman inhimillisen tragedian Suomen yhteiskuntaa parantavaksi voimaksi, kysyy Valentin Vänskä.

Tietosuojavaltuutetun toimisto antoi huomautuksen, koska Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilla oli usean vuoden ajan vapaasti saatavilla henkilötietoja.

Itseironiseksi taantuva köppäisyys vetää maton elokuvan omien jalkojen alta. Lopputulos on jatkuvasti melkein huvittava, kuten Sami Hedberg tai räkä, kirjoittaa Niklas Pelkonen.

Jylkkäri soittaa ihmisille ja kysyy kysymyksen.

Palstalla esitellään kotiseutuja – ironisesti ja kaikella rakkaudella.

Jyväskylän yliopiston tavoite on kolminkertaistaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2028 mennessä. Jylkkäri selvitti, miten Jyväskylä on vuosien varrella pyrkinyt kansainvälistymään.

Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien hakijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Hakijatilastojen kärjessä ovat Suomen lisäksi Nigeria, Pakistan, Bangladesh ja Intia.

Kuuden eri puolueen ehdokkaille esitettiin kahdeksan kysymystä, joihin jokainen pääsi vastaamaan ja tarvittaessa haastamaan kollegaansa.

Linkki näköislehteen kansikuvan alapuolella.

Kuntapolitiikan seuraaminen on tylsää, koska kukaan ei riitele kunnolla. Valtuutetuilla on liika yhteistä, koska he jakavat keskenään saman lähiympäristön, kirjoittaa Jylkkärin päätoimittaja Henri Häkkinen.

Kauppatieteiden opiskelijoista koostuva joukko perusti ”hyvinvointiyhdistyksen”, joka tähtää auttamaan myös Mattilanniemen ulkopuolella opiskelevia.

Miksi ainejärjestön jäsenyyden kylkiäisenä on liityttävä työmarkkinajärjestön jäsenenksi, pohtii kolumnissaan Jylkkärin toimittaja Rudolf Jurvanen.

Jotenkin Jussi Murikka palasi – Aleksi Mäkelän surkea uudelleenlämmittely epäonnistuu kaikessa, mikä Häjyissä toimi, kirjoittaa kriitikko Niklas Pelkonen.

Nyt Rinta-Pollari tarkastelee väitöskirjassaan maskuliinisuuden ilmenemistä suomalaisessa ”runopoikaräpissä”.

Psykologian pääsykokeisiin lukiessa Jylkäs-Pakasen sylissä oli vastasyntynyt vauva ja arki täynnä vaipanvaihtoa. Silti yliopisto-opinnot eivät jääneet unelmaksi.

Nykyään voi löytää elintarvikepakkauksen kyljestä kaikki sateenkaaren värit täyttävän litanian erilaisia vastuullisuusmerkkejä. Samoja merkkejä ei löydy kuitenkaan CV:stä, kirjoittaa Veeti Rautanen.

Bernanda Alban talon tragedia kumpuaa avoimuuden puutteesta sekä naisille kohdistetusta sosiaalisesta paineesta, kirjoittaa Juhani Aho.

Palstalla esitellään kotiseutuja.

Jylkkäri soittaa ihmisille ja kysyy kysymyksen.

Eszter Ónodi ja Ashan Kottagoda muuttivat viime syksynä Jyväskylään yliopisto-opintojen perässä, haaveenaan rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. Mutta kuinka helppoa ulkomaalaisen opiskelijan on todella asettua aloilleen ja jäädä tänne pysyvästi?

Kansainvälistymisessä ei ole kyse mistään altruistisesta projektista, jossa suomalainen korkeakoulu haluaisi tarjoilla maailman laadukkainta koulutusta tiedonnälkäisille tuleville huippuosaajille ihan hyvää hyvyyttään, kirjoittaa pääkirjoituksessa Jylkkärin päätoimittaja Henri Häkkinen.

Jylkkäri haastoi Jyyn uuden hallituksen muovaamaan vahvuutensa ja haasteensa hädintuskin alkaneen hallitusvuotensa edessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa mietinnössä käydään läpi opiskelijoiden tukijärjestelmän nykytilaa ja pohditaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia.

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertolan mukaan pakkojäsenyyden poistaminen heikentäisi ylioppilaskuntien taloutta, vähentäisi jäsenmääriä ja vaikeuttaisi lakisääteisiä tehtäviä, kuten opiskelijaedustajien nimeämistä yliopistohallintoon ja YTHS:ään. Joulukuussa valmistuneessa selvityksessä arvioidaan myös eri mallien vaikutuksia ylioppilaskuntien asemaan.

Omistuspohjan muutos synnyttäisi Jyväskylään korkeakoulukonsernin.

Uusi asemakaava sallii asumisen Seminaarinmäen asumisen P-rakennuksessa, G-rakennuksessa ja Puutarhurin talossa

Nosferatu kannattaa ehdottomasti kokea teatterissa. Lähes mustavalkofilmiä jäljittelevä haalea värimaisema luo kolkon goottitunnelman, jossa korostetun hitaat kameran liikkeet enteilevät vaanivaa pahaa, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Trillerinomaiseksi sävyttyvä kerronta on kiehtova keino kuvata kirkon sisällä vaanivia vaaroja, kirjoittaa Saara Nenonen.

Ajatuksia kutkuttelevista teemoistaan huolimatta toteutus kompastuu poukkoilevaan kerrontaan, jossa kohtaukset jäävät iirrallisiksi, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Musiikkiura opintojen ohessa on tasapainottelua päämäärätietoisuuden ja armollisuuden välillä. Jos tarmoa löytyy, löytyy myös keinot menestyä molemmissa, kertovat jyväskyläläiset muusikot.

Villa Ranan vanhoissa piirustus- ja veistosaleissa on tänä päivänä paljon taidetta ja kulttuuria. Taiteen tekemistä ei rajoiteta, kunhan seinään ei porata tai rakenteita hajoteta, sillä rakennus on Museoviraston suojelema.

Uusiin diplomi-insinöörikoulutuksiin tulee vuonna 2026 haettavaksi yhteensä 120 aloituspaikkaa.

Mitkä voimat puhuvat yliopistojakin paikoin hallitsevassa turvallisuus- ja puolustuseetoksessa – tieteen vai poliittisten voimien, kysyy kolumnissaan filosofian maisteriopiskelija Juuso Kokkonen.

Jyväskylän yliopisto haki Suomen Akatemialta profiloitumisrahoitusta noin yhdeksää miljoonaa euroa.

Palstalla esitellään kotiseutuja.

Jyväskylän yliopiston vuoden alumni, toimittaja Arja Paananen on raportoinut Venäjän tapahtumista 1990-luvulta lähtien.

Ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin AU:n Eetu Aalto.

Edeltäjälleen uskollisessa jatko-osassa eeppiset taistelut, dramaattiset dialogit ja unenomaiset ennenäkykohtaukset imaisevat tarinaan. Akilleen kantapää on hahmojen laiminlyönti, kirjoittaa kriitikko Saara Nenonen.

Hetkittäisestä epätasaisuudesta huolimatta Lehmä synnyttää yöllä on suvereeni romaani, joka kuvaa juurettomuudesta kumpuavaa pahoinvointia vaikuttavasti, kirjoittaa kriitikko Niklas Pelkonen.

Poesia kustantamo ja kääntäjä Janne Löppönen ovat tehneet valtavan kulttuuriteon saattaessaan tämän loistavan teoksen suomalaisten lukijoiden saataville, kirjoittaa kriitikko Ville Mäki.

Noin kolmasosa Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kokoelmasta sijaitsee Mattilanniemessä. Kiinteistöjen irtisanominen vaikuttaa myös puutarhan kokonaisuuteen.

Kenellä on paras huumorintaju ja parhaat vitsit? Tai kuka on yksinkertaisesti perusluonteeltaan hupaisa tyyppi?
Jylkkäri kyseli kansanedustajilta.