”Turvetuotanto tuo paljon työpaikkoja.” 

Ei sillä ole mitään väliä. 

”Autoilu on yksilönvapausasia.” 

Saa olla, mutta ei silläkään ole mitään väliä. 

”Muut maat saastuttavat paljon enemmän.” 

Ihan sama. 

”Ei ilmastonmuutosta ratkota kasvissyönnillä.” 

Ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Makuasianakin merkityksetön. 

”Mutta lihansyönnin ja maatalouskulttuurin ylläpito on osa kansallista identiteettiä ja auttaa taloutta.” 

Ei sitten mitään väliä. 

MILLÄÄN MUULLA ei yksinkertaisesti ole mitään merkitystä, paitsi sillä, voiko tällä planeetalla enää asua. 

Minua ei kiinnosta talouskasvu. Minua ei kiinnosta maahanmuutto. Minua ei kiinnosta velkajarru tai yritystuet tai tuloverotus.  

Minua kiinnostaa eloonjääminen  – ja  että täällä voi elää minun jälkeenikin. 

Katsotaanpa kulunutta kesää. Nepalin tuhotulva johtui ilmastonmuutoksesta. Vuoristoja tarkkailevan ICIMOD-instituutin raporttien mukaan Hindukush ja Himalaja ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.  

Jäämassa sulaa nopeammin kuin koskaan, ja tuhoista kärsittiin Nepalin Gyirongissa. 

KOKO EUROOPPA kuivuu kasaan ja palaa karrelle. Kuluneen kesän kuivuuskausi oli poikkeuksellisen ankara, ja seuraukset kurittavat luontoa ja infrastruktuuria. Maa vetäytyy kasaan ja paisuu epätasaisesti, kun kosteus palaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi rakennuksille satojen miljoonien korjauskustannuksia. 

Maastopalot jylläävät. Sadevettä ei voi enää juoda ilman erillistä puhdistamista. Hyönteisten määrä putoaa kuin dinosaurukset jyrännyt meteoriitti.  

Ilmastonmuutos ei ole omituinen uhkakuva, jota hoetaan kyllästymiseen asti, vaan akuutti tuho, joka on jo käynnissä. Montako ruumista tarvitaan, että tämä pureutuu poliittiseen ilmapiiriin? 

Ja sitten kehdataan ulista jostain turvetuotannon työllisyysvaikutuksista. Ei sillä ole minkään valtakunnan väliä, jos lanaamme itsemme tuhkaksi ennen vuosisadan loppua. Turve ei lämmitä kuolleita koteja. 

Käytän turvetta konkreettisena esimerkkinä, mutta en pidä sitä ongelman juurisyynä. En myöskään yritä syyllistää yksilöä, sillä uskon vakaasti, että ratkaisun on oltava rakenteellinen ja poliittinen. 

MIELIPITEENI OLISI siis tämä: varmistetaan ensin koko Maan selviytyminen, ja väännetään sitten kättä ihan mistä tahansa. Kaiken paineen poliitikkoja kohtaan pitäisi tähdätä ilmastokriisiin reagointiin.  

Ja tarkoitan tätä kautta linjan, aina kunnallisvaltuustosta eduskuntaan ja sieltä Euroopan parlamenttiin. Pommitetaan sähköpostitse presidentti Alexander Stubbia puhumaan ilmastokriisistä Yhdistyneille kansakunnille.  

En tahdo äänestää ketään, jonka ylin tavoite ei ole globaalin sukupuuton estäminen.  

Joka ikinen poliittinen kiistakapula, jonka tavoite ei ole planeetan pelastaminen, joutaa jonon hännille. ▬