Ei hakutuloksia.

Jyväskylän Keskustaopiskelijat

1. Ryhmänne nimi ja ehdokkaiden määrä

Jyväskylän Keskustaopiskelijat, 16 ehdokasta.

2. Esitelkää ryhmänne lyhyesti 

Jyväskylän Keskustaopiskelijat on yliopistopolitiikasta ja valtakunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden yhteisö. Pyrimme opiskelumahdollisuuksien parantamiseen sekä tasa-arvon edistämiseen opinnoissa. Meitä yhdistää halu toimia yhteisöllisemmän ja vastuullisemman yliopistoyhteisön puolesta.

3. Mitkä ovat ryhmänne vaaliteemat?

  • Edustajiston tärkein tehtävä on tukea opiskelijoiden arkea. Tämä tarkoittaa muun muassa edullista ja parempaa ruokaa, opiskelijoille sopivaa asumista tai äänekästä koulutuksen puolesta puhumista.
  • Jokaisen opiskelijan arki on huomioitava opiskelussa ja kaupungissa, oli sitten perheellinen, yksinasuva, vammainen, kansainvälinen opiskelija tai aikuisopiskelija.
  • Haluamme haastaa JYYtä selkiyttämään omaa toimintaansa ja tavoitteitaan. Mikä on tehtävämme, entä asemamme? Ylioppilaskunnan pitää löytää oma paikkansa opiskelijan arjessa ja kaikki JYYn päätökset pitää tehdä opiskelijayhteisön etu edellä.

4. Listatkaa kolme konkreettista asiaa, joita ryhmänne aikoo ajaa edustajistossa.

  • Kampus kuuluu myös opiskelijoille: Yliopiston tulee olla paikka, jossa opiskelijoiden on helppo olla ja viihtyä. Järjestöille ja muille yliopiston piirissä toimiville ryhmille on elintärkeää, että niillä on käytössään edullisia, matalan kynnyksen tiloja keskeisellä sijainnilla, etenkin ilta-aikaan. Viihtyvyyteen vaikuttavat myös kulkuyhteydet kampuksilla ja niiden välillä: erityisesti Mattilanniemen ja Agoran alueen pyörätiettömyydelle tulee tehdä jotain, jotta turvallinen liikkuminen voidaan taata kaikille.
  • Lähiruokaa opiskelijaravintoloihin: Opiskelijaravintoloissa on tarjottava entistä enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Keski-Suomessa tuotetun ruoan suosiminen on ekologista ja se myös tukee paikallisia yrittäjyyttä. Opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa kampuksen ravintolatoimintaan ovat kuitenkin pienet, vaikka JYYn jäsenet omistavatkin siitä suuren osan. JYYn pitäisikin vahvistaa suoraa vaikuttamista Sonaatissa, jotta siellä saataisiin enemmän opiskelijoiden ääntä kuuluviin.
  • Opiskelija-asumiseen panostaminen: Kortepohjan kehitys on nyt hyvällä mallilla, mutta asuntoja tarvitaan myös ylioppilaskylän ulkopuolelle esimerkiksi kampuksien läheisyyteen vastaamaan opiskelijoiden asuntopulaan. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota uusien tonttien etsintään kampuksien lähialueilta ja seurata myös uuden kehittyvän Hippoksen alueen muodostumista opiskelija-asuntorakentamista silmällä pitäen. Samalla tulee huolehtia jo käynnissä olevien rakennusprojektien saattamisesta huolella maaliin.

5. Jos JYYn toimintaa pitäisi supistaa, mistä lähtisitte leikkaamaan? Miksi juuri siitä?

Jos jostain olisi pakko säästää, niin leikkaisimme marginaalisista kulttuuripalveluista, joita hyödyntää vain hyvin pieni osa jäsenistöstämme. Ne eivät kuulu ylioppilaskunnan ydintehtäviin samalla tavalla kuin esimerkiksi edunvalvonta. Toinen mahdollinen säästökohde olisi Kampus Kustannus, jonka toiminta on melko irrallaan muusta ylioppilaskunnan toiminnasta ja on myös samalla hyvin näkymätöntä opiskelijoille.

6. Jos voisitte muuttaa yhden asian JYYssä, mikä se olisi?

Toimintansa ja vaikuttavuutensa tehostamiseksi JYYn tulisi luopua vuosittain vaihtuvista toimintasuunnitelmaprojekteista ja ryhtyä noudattamaan juoksevaa toimintasuunnitelmaa. Tosu-projektit ovat erilaisia sisällöltään, kooltaan ja kestoltaan, eivätkä ne kaikki sovi sidottaviksi kalenterivuoden raameihin. Juoksevassa tosussa projektit voitaisiin aidosti tehdä valmiiksi ja uusia voitaisiin luoda ilman keinotekoisia kalenterivuoden asettamia rajoituksia. Näin valta kustakin toimintasuunnitelmaprojektista siirtyisi väistyvältä hallitukselta aidosti edustajiston käsiin. Näemme, että juokseva toimintasuunnitelma tekisi JYYn toiminnasta dynaamisempaa, lisäisi edustajiston valtaa ja parantaisi JYYn vaikutusmahdollisuuksia kampuksilla ja kaupungissa.

7. Miten JYYn pitäisi tukea ainejärjestöjen toimintaa?

JYYn myöntämien järjestöavustusten määrää tulee nostaa, ja niiden myöntämisperusteet täytyy arvioida ja määrittää uudelleen. Järjestöjen tukemiseen tulee kuitenkin löytää myös muita keinoja rahan jakamisen lisäksi. JYY voisi esimerkiksi auttaa ainejärjestöjä tekemään toiminnastaan pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa; erilaiset koulutukset yhteistyötahojen kartoittamiseen ja ylivuotisen toiminnan suunnitteluun voisivat viedä ainejärjestöjen toimintaa eteenpäin.

8. Miten kehittäisitte Kortepohjaa?

Kortepohjaa tulee edelleen kehittää houkuttelevaksi ja moderniksi kaupunginosaksi, ja Kortepohjan ylioppilaskylä on luonnollisesti tämän kehityksen ytimessä. Rentukan peruskorjauksen myötä kylä saa uuden lounasravintolan ja kuntosalin, mikä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Kylä tarvitsee kuitenkin vielä mm. kiinteän pyöränpumpun, muovinkeräyspisteen ja roimasti enemmän opiskeluun tarkoitettuja tiloja. Kortepohjan kehittämisessä kärkenä tulee olla yhteisöllisyys ja opiskelijan sujuva arki.

9. Lappeenrannassa ja Vaasassa on lakkautettu ylioppilaslehti, Oulussa se ilmestyy nykyään vain netissä. Millaisena näette Jylkkärin tulevaisuuden?

Jylkkäri on keskeinen osa ylioppilaskunnan viestintää. Sen kautta kuulee kampuksen kuulumisia ja opiskelijoiden ääntä, muutenkin kuin oman ainejärjestön tai kaveripiirin kautta. Jylkkäri tuo myös ylioppilaskunnalle näkyvyyttä koko Jyväskylässä, sillä sen jakelupisteitä on ympäri kaupunkia. Pelkkä nettilehti ei ajaisi samaa asiaa, joten kannatamme Jylkkärin toiminnan jatkumista samanlaisena.

10. Pitäisikö ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä luopua?

Ei. Yliopistossa, kaupungissa ja valtakunnassa täytyy vastaisuudessakin olla vahva, kaikkia opiskelijoita edustava taho. Jäsenyyden ei pitäisi kuitenkaan olla opiskelijalle maksullista, vaan julkisella rahoituksella katettua. Tämä on Keskustan Opiskelijaliiton virallinen kanta.Ylioppilaskunta suorittaa tärkeitä tehtäviä koko yliopistoyhteisön kannalta. Tämän vuoksi – maksuttoman koulutuksen hengessä – etenkin sosiaali- ja koulutuspoliittinen toiminta pitäisi tulevaisuudessa rahoittaa muuten kuin opiskelijoilta kerättävillä maksuilla. Osa nykyisestä toiminnasta voisi kuitenkin olla rahoitettavissa vapaaehtoisilla maksuilla. Keskustaopiskelijoiden luoma malli takaisi opiskelijoiden edunvalvonnan myös jatkossa, mutta tarjoaisi lisäksi mahdollisuuden laajentaa toimintaa siihen suuntaan, mitä opiskelijat toivovat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *