BUSINESS FINLANDIN pääjohtaja Lassi Noponen kehottaa nykyistä opiskelijasukupolvea hankkimaan mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta joko opintojen aikana tai niiden jälkeen. Noponen vieraili Jyväskylän yliopistolla tiistaina osana vierailusarjaa, jossa Business Finland esittelee vuodenvaihteessa hyväksyttyä, vuodet 2026–2030 kattavaa strategiaansa.
“Nyt opiskeleva sukupolvi on ensimmäinen Suomessa, jolle koko maailma on avoimena työmarkkinana. Valmistuvat ihmiset eivät ajattele, että minun pitäisi valmistua tänne Suomeen, vaan katsovat koko maailmaa mahdollisena sijaintipaikkana”, Noponen sanoo.
Seurauksia on Noposen mukaan kaksi: Suomeen täytyy rakentaa kiinnostavia työpaikkoja aivovuodon välttämiseksi, mutta myös kansainvälistä osaamista on syytä kerryttää.
“Meidän kansallinen ongelmamme korkean teknologian kaupallistamisessa on lyhyempi kansainvälinen historia kuin verrokkimaillamme. Meillä on jonkin verran rajallisempi tiimidiversiteetti, jolla tarkoitan juuri kokemusta erilaisista kulttuureista ja markkinoista”, Noponen perustelee.
Business Finlandin uusi strategia linjaa neljä keskeistä tavoitetta: tehdä Suomeen ennätysmäärä tuottavuutta parantavia yksityisiä tutkimus- ja kehityskasvuinvestointeja, tehdä tasoloikka kunnianhimoon ja innovaatioyhteistyöhön, luoda maailmanluokan edellytykset kansallisten vahvuuksien uudistamiselle ja uusien kasvualojen synnylle ja rakentaa vahva luottamus Business Finlandin vaikuttavuuteen, vastuullisuuteen ja tehokkuuteen.
Mutta mitä nämä korkeat tavoitteet tarkoittavat opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta?
PÄÄJOHTAJA NOPONEN näkee julkisesta keskustelusta yleisesti poiketen tulevaisuuden varsin hyvänä. Syy piilee tutkimus- ja kehitysrahoituksessa.
“Tutkimus- ja kehitysrahoitus on sijoitus tuleviin työpaikkoihin. Suomessa on hyvät rahoitustuet, ja näemme sen hankevirrassamme. Meille syntyy ja on syntynyt paljon innovaatiolähtöistä teollisuutta, ja siellä rakennetaan niitä tulevaisuuden työpaikkoja”, Noponen selventää.
“Viime vuosina, tämän nykyisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lainsäädännön ollessa voimassa, panostukset toimintaan ovat kasvaneet merkittävästi joka vuosi. On loogista odottaa, että nämä panostukset tuottavat kasvavan määrän uusia korkean lisäarvon työpaikkoja.”
Sivistys on kuitenkin niitä tärkeimpiä arvoja, joille menestyksemme yhteiskuntana rakentuu, se on aivan selvää.
Business Finlandin näkökulmasta tilanne on siis se, että rahoitusten kasvaessa työpaikkoja syntyy välittömästi tutkimustoimintaan, ja joidenkin vuosien viiveellä laajemmin, kun projekteissa onnistutaan ja ne kaupallistetaan.
“Sekä suurissa yrityksissä, ja sitten meillä on myös aktiivinen kasvuyrityssektori. Mutta tähän yhteyteen haluan sanoa, että siitä huolimatta kannattaa hankkia sitä ulkomaan kokemusta”, Noponen sanoo.
NOPONEN KERTOO, että Business Finlandin päätehtäviin kuuluu talouskasvun luominen, ja siihen avainasemassa on tutkimustyön ja hankkeiden kaupallistaminen. Miten Business Finland suhtautuu esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan arvopohjaan, jonka mukaan tiedettä ja tutkimusta olisi tehtävä myös muilla kuin elinkeinoelämän ehdoilla?
“Se on hyvä kysymys. Sivistys on tärkeä arvo, ja Jyväskylän yliopisto on, voisiko sanoa sivistysyliopisto, jossa on vähemmän tutkintoja, jotka tähtäävät suoraan johonkin ammattiin, kuten vaikka lääkärikoulutuksessa tai teknillisessä yliopistossa”, Noponen pohtii.
“Sivistys on kuitenkin niitä tärkeimpiä arvoja, joille menestyksemme yhteiskuntana rakentuu, se on aivan selvää. Meidän tehtävämme on kuitenkin luoda talouskasvua”, hän lisää.
Noponen näkeekin talouskasvun ja sivistyksen tukevan toisiaan Suomen kasvun rakentajina.
“Ei meillä olisi kehittynyttä ja teknologisesti edistynyttä yhteiskuntaa ilman sitä sivistyspohjaa, jota rakennetaan yleissivistävällä koulutuksella.”
BUSINESS FINLAND on Suomen valtion konserni, joka tarjoaa esimerkiksi rahoitusta yrityksille ja tutkimus- ja kehitystyöhankkeille. Yksittäisistä hankkeista esimerkiksi Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteishankkeelle Funmersivelle myönnettiin alkuvuonna 30 000 euroa Business Finlandin rahoitusta. Funmersive on projekti, jossa yliopistot ja viisi yritystä luovat palvelumuotoilun tapoja sitouttaa käyttäjiä pitkäjänteisesti palveluihin immersiivisen hauskuuden kokemusten avulla.
Seminaarinmäen kampuksen päärakennukselle pääjohtajan toi omien sanojensa mukaan “road show” – kiertue, jonka aikana Noponen on kiertänyt kaikki Suomen yliopistopaikkakunnat. Jyväskylä oli viimeinen etappi.
“Olen kiertänyt tapaamassa alueiden edustajia ja kertomassa Business Finlandin uudesta strategiasta ja rahoitusmahdollisuuksista. Tämä on kaksisuuntaista: samalla olen kuullut viestejä ja kysymyksiä meille päin”, Noponen kertoo.
Jyväskylän yliopistosäätiön ja Alvar Aalto -säätiön puuttumista eniten rahoitusta saaneiden listoilta Noponen ei osaa kommentoida suoraan, mutta kertoo yleisellä tasolla, että usein vastaus rahoituspuutteisiin on, että sitä ei ole edes haettu. Esimerkiksi Aalto-korkeakoulusäätiö oli eniten rahoitusta saaneiden joukossa vuonna 2024 ja Tampereen korkeakoulusäätiö vuonna 2018.
“En tiedä, onko täältä haettu, mutta kannustan kyllä kaikkia hakemaan. Meillä on Suomessa aika hyvä tilanne näiden myöntövaltuuksien kanssa”, Noponen sanoo.
Katso koko haastattelu alla: