Nuorena aikuisena uuteen kaupunkiin muuttaminen jännitti. Olin toki jo asunut omillani, niin kuin kunnon ihmisen kuuluu, mutta tutussa kotikaupungissani. Lähdin kauas kotoa, mutta Jyväskylään muuttaessani tiesin sopeutuvani vaivattomasti. Ja voi kuinka olenkaan sopeutunut!
Jyväskylässä on ensinnäkin todella helppoa liikkua, sillä täällä ei ole lainkaan liikaa esimerkiksi korkeuseroja. Etenkin pyöräily on mitä mukavinta puuhaa, kun baanat ovat pitkiä ja tasaisia, ei muuta kuin ajaa vaan! Mäkiä ei Jyväskylässä ole nimeksikään kulkuani haittaamassa, paitsi että keskustassa on yksi pikku nyppylä.
Harjun nyppylä on pieni mitäänsanomaton kumpu. Harjusta tarvitsee tietää sen verran, että kesällä sieltä kuuluu iltasoitto ja vappuna me haalaripellet menemme sinne istumaan ja juomaan kaljaa.
Saa kai siellä käydä muutenkin, en ole ihan varma. Kannattaa vähintäänkin edetä varoen, sillä koiranulkoiluttajat saattavat antaa lähdöt äkkiä. Harjun eli Neron portailla kyllä käyn pinkomassa, saan kivan pikku lämpän aamuisin ennen rankkaa koulupäivää.
JA RANKKAAHAN se on opiskella Seminaarinmäellä. Kampuksella on esimerkiksi vain muutama opiskelijaravintolaa, joten tyydyn yleensä lähtemään suosiolla kotiin ruuanlaittoon. Opiskelijan tuilla onneksi elää mukavasti, ja lähikauppani K-Market Kymppi on juuri kohtuullisen hintainen isompienkin ruokaostosten tekoon.
Joskus saatan myös pistäytyä Jyväskylän torille tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ostamaan. Tori on niin mukavasti sijoitettu kauppakeskusten taakse keskustan vilinästä sivuun, että Kauppakadulla tulee sopivan tukala ja ahdistunut olo.
Liiallinen avaruus olisi typeryyttä, sillä kuinka sitten katusaarnaajan valistavat puheet kaikuisivat Kompassilla?
Keskustakuvassa kantavaäänisen saarnamiehen ja kiiluvasilmäisten feissareiden lisäksi saatan törmätä myös lainvalvojaan. Poliisi pyörii keskustassa alvariinsa tarkkailemassa pahantekijöitä silmä kovana. Kuumotuksen tunne siis saadaan maksimoitua tehokkaasti vaikkapa pienen krapulaisen kauppareissun yhteydessä.
KESKUSTA ON silti minunlaiselleni nuorelle laiskalle ihmiselle täydellinen paikka asua. Opiskelijana minulla on loputtomasti aikaa ja rahaa nautiskella.
Muutamia suosikkipaikkoja mainitakseni ainakin Ylä-Ruth eli Rude, Yläkaupungin Ale Pub eli Pubes ja Kirkkopuisto vetävät ainakin meitä kirjoittavia opiskelijoita luokseen. Esimerkiksi aivan kampuksen kulmalla sijaitseva Rude on suosittu kahvila, tosin pullaa on turha odottaa tarjoiltavan.
Liiallinen avaruus olisi typeryyttä, sillä kuinka sitten katusaarnaajan valistavat puheet kaikuisivat Kompassilla?
Myös ainakin kahdeksan eri päivittäistavarakauppaa löytyy noin viiden korttelin säteeltä kämpästäni. Yksikään niistä ei tosin ole prisma tai cittari, joten voin unohtaa eksoottisemmat hankinnat kuten vaikka atopiaystävälliset ihonhoitotuotteet. Mutta niinhän sitä sanotaan: tän päivän puna on huomisen kivulias ihottuma.
Onneksi edes kaljaa ja sipsiä saa kaupasta kuin kaupasta.
Lisäksi koko kaupungin ainoa ympäri vuorokauden avoinna oleva marketti löytyy vain yhden ristiretken päässä ydinkeskustasta Kortepohjan kainalosta Savelasta. Se palveleekin kaikista opiskelijoista parhaiten autollisia tai kortepohjalaisia.
KORTEPOHJASSA OLI siitä jännittävää asua, että mitään kummallista ei ikinä tapahdu, mutta koko ajan tuntuu siltä, että jotain kummallista varmasti kohta tapahtuu. Viisi kuukautta Kortsussa joista kaksi viikkoa DDR:ssä -veteraanille keskustaan muutto oli minulle henkilökohtaisesti helpotus, mutta kaipa siellä moni viihtyykin, kivassa kesäkaupunginosassa.
Paitsi että Kortepohja City ei ole edes kesällä kovin kaunis. DDR, tuo 1970-luvun tornitalokompleksi, jota jo yli kymmenen vuotta sitten yritettiin purkaa, pitää huolen katukuvan kertakaikkisesta masentavuudesta. Jokainen ostalgiaa poteva löytää avun tuosta hirvityksestä.
Samaan masennukseen mahtuu myös tieto siitä, että Kortsuun ei ehdi hädän hetkellä sen pahemmin pelastajat kuin poliisikaan.
VIELÄ EN ole kokenut Kostalgiaa, eli Kortepohjanostalgiaa. Oli siellä tosin minullekin sentään Sale, edullisen Kympin kanssa saman hintatason putiikki, josta käydä sipsiä ja kaljaa pahimpaan vapinaan.
Ja Rentukka, jossa kävin vain ja ainoastaan syömässä koska koen ihan tarpeeksi yhteisöllisyyttä keskenäni omassa kämpässäni. DDR:ssä koin sitä kuoriaisten kanssa.
Jyväskylä on kiva kaupunki, niin kuin kaikki muutkin Suomen kaupungit. Kaikista seikoista huolimatta tai juuri niiden vuoksi Jyväskylä on ihan kelvollinen paikka käydä korkeakoulu.
Huhujen mukaan täältä kannattaakin sitten heti valmistuttuaan lähteä helvetin äkkiä kauas pois. ▬
Kirjoittaja on toisen vuoden journalistiikan opiskelija.