Ei hakutuloksia.

Teksti  Arimo Kerkelä

Jussi-voittaja jää varjoon

Ohjaaja J-P Valkeapää vieraili Jyväskylässä Arktisen upeeta -filmifestivaaleilla .
Ohjaaja J-P Valkeapää vieraili Jyväskylässä Arktisen upeeta -filmifestivaaleilla. Kuva: Perttu Puranen

Kehuttuja, mutta kaupallisesti huonosti menestyneitä elokuvia ohjanneen J-P Valkeapään mielestä Suomesta puuttuu vahva elokuvakulttuuri.

Ohjaaja J-P Valkeapään toinen ohjaustyö He ovat paenneet (2014) palkittiin helmikuun alussa neljällä Jussi-patsaalla. He ovat paenneet valittiin vuoden parhaaksi elokuvaksi, Valkeapää parhaaksi ohjaajaksi.

Vaikka kriitikot ylistivät kahden nuoren pakoretkestä kertovaa teosta, se ei menestynyt lippuluukuilla. He ovat paenneet keräsi kotimaan elokuvasaleihin vain 3000 katsojaa.

”Jonkun tahon pitäisi ehkä tehdä analyysi siitä, että mitä siinä kävi. Pienen markkinabudjetin vuoksi mainonta oli pääasiallisesti netissä. Meillä ei ollut tunnettua ohjaajaa eikä tunnettuja näyttelijöitä”, Valkeapää pohtii.

Sekä He ovat paenneet että Valkeapään esikoisohjaus Muukalainen (2008) ovat kuitenkin keränneet runsaasti kehuja ja päässeet esitykseen useille kansainvälisille elokuvafestivaaleille.

”Siitä voi löytää jotain surkuhupaisuutta, että tämän elokuvan katsojat löytyvät ulkomailla. Sama [Pirjo Honkasalon ohjaaman vuoden 2014 Jussi-voittajan] Betoniyön kanssa. Molemmat ovat päässeet lukuisille merkittäville elokuvafestivaaleille.”

Vaikka He ovat paenneet ei menestynyt elokuvateattereissa, ovat Jussi-palkinnot nostaneet elokuvan ainakin hetkellisesti valokeilaan.

”Vielä on vähän turhan aikaista arvioida, että mikä vaikutus niillä palkinnoilla on. Tuntuu, että ihmisten kiinnostus sitä elokuvaa kohtaan on nyt jotenkin herännyt”, ohjaaja sanoo.

 

Yleisesti ottaen suomalaisella elokuvalla menee hyvin – ainakin kaupallisesti. Kun kotimaisissa elokuvateattereissa kävi viime vuonna noin 7,5 miljoonaa katsojaa, myytiin lipuista reilu neljännes kotimaisiin elokuviin.

”Suomalaisen elokuvan itsetunto on hyvällä tolalla, koska on niin paljon yleisömenestyksiä. Suomalaista elokuvaa käydään katsomassa paljon”, Valkeapää arvioi.

Vuoden 2014 katsotuin elokuva oli Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja, joka keräsi yli 450 000 kävijää elokuvateattereihin. Yhteensä kahdeksan suomalaista elokuvaa ylitti sadan tuhannen katsojan rajan.

Silti vain harvat kotimaiset elokuvat ovat todellisia menestyksiä. Katsotuimmat elokuvat ovat lähes poikkeuksetta komediaa, toimintaa tai koko perheen elokuvia.

”Suomalaisyleisö ei ole leffojen suhteen hirveän seikkailunhaluinen tai kaikkiruokainen. Tällä hetkellä eletään lama-aikaa, niin eskapismi myy ihan selkeästi.”, Valkeapää sanoo.

Valkeapään mukaan poikkeuksen tekevät Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kaltaiset erityistapahtumat. Niissäkin käy silti suhteellisen vähän ihmisiä.

”Siellä on sitten samat ihmiset, jotka kiertävät näytöksestä toiseen. Se porukka joka ostaa kaikki liput, ei välttämättä ole niin hirveän iso.”

 

On helppo jakaa elokuvat menestyksiin ja floppeihin pelkkien katsojalukujen perusteella. Valkeapään mukaan katsojaluvuista puhutaan turhankin paljon.

”Kun katsoo miten suomalaisesta elokuvasta kirjoitetaan, niin tuntuu että vaikka Helsingin Sanomat ei osaa enää kirjoittaa mistään muusta kuin katsojaluvuista. Se kertoo yleisemmin suomalaisen elokuvakulttuurin tilasta. Ei se hirveän vahva ole”, ohjaaja arvioi.

J-P Valkeapään mielestä elokuvataiteeseen suhtaudutaan Suomessa eri tavalla kuin muihin taiteisiin. Hän pohtii, että syy voi olla omien merkkiteosten puuttumisessa.

”En tiedä johtuuko se siitä, ettei meillä ole Kaurismäen lisäksi ollut muita kansainvälisesti merkittäviä elokuvantekijöitä.”

Kotimaisen filmituotannon merkittävimmät ajanjaksot ovat yhdistyneet enemmän kotimaassa menestyneisiin suuren yleisön elokuviin.

”Suomalaisen elokuvan kultakaudet ovat aina liittyneet tämmöiseen yleisöelokuvaan, kun miettii esimerkiksi 50-luvun studiokautta tai 40-luvun elokuvia.”

 

37-vuotiaan Valkeapään harteille on lastattu jo suuria odotuksia. Esimerkiksi Demokraatti-lehden elokuvakriitikko Rane Aurimo kirjoitti He ovat paenneet -elokuvan arviossaan, että ”tällä tiellä ohjaajan suurempi läpimurto on vain ajan kysymys”. Myös kansainvälistä menestystä on pidetty mahdollisena.

Valkeapäätä on kutsuttu tulevaisuuden lupaukseksi, mutta hän itse suhtautuu titteliin torjuvasti.

”Lupauksia varmasti on, mutta tuollainen läpimurto tarvitsee elokuvan, joka tulee paljon katsotuksi, palkituksi ja myydyksi. Ihan mieluusti tekisin sellaisen.”

Valkeapää muistuttaa, että Aki Kaurismäen läpimurto tapahtui vasta vuosien työn jälkeen.

”Kaurismäellä oli takana vuosikymmenten duuni ennen todellista läpimurtoa, mikä oli Cannesissa Kauas pilvet karkaavat.”

Vastaava asema toisi Valkeapään mukaan enemmän rahaa ja liikkumavaraa elokuvien tekemiseen. Ennen läpimurtoakin J-P Valkeapää on tyytyväinen omaan tilanteeseensa.

”Teen tällä hetkellä semmoisia elokuvia, mitä haluan itse tehdä. Koen saaneeni rahoittajilta luottamusta siihen, että he kokevat näiden elokuvien olevan tekemisen arvoisia.”

 

J-P (JUKKA-PEKKA) VALKEAPÄÄ

  • Palkittu suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.
  • Syntynyt Porvoossa 1977.
  • Ohjannut elokuvat Muukalainen (2008) ja He ovat paenneet (2014).
  • Kirjoittaa parhaillaan kolmannen elokuvansa käsikirjoitusta. Kuvaukset on tarkoitus tehdä vuonna 2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *