Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuva Laura Kangas

Sitsiohjeita ainejärjestöille pidetään hyvinä, muttei välttämättä tarpeellisina – ”Eivät saa vaikuttaa ainejärjestöjen omiin perinteisiin”

Rasistisena pidetty lisäsäkeistö sitsilaulussa aiheutti keskustelua sitsikäytännöistä aiemmin keväällä.

Ainejärjestöt ottavat mielellään vastaan JYYn sitsiohjeet. Samalla ne ovat kuitenkin huolissaan siitä, mitä tapahtuu ainejärjestöjen omille perinteille ja vapaudelle järjestää haluamanlaisiaan tapahtumia.

Ainejärjestöjen mielipiteet jakautuvat, kun puhutaan sitsikäytännöistä. Järjestöt ovat keskenään eri mieltä siitä, onko sitseillä ongelmia ja onko järjestöillä tarvetta sitsiohjeille.

Keskustelu sitseistä lähti käyntiin, kun Pedagon, Abakuksen ja Stimuluksen sitseillä tapahtui välikohtaus liittyen rasistiseen laulun säkeistöön.

Jylkkäri kysyi muutamalta isoimmalta ainejärjestöltä sekä keskustelun aloittaineiden sitsien järjestäneiltä ainejärjestöiltä mielipiteitä sitseistä ja JYYn tulevista sitsiohjeista. Mainittujen kolmen ainejärjestön lisäksi Jylkkärille vastasivat Pörssi, Linkki, Magna Carta, Emile, Ynnä ja Dumppi.

Useimmissa ainejärjestöissä koettiin, että heidän omilla sitseillään ei ole esiintynyt ainakaan systemaattista rasismia tai syrjintää, mutta satunnaisia ylilyöntejä kerrottiin tapahtuneen.

Ainoastaan Magna Cartan puheenjohtaja Nick Bursiewicz sanoi suoraan, että sitseillä esiintyy toistuvasti räikeätäkin rasismia ja syrjintää.

”Koko sitsikulttuuri on jossakin määrin muutoksen tarpeessa. Blackfaceen tai esimerkiksi natsiksi pukeutuminen ei todellakaan ole OK, ja muutkin sitsiasut ovat usein hyvän maun rajoilla”, Bursiewicz sanoo.

Kaikki ainejärjestöt kuitenkin tuomitsivat jyrkästi rasismin ja syrjinnän sitseillä ja sitsilauluissa. Osassa ainejärjestöistä kerrottiin, että sitsilauluvihkojen sisältöä mietitään jatkossa kriittisemmin. Osa kertoi, että toimenpiteitä yhdenvertaisuuden takaamiseksi on tehty jo aikaisemmin.

”Olemme puuttuneet heti, jos on vähänkään vaikuttanut siltä, että rasimia tai syrjintää on havaittavissa. Olemme myös päättäneet, että sitseillä olevat punishmentit ovat erittäin hillittyjä ja niistä voi tarvittaessa kieltäytyä, jos sitä syystä tai toisesta ei halua suorittaa. Meidän sitseillämme on myös päätetty, että koko sitsien aikana voi käydä vessassa ilman erillistä lupaa”, kertoo Linkki ry:n puheenjohtaja Otto Jahnukainen.

Ohjeiden pakottaminen ainejärjestöille ei ole toivottavaa.

JYY ilmoitti kohun yhteydessä, että se aikoo laatia sitsejä järjestäville järjestöille ohjeet yhdenvertaisten sitsien järjestämiseen. Niiden noudattamista suositellaan JYYn piirissä toimivien järjestöjen sitseillä.

Ohjeet ovat herättäneet ainejärjestöissä ristiriitaisia tunteita. Kaikki Jylkkärin kyselyyn vastanneet ainejärjestöt pitivät ohjeita sinänsä tervetulleina ja tarpeellisina. Monesta ainejärjestöstä kerrottiin, että syrjivään tai muuten ongelmalliseen käytökseen on ollut vaikeata puuttua, kun selkeitä ohjeita ei ole ollut. JYYn ohjeista toivottiin ratkaisua tähän ongelmaan.

Toisaalta moni korosti sitä, että ohjeet pitää laatia ainejärjestöjen kanssa yhdessä eikä niin, että JYY sanelisi ne ylhäältä päin. Osa ainejärjestöistä ilmaisi huolensa siitä, että ohjeet saattaisivat turhaan rajoittaa ainejärjestöjen toimintaa ja estää ainejärjestöjen perinteiden noudattamista. Ehdottomia kieltoja tai pakkokeinoja ei toivottu.

Linkki ry:n Jahnukainen ei pidä erillisiä toimintaohjeita tarpeellisina, vaan uskoo, että jokainen ainejärjestö voi luoda omanlaisensa säännöt omien tarpeidensa mukaan.

”Perussäännöt ovat hyvä asia, mutta ne eivät saa vaikuttaa ainejärjestöjen omiin perinteisiin”, Jahnukainen sanoo.

”Ohjeistukset yhdenvertaisiin sitseihin ovat ohjenuorina hyviä. Ne voivat tuoda esiin sellaisia pointteja, joita ei ole tullut ajateltua. Kuitenkaan ohjeiden pakottaminen ainejärjestöille ei ole toivottavaa. Ohjeistuksen sanamuoto pitäisi olla nimenomaan ohjeistava, ei käskevä”, sanoo Ynnä ry:n puheenjohtaja Markus Kulmala.

Myös Jyväskylän kokoomusopiskelijat on ottanut kantaa JYYn sitsiohjeisiin. Heidän mielestään ”ylhäältä sanellut ohjeet eivät rakenna mitään, vaan olisivat ainoastaan tapa kiillottaa JYYn imagoa”.

Kannanotossaan kokoomusopiskelijat ovat myös sitä mieltä, että liian tiukka sensuuri esimerkiksi sitsilaulujen suhteen saattaisi uhata poliittista satiiria ja yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostamista, jotka kuuluvat osaksi sitsikulttuuria.

”Äärimmäinen varovaisuus ei ole tie onneen”, kannanotossa sanotaan.

On tietenkin kaikkien järjestöjen etu, että pidetään sitsejä, joissa jäsenistö viihtyy.

JYYn hallituksen järjestövastaava Josefiina Hukari on vetovastuussa JYYn sitsiohjeiden laatimisesta. Hänen mukaansa ainejärjestöt olivat toivoneet sitsiohjeistuksia ja koulutusta niiden järjestämiseen jo ennen kohua.

”Ainejärjestöjen kanssa oli jo sovittu, että keskustellaan viranomaisten kanssa lupakäytännöistä ja viestinnästä. Kohun myötä keskustelussa vain korostuivat tietyt näkökulmat”, Hukari kertoo.

Hukarin mukaan sitsiohjeita on lähdetty laatimaan nimenomaan ainejärjestöistä käsin. Ensiaskeleena luotiin kaikille avoin tekstidokumentti, johon jokainen järjestötoimija voi kirjata ylös omia ajatuksiaan hyvistä sitsikäytännöistä.

”Haluan, että nimenomaan järjestöt ovat ne, jotka sen ohjeen käytännössä tekevät, koska ne tulevat niiden tarpeeseen ja niiden käyttöön”, Hukari sanoo.

Hukari myös painottaa, että järjestöjen ei ole pakko noudattaa ohjeita sanatarkkaan – ne ovat ennemminkin muistutuksena siitä, että kaikki tarpeellinen on tapahtumia järjestettäessä otettu huomioon.

Jatkossa järjestöavustuksen saadakseen järjestön on toimitettava JYYlle yhdenvertaisuussuunnitelma. Hukarin mukaan sen sisältö voi olla hyvin vapaamuotoinen – tärkeintä on, että yhdenvertaisuutta on pohdittu.

Tavoitteena on, että ohjeet saataisiin laadittua vielä kevään aikana, sanoo Hukari.

”On tietenkin kaikkien järjestöjen etu, että pidetään sitsejä, joissa jäsenistö viihtyy. Me haluamme vain auttaa siinä.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *