Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas

Ainejärjestöille lisää tiloja, pakkojäsenyys pois ja kulttuuritoimintaan leikkauksia – Jylkkäri tenttasi edarivaaliryhmiä

254 opiskelijaa on ehdolla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon vuosille 2018-2019. Edustajisto on JYYn korkein päättävä elin, johon kuuluu 41 jäsentä.

Ehdokasasettelu oli tänä vuonna vilkasta. 2000-luvulla ainoastaan vuonna 2011 vaaleissa on ollut enemmän ehdokkaita. Viime vaaleissa vuonna 2015 ehdokkaita oli 60 vähemmän, 194.

Jylkkäri tenttasi kaikkia yhdeksää vaaleissa ehdokkaita asettanutta ryhmää heidän vaaliteemoistaan ja mielipiteistään.

Tähän juttuun on koottu vastauksista yhteenveto teemoittain. Jutun lopussa on linkki jokaisen ryhmän vastauksiin kokonaisuudessaan.

Opiskelijoille halutaan lisää tiloja kampukselta

Ainejärjestöjen tulisi olla JYYn toiminnan keskiössä, toteaa useampikin ryhmä vastauksissaan. Etenkin ainejärjestötilat ja yliopiston tilojen käyttö ilta-aikaan puhuttavat näissä vaaleissa.

JYYn vihreät opiskelijat haluavat edistää kaikkien oikeutta ainejärjestötilaan.

”Ainejärjestötila voi parhaimmillaan helpottaa opiskelijan kiinnittymistä yliopistoyhteisön jäseneksi sekä poistaa yksinäisyyttä, joka on tutkitusti todellinen ongelma korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa.”

Keskustaopiskelijat julistavat, että kampus kuuluu myös opiskelijoille. Järjestöille ja yliopiston piirissä toimiville ryhmille pitäisi tarjota edullisia, matalan kynnyksen tiloja erityisesti ilta-aikaan.

Myös Luonnontieteilijät haluavat, että yliopiston tiloja vapautetaan enemmän iltakäyttöön. Lisäksi JYYn tulisi ryhmän mielestä tarjota enemmän vapaa-ajan tiloja opiskelijoille ja ainejärjestöille muun muassa sitseille.

”Tilojen tarjonta on nykyisellään minimaalista.”, ryhmä toteaa.

Tilojen lisäksi JYYn tulisi lisätä sekä rahallista että aineetonta tukeaan ainejärjestöille. Esimerkiksi JYYn vihreät opiskelijat sekä P&D kehittäisivät järjestöavustuksia niin, että tuki kohdistuisi paremmin sitä eniten tarvitseville järjestöille. Aineetonta tukea ovat muun muassa koulutukset ja ainejärjestöjen toiminnan kehittäminen.

Ainoastaan JYYn liberaalit opiskelijat eivät tukisi ainejärjestöjä.

”Mikäli JYYn jäsenmaksun pakollisuudesta luovuttaisiin, lopettaisimme ainejärjestöjen tukemisen. Opiskelijat voisivat itse valita, mitä ainejärjestöjä tukevat.”

Suurin osa automaatiojäsenyyden kannalla

Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys – tai pakkojäsenyys – on puhuttanut edustajistovaaleissa vuodesta toiseen. Myös tällä kertaa kysymys jakaa mielipiteitä.

Kuusi ryhmää yhdeksästä kannattaa nykyistä mallia, jossa jokainen yliopiston opiskelija on myös ylioppilaskunnan jäsen. Automaatiojäsenyyden katsotaan turvaavan opiskelijoiden paremman edunvalvonnan sekä olevan tasa-arvoa lisäävä tekijä.

”Tällä hetkellä automaatiojäsenyys on paras tapa taata laadukas edunvalvonta, YTHS:n rahoitus ja JYYn riippumattomuus suhteessa yliopistoon ja elinkeinoelämään”, toteaa Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto vastauksessaan.

JYYn liberaalit opiskelijat ovat pakkojäsenyyttä vastaan kaikkein jyrkimmin. Heidän yksi vaaliteemoistaan on ylioppilaskuntien jäsenmaksun pakollisuudesta luopuminen. Liberaalien mielestä pakkojäsenyys on ristiriidassa perustuslain yhdistymisvapauden kanssa.

”Pakkojäsenyys on ylioppilaskunnille avoin piikki kasvattaa budjettia. Ylioppilaskunnat ja ylioppilaskuntien palkkalistoilla olevat työntekijät keksivät itselleen jatkuvasti uusia tehtäviä ja pakollinen jäsenyys mahdollistaa jäsenmaksujen jatkuvan korottamisen.”

Myös Oikeat Opiskelijat luopuisivat pakkojäsenyydestä, jota he pitävät historiallisena jäänteenä, jolle ei ole perusteita.

Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden mielestä ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä ei pitäisi luopua, mutta jäsenyyden ei pitäisi olla opiskelijalle maksullista, vaan julkisella rahoituksella katettua.

”Osa nykyisestä toiminnasta voisi olla rahoitettavissa vapaaehtoisilla maksuilla. Malli takaisi opiskelijoiden edunvalvonnan myös jatkossa, mutta tarjoaisi mahdollisuuden laajentaa toimintaa siihen suuntaan, mitä opiskelijat toivovat.”

Kaksi ryhmää lakkauttaisi Jylkkärin

Ylioppilaslehdet ovat olleet parina viime vuonna tapetilla useammassa ylioppilaskunnassa. Vuonna 2016 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaslehti lakkautettiin ja vastaavasti Oulussa päätettiin lopettaa printtilehden julkaiseminen. Vaasassa puolestaan ilmestyi tänä keväänä viimeinen ylioppilaslehden numero.

Jyväskylässäkin puhutaan ylioppilaslehden tulevaisuudesta näissä vaaleissa. Oikeat Opiskelijat mainitsee yhdeksi vaaliteemoistaan Jylkkärin uudistamisen sen tuottamien tappioiden vähentämiseksi pyrkien kohti valtakunnallista ylioppilaslehteä.

”Koemme, että valtakunnallinen ylioppilaslehti, jossa jokaisella ylioppilaskunnalla olisi oma äänensä, olisi vastuullisempi vaihtoehto nykymuotoisen Jylkkärin sijaan”, ryhmä vastaa.

JYYn liberaalit opiskelijat sen sijaan yksinkertaisesti katsoo, että Jylkkäri voitaisiin lakkauttaa, mikäli sille ei riitä lukijoita. Ryhmä ei koe, että Jylkkäri olisi välttämätön osa ylioppilaskunnan viestintää.

Muut ryhmät haluavat ennemmin kehittää ja uudistaa Jylkkäriä kuin lakkauttaa sen. Jylkkäri nähdään tärkeänä viestintäkanavana, näkyvyyden tuojana ja opiskelijoiden äänenkannattajana.

”Vastustamme jyrkästi Jylkkärin lakkauttamista, mutta järkevien säästökohteiden etsiminen on paikallaan. Printtilehteä ei kannata lakkauttaa mainostulojen takia, mutta julkaisutahtia voi tarvittaessa harventaa”, sanoo Alvarin unioni.

”Jotta Jylkkärin tulevaisuus voidaan turvata, tulee sen kehittää konseptiaan ja nostaa profiiliaan uskaliaammalla sisällöllä”, toteaa puolestaan JYYn vihreät opiskelijat.

Kulttuurisektori ja Kampus Kustannus leikkauslistan kärjessä

Kulttuuripalvelut, tapahtumat ja Kampus Kustannus. Siinä kolme asiaa, jotka nousevat ryhmien vastauksissa esille kysyttäessä, mistä JYYn toiminnassa voisi lähteä leikkaamaan.

Kulttuuripalveluista leikkaisivat muun muassa JYYn demariopiskelijat, Luonnontieteilijät, Oikeat Opiskelijat ja Jyväskylän Keskustaopiskelijat.

”Lähtisimme leikkaamaan tapahtumista ja toiminnoista, joita ylläpidetään perinteen velvoittamina ja joille ei kuitenkaan ole enää kysyntää, esimerkiksi JYYn avajaisbileiden konseptia voisi miettiä uudelleen”, vastaa JYYn Demariopiskelijat.

Kampus Kustannuksesta säästökohteita etsisivät Alvarin unioni, P&D sekä Keskustaopiskelijat.

”Kampus Kustannuksesta. Kampus Kustannus vie vuosittain noin 10 000–15 000 euroa JYYn budjetista eikä se tarjoa jäsenille olennaisia palveluita. Lisäksi kulttuuritoimintaa voidaan varmasti toteuttaa kustannustehokkaammin”, toteaa puolestaan P&D.

JYYn vihreiden opiskelijoiden mielestä toiminnan tehostaminen on aina parempi vaihtoehto kuin leikkaukset jäsenpalveluista. Jyviva puolestaan katsoo, että leikattavaa ei ole.

”JYYn toimintaa ei tarvitse supistaa. Jos jostain pitäisi leikata, lähtisimme ekologisista syistä liikkeelle ämpäreistä ja lihasta”, Jyviva toteaa vastauksessaan.

Seuraavista linkeistä pääset lukemaan jokaisen ryhmän vastaukset kokonaisuudessaan.

Alvarin unioni

Jyväskylän Keskustaopiskelijat

JYYn Demariopiskelijat

JYYn liberaalit opiskelijat

JYYn vihreät opiskelijat

Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva)

Luonnontieteilijät (LuoTi)

Oikeat Opiskelijat

P&D

  1. Anonyymi

    Matkustan Helsingistä asti äänestämään liberaaleja, sillä mielestäni tämä pakkojäsenyys on aivan järkyttävästi perustuslain yhdistymisvapautta rajoittava tekijä. Ei edustuston kuulu olla maailmanparannuselin, vaan ajaa opiskelijoiden etuja.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Jaana Kangas

    Ei tarvitse enää edes matkustaa! JYYn edarivaaleissa otetaan tänä vuonna käyttöön sähköinen äänestys, joten äänestää voi paikasta riippumatta. Tässä juttu aiheesta: https://www.jylkkari.fi/2017/09/edustajistovaalissa-otetaan-kayttoon-sahkoinen-aanestys/

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.