Arviot

Kauko Röyhkä onnistuu kertomaan kiitettävästi Niilo22:n elämäntarinan, josta videoita seuraamalla saa tietoa vain satunnaisesti ja vähän kerralla. Kirjan paras kohta lienee sisällysluettelo, johon Niilon luikauksia on koottuna, kirjoittaa Jaakko Syrén.

Anne Hathaway ja Dakota Johnson ovat kaikkialla – nyt tahattoman hupsussa jännärissä, kirjoittaa Saara Nenonen.

Diggerin keskeisenä teemana on terävä satiiri nyky-yhteiskunnan ilmiöitä kohtaan. Ilmastokatastrofin käsittely hullujen päättäjien ja törmäävien jäävuorien kautta ei silti ole kovin ennennäkemätöntä tai rohkeaa, kirjoittaa Senni Laitila.

Samuli Valkaman tuore kotimainen elokuva loistaa, kun se nojaa täysillä aiheensa absurdiuteen. Karikatyyrimäisyyttä se ei kaipaa, mutta huumori voisi olla paikoittain uskaltavampaa, kirjoittaa Emma Häkkinen.

Kolmekymppisten hahmojen pelkoja perkaava dialogi on surkuhupaisuudessaan herkullisen autenttista, kirjoittaa Saara Nenonen.

Syvällistä sanomaa tai hätkähdyttäviä laulusuorituksia KATTDO ei tarjoa, mutta eipä niitä aina tarvitakaan, jos tarkoitus on tanssia. Harry Stylesin uutuus on riemukas ja juostava levy, kirjoittaa Alina Salomaa.

Kunnianhimoinen kattaus “morsiamen” identiteettiä, rakkaustarinaa, että yhteiskunnan korruptiota ei nitoudu yhteen saumattomasti. Sivuhahmot ja -juonikuviot pyrkivät valottamaan Idan tarinaa hitaasti, mutta päätyvät jarruttamaan tahtia. Gyllenhaal onnistuu kuitenkin olemaan lipsahtamatta ylisuorittamisen puolelle, kirjoittaa Saara Nenonen.

Teemallisesti Töölö Chronicles on syväsukellus menestyksen hinnan, arkirealismin ja henkilökohtaisen kasvun väliseen jännitteeseen. Aiheita ei kuitenkaan käsitellä hampaat irveessä, vaan niitä värittää 2selle ominainen, hirtehinen huumori ja kyky katsoa peiliin itseironinen virne kasvoilla, kirjoittaa Valentin Vänskä.