Springsteen: Deliver Me from Nowhere

Scott Cooper

Draama. K12. 119 min. Ensi-ilta 31.10.2025.

Arvosana: 1,5 / 5

Taide imitoi elämää niin usein, että legendaarisista artisteista kertovat filmatisoinnit päätyvät monesti muistuttamaan fiktiota. Elokuvantekijältä vaaditaan taitoa, jotta tämä löytää tähtinarratiivin taustalta inhimillisen tarinan kliseiden sijaan.

Springsteen: Deliver Me from Nowheren ohjaaja-käsikirjoittaja Scott Cooper ei ole taitava elokuvantekijä. Hän on kokeillut vuosien varrella useita genrejä duunaridraamasta westerniin, epäonnistuen lähtökohtaisesti kaikissa.

Bruce Springsteenin Nebraska-klassikon (1982) syntytarinan kertaava elokuva vie Cooperin jälleen muusikkoaiheen pariin, kuten puiseva esikoisohjaus Crazy Heart.

Springsteenin keskeisin irtiotto osoittautuu Cooperille liian vaikeaksi palaksi. Elokuva on silkkaa rautalangasta väännettyä sössöttävää levy-yhtiösetää ja surullisilla silmillään järveä tuijottavaa erikoislahjakkuutta. Julma maa pyörii televisiossa. Cooperin elokuville ominaisesti siirtymät on leikattu yhtä huolellisesti kuin halvan makkaran kantapala.

Nebraskan merkitys Springsteenin uralle selitetään moneen kertaan auki, mutta itse albumi jää etäiseksi, teoksena suorastaan merkityksettömäksi. Yksi rock-historian rohkeimmista töistä tulkitaan tahattomasti sivuraiteeksi, jolle estyneen neron piti poiketa ennen kuin kunnollinen rahan takominen saattoi alkaa.

Crazy Heartista muistuttaa myös päälle liimattu, fiktiivinen rakkaussuhde, sillä Cooperin maailmassa miehen lukkoja ei voi avata ilman persoonattoman musadiggarimimmin läsnäoloa. Bechdelin testistä kiinnostuneilla katsojilla tulee olemaan hauskaa.

Jeremy Allen White jää pääroolissa etäiseksi, mutta Jeremy Strong näyttelee tuottaja-manageri Jon Landauta tapansa mukaan niin haravanvarsi hanurissa, että sitä on ilo katsoa.

Yllättäen Bruce-leffan ilmeisin verrokki on suomalaisräppäri Cheekistä kertova, JP Siilin ohjaama Veljeni vartija. Yhtäläisyydet kerronnan rytmiä, lapsuustraumojen korostusta ja yksittäisiä kohtauksia myöten ovat suorastaan häkellyttäviä.