JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunta JYYn ja sen omistaman liiketoimintakokonaisuus Soihdun vuoden 2021 hiili- ja luontojalanjäljen laskenta valmistui maaliskuussa.

Laskenta- ja selvitystyön teki yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom.

Ylioppilaskunnan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Vähentääkseen ilmasto- ja luontohaittojaan ylioppilaskunta tarvitsi tietoa eri toimintojensa päästöistä.

Hiilijalanjälki tarkoittaa JYYn aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia ilmastolle. Vuonna 2021 jalanjälki oli noin 2 017 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e).

HIILIJALANJÄLJESTÄ suurin osa, 79 prosenttia, aiheutui erilaisista hankinnoista. Hankintojen suurin yksittäinen päästölähde oli rakentaminen. Sen osuus oli 27 prosenttia. Esimerkiksi Soihtu Korttelikylän rakentaminen sijoittui vuosien 2020 ja 2022 välille.

Toiseksi suurin hankintojen päästölähde oli rakennusten huolto ja korjaus, kuten asuntojen maalaaminen. Sen osuus oli 11 prosenttia. Kortepohjan ylioppilaskylässä tornitaloja on peruskorjattu vuosien 2017–2022 aikana.

Siivouksen ja puhtaanapidon osuus hankinnoista oli 10 prosenttia, samoin kuin elintarvikkeiden. Ilokiven lounasravintolan päästöistä miltei puolet aiheuttivat kalatuotteet ja punainen liha, ja niiden jälkeen maitotuotteet.

Hankintoihin kuuluivat myös muun muassa laitteiden ja kalustojen sekä muiden palveluiden päästöt.

Ylioppilaskunnan hankintojen lisäksi hiilijalanjälkipäästöjä aiheuttivat jätehuolto (8 prosenttia), lämpö (5 prosenttia), sähkö (5 prosenttia), vesi (3 prosenttia) ja työmatkat (0,01 prosenttia).

Eri päästölähteet suhteutettiin myös ylioppilaskunnan niihin käyttämään rahaan. Esimerkiksi suurimman yksittäisen päästölähteen eli rakentamisen hankintojen rahallinen osuus oli 27 prosenttia. Sekä elintarvikkeiden että jätehuollon rahallinen määrä oli puolestaan pieni, vaikka aiheutunut päästö oli suuri.

LUONTOJALANJÄLKI tarkoittaa negatiivisia vaikutuksia luonnolle ja sen monimuotoisuudelle. Se laskettiin maan, makean veden ja meren ekosysteemeille.

Jos JYYn luontohaitta jatkuisi samanlaisena, laskennan mukaan 0,00000085 prosenttia maaekosysteemien, 0,00000014 prosenttia makean veden ekosysteemien lajeista ja 0,000001 prosenttia meriekosysteemien lajeista olisi riskissä kuolla sukupuuttoon.

Myös luontojalanjäljestä hankintojen osuus on suuri. Rakentamisen osuus on 23 prosenttia maaekosysteemeissä ja 22 prosenttia makean veden ekosysteemeissä.

Elintarvikkeista meriekosysteemeille aiheutuva haitta on 85 prosenttia, josta suurin osa tulee liha-, kala- ja maitotuotteista sekä vihanneksista.

Selvityksessä oli laskettu myös keinoja, joilla JYY voi pienentää hiili- ja luontojalanjälkiään. Ilmastohaittoja voi vähentää esimerkiksi korjaamalla vanhoja rakennuksia uusien rakentamisen sijaan. Uuden tavaran ostamisen sijaan voi vuokrata tai lainata. Kierrätyksen tehostaminen vähentäisi sekajätteen määrää.

Lämmön ja sähkön ollessa uusiutuvaa, perustuvat energian ja veden päästövähennykset kulutuksen vähentämiseen. Jos kulutusta vähennettäisiin 20 prosenttia, alenisivat sekä lämmön että energian päästöt noin 50 t CO2e. Se tarkoittaa kokonaishiiljalanjäljestä noin 2,5 prosenttia.

Elintarvikkeista syntyviä päästöjä voi pienentää vähentämällä punaisen lihan ja kalan määrää. Naudanlihan tarjoaminen päättyi ylioppilaskunnan omistamassa Ilokiven lounasravintolassa vuoden 2022 lopussa.

HIILINEUTRAALIUS saavutetaan, kun nettopäästöt ovat nolla.

Ne päästöt, joita ylioppilaskunta ei voi karsia, aiotaan kompensoida. Silloin JYY hyvittäisi aiheuttamiaan päästöjä rahoittamalla vähennyksiä muualla.

Selvityksen mukaan ekologista kompensaatiota voi toteuttaa esimerkiksi suojelemalla hyväkuntoisia elinympäristöjä. Suomessa ekologista kompensaatiota on vielä toistaiseksi toteutettu vähän. Luontojalanjäljen kompensaatioille ei ole samanlaisia markkinoita kuin hiilikompensaatioille.

Haasteena on myös, että iso osa JYYn luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen ulkopuolelle. Ei ole vielä selvää, kuinka ulkomaiset luontohaitat voidaan kompensoida esimerkiksi Suomessa.

JYYn edellinen hiilijalanjälkilaskelma on vuodelta 2019. Tuolloin se oli 3 710 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Laskelmassa ei huomioitu luontojalanjäljeä.

Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomilta tilatussa selvityksessä tarkasteluvuosi oli 2021, jolloin elettiin koronapandemian rajoitusten aikaa. Sitä, miten korona vaikutti laskelmaan, on kuitenkin vaikea arvioida.

Selvityksen myötä JYY sai käyttöön laskentamallin, jota voi hyödyntää jatkossa uusissa selvityksissä. Jalanjälkien vertailu on tulevaisuudessa helpompaa tehdä itse.

Uutta laskelmaa käytetään JYYn vuonna 2020 valmistuneen ilmastokestävyyden tiekartan päivittämisessä. Tiekartta on toimenpideohjelma, jossa on määritelty, milloin ylioppilaskunta saavuttaa hiilineutraaliuden ja miten ilmastotoimia toteutetaan. Päivittäminen tehdään vuoden 2023 aikana.

JYY on Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö. Jäseniä on noin 12 000.