Jylkkäri kysyi Jyväskylän yliopiston rehtoriksi hakevilta, mitä he ajattelevat Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä, yliopiston profiloitumisesta, opiskelijan roolista ja lukukausimaksuista. Näin hakijat vastasivat.
Petri Karonen, filosofian tohtori ja Suomen historian professori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Yhteistyötä tulee tehdä alueilla, joilla se on luontevaa ja toiminnallisesti järkevää. Duaalimalli tulee säilyttää.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Jyväskylän yliopisto on monialainen tiedeyliopisto, joka jo sinällään on merkittävä osoitus yliopiston halusta profiloitua korkealuokkaisena tutkimus- ja koulutuskorkeakouluna.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Ilman opiskelijoita ei ole yliopistoa.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ovat tunnetusti jo todellisuutta. Lukukausimaksujen perimistä tuskin kuitenkaan laajennetaan ainakaan lyhyellä tähtäimellä koskemaan ko. alueiden opiskelijoita. Maisteriohjelmien houkuttelevuus säilyy pitämällä laadusta huolta, eikä hakijamäärien ennustettu väheneminen välttämättä vaikuta ohjelmien toimintaan tai tuloksellisuuteen ainakaan negatiivisesti.”
Lauri Kettunen, tekniikan tohtori, professori ja tutkimusprofessori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vastaavat eri tarpeisiin. Ammattikorkeakoulut kouluttavat opiskelijoita tehtäviin, joille on selvä kysyntää nyt ja lähitulevaisuudessa. Yliopistoilla on osittain tämä sama tavoite mutta myös laajempi yhteiskunnan muutokseen tähtäävä toimeksianto: yliopistoilta ja yliopistoista valmistuneilta odotetaan vastauksia kysymykseen, mitä jatkossa voisi tehdä viisaammin, paremmin ja tehokkaammin.
Erityyppisten tehtävien hoitaminen edellyttää erilaista tieto- ja taitopohjaa. Tästä syystä korkeakoulujärjestelmiäkin tarvitaan kaksi. Arvelen, jos kahden järjestelmän mallin puretaan, lopputuloksena sama malli toteutuisi epävirallisesti: osa yliopistojen koulutusohjelmista olisi käytännössä hyvin lähellä nykyisiä ammattikorkeakouluja. Tästä on jo nyt selviä merkkejä.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön tavoite on säästää resursseja siellä, missä se on mielekkäästi toteutettavissa. Yhteistyö on väline, jonka avulla yliopiston varsinaisia päämääriä voidaan toteuttaa paremmin ja tehokkaammin. Yliopiston pitää vain huolehtia, että se ei epähuomiossa yhteistyön tiimellyksessä luovu perimmäisestä tavoitteesta kouluttaa yksilöitä, joilla on taito ja kyky muuttaa yhteiskuntaa.”
Aito oppiminen tuottaa aivoissa kirjaimellisesti fysiologisia muutoksia.
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Pidän kovasti Jyväskylän yliopiston oppimisen, monitieteellisyyden ja tieteiden välisen yhteistyön profiilista. Oppiminen on kaiken ydin, ja se on paljon enemmän ja arvokkaampaa kuin pelkästään vaadittujen opintojen suorittaminen. Aito oppiminen tuottaa aivoissa kirjaimellisesti fysiologisia muutoksia, ja tämä muuttaa… tai sanoisinko, tästä seuraava oman ymmärryksen rajallisuuden oivaltaminen sekä kyky elää ambivalenssien kanssa tekee meistä inhimillisempiä.
Yliopisto, joka pyrkii aidosti edistämään ja huolehtimaan kaikkien jäseniensä oppimisesta on erittäin hyvällä tiellä. Se ei voi jäädä aikaa myöten kenenkään huomaamatta. Monitieteellisyys on valtava vahvuus nykyaikana. Me olemme nähneet vasta alkusoittoa siitä, mitä nykyisillä tietojärjestelmillä voidaan lopulta tehdä. Kaikilla yliopiston aloilla on tarjolla uusia mahdollisuuksia enemmän kuin koskaan ennen historiassa. Yhteistyö tieteenalojen kesken ja muun yhteiskunnan kanssa on tehokas keino hyödyntää tämä tilaisuus.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Historia näyttäisi osoittavan, että koulutuksen ja tutkimuksen yhdistäminen on selvästi paras keino edistää oppimista ja uuden ymmärryksen syntymistä. Vastaavasti on itsestään selvää, että opiskelijat ovat yksi yliopiston kulmakivistä.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Kansalaisten maksuton koulutus on keskeinen osa pohjoismaisten yhteiskuntien menestystä. Tästä luopuminen olisi mielestäni merkittävä yhteiskunnallinen erehdys. EU:n alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tarvitaan omat järjestelynsä.
Kysymys ei ole yksioikoinen. Lahjakkaat ja motivoituneet kannattaa pyrkiä hyväksymän opiskelijoiksi yliopistoon heidän taloudellisesta asemastaan riippumatta. Toisella kädellä, jos maksuttomuus on ainoa motivaatio tulla Jyväskylään, voidaan myös kysyä, ovatko nämä todella niitä opiskelijoita, joita yliopistoon ensisijaisesti halutaan.
Kotimaiset yliopistot harjoittavat nykyään paljon mielikuvamainontaa. Uskon kuitenkin, että jos yliopisto keskittää voimiaan sekä henkilökunnan että opiskelijoiden toimesta oppimiseen sekä oppimisesteiden ja -vaikeuksien voittamiseen, silloin epävirallisia kanavia pitkin liikkuva viesti esimerkiksi kansainvälisistä maisteriohjelmista pitää kyllä huolen ohjelmien houkuttelevuudesta.”
Henrik Kunttu, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani ja professori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää?
”Tietyillä aloilla opetustarjonnan kehittäminen yhdessä on varmasti perusteltua. Opiskelijoita siirtyy nykyisinkin molempiin suuntiin JY:n ja JAMK:in välillä. Myös tila-asioissa voimien jonkinasteinen yhdistäminen saattaa tulla kysymykseen tulevaisuudessa. Molemmilla korkeakoulusektoreilla on omat, toisiaan täydentävät tehtävät. Näin uskon tilanteen olevan myös jatkossa.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”JY:n tulee jatkaa profiloitumistaan vahvistaakseen asemaansa kansainvälisenä tiedeyliopistona. Korkea tieteellinen taso on edellytys myös korkeatasoiselle, viimeiseen tutkimustietoon perustuvalle opetukselle. Yliopistomme muista yliopistoista poikkeava tieteenalaprofiili on nähtävä mahdollisuutena.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Opiskelijoiden rooli on aivan keskeinen. Voidaankin sanoa, että opiskelijat tekevät yliopistosta yliopiston. Tästä voimavarasta on pidettävä parempaa huolta. Opiskelijoiden ja muun akateemisen yhteisön vuorovaikutusta on kehitettävä edelleen. Kansainvälinen henkilöstö tulisi ottaa vahvemmin mukaan tähän prosessiin.”
Vain erottumalla toisista voimme menestyä.
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Lukukausimaksut tuovat varmasti lisää haastavuutta kansainväliseen opiskelijarektrytointiin. Uusi tilanne pakottaa yliopistoja kehittämään opetustarjontaansa sekä opetuksen laatua. On luotava rohkeasti entistä houkuttelevampia maisteriohjelmia. Vain erottumalla toisista voimme menestyä.”
Tuomas Lehtonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri ja filosofian tohtori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Yhteistyötä kannattaa kehittää siellä, missä siitä on saatavissa molemminpuolisia hyötyjä ja koulutustehtävä toteutuu parhaiten. Käytännössä tämä tarkoittaa opetusyhteistyötä ja mahdollisia yhteisiä ratkaisuja tukipalveluissa. Olennaista on, että yhdessä määritellyt tavoitteet ohjaavat yhteistyötä ja ratkaisuja arvioidaan niiden perusteella.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Jyväskylän yliopisto on määritellyt itsensä monialaiseksi ihmis- ja luonnontieteisiin keskittyväksi kansainväliseksi tiedeyliopistoksi, jolla on viisi painoalaa (oppiminen ja opetus, luonnon perusilmiöt, kielet, kulttuurit ja yhteisöt, liikunta, terveys ja hyvinvointi sekä informaatioteknologia).
Mikäli profiloitumista halutaan tästä muuttaa, sitä ei pidä tehdä monialaisuuden hinnalla, vaan etsimällä painoalojen sisältä tärkeimmät teemat. Yliopistojen kannattaa erikoistua, mutta niiden ei pidä hukata moninaisuuttaan. Tutkimuksessa meidän pitäisi osata ajatella tai löytää ennen ajattelematonta tai tuntematonta – yliopiston pitäisi antaa tälle mahdollisuutta ja tilaa.
Opetuksessa taas on osattava vastata yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeita, jotka ovat osin yhtä ennakoimattomia. Tavallista on, että ehdimme juuri ja juuri vastaamaan eilisen tarpeisiin, jos niihinkään. Valtakunnallinen tiedepolitiikka ja huoli resursseista ajavat valikoimaan ja keskittymään – näin on järkevää tehdä tiettyyn mittaan saakka, kunhan ei hukata yliopiston ja tieteen ideaa.”
Yliopistot myös vaikuttavat yhteiskuntaan eniten opetuksen kautta.
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Ilman opiskelijoita ei ole yliopistoa. Näyttää myös siltä, että parasta tiedettä tehdään siellä, missä se yhdistyy opiskeluun. Yliopistot myös vaikuttavat yhteiskuntaan eniten opetuksen kautta kouluttamalla osaajia eri tehtäviin – tätä kautta välittyy tieteellinen ajattelu, kriittisyys ja innovatiivisuus.
Totta kai yliopistoissa tehty tutkimus vaikuttaa myös innovaatioihin, mutta merkittävin vaikutus toteutuu opetuksen kautta – eli niiden ihmisten kautta, jotka hyödyntävät oppimaansa elämässään ja työssään. Opiskelijoiden näkemykset ovat myös tärkeitä yliopiston kehittämisessä eikä ilman opiskelijoita ei yliopistoyhteisö toteudu.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen arvo on mahdollisuus koulutukseen ja opiskeluun. On käytännön kysymys, toteutuuko tämä ilmaisilla opinnoilla tai halutaanko jokin vastikkeellinen järjestelmä.
Mikäli opiskelu olisi vastikkeellista, olisi luotava järjestelmä, joka takaisi omasta tai vanhempien varallisuudesta riippumattoman opiskelumahdollisuuden. Helposti tällaiset järjestelmät ovat kalliita, kömpelöitä ja pahimmassa tapauksessa nöyryyttäviä. Toisaalta vastikkeeton ja rajoittamaton opiskeluoikeus aiheuttaa itsessään tyhjäkäyntiä, tehotonta opiskelua ja resurssien tuhlaamista. Suo siellä, vetelä täällä.
Kansainvälisten maisteriohjelmien maksullisuus näyttää useimmissa Suomen yliopistoissa vähentäneen hakijoiden määrää, vaikka esimerkiksi Tampereen yliopistossa hakijoiden määrä on kasvanut. Todellinen trendi nähdään vasta muutaman vuoden kuluttua.
Vastikkeellinen tai maksullinen opinto-oikeus luo tietysti myös paineita ja vaatimuksia opetukselle. Opiskelijoiden mahdollisuus esittää vaatimuksia opetuksesta ja sen laadusta kasvaa olennaisesti, jos heistä tulee ”maksavia asiakkaita”. Totta kai opiskelijoiden mahdollisuuksia esittää laatuvaatimuksia voi ja on jo lisätty muutenkin ja niin pitääkin olla. Taas kerran kyse on tavoitteiden määrittämisestä ja järkevästä arvioinnista, millä keinoin tavoitteet voidaan toteuttaa.”
Jukka Lerkkanen, avoimen yliopiston johtaja ja kasvatustieteiden tohtori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on koulutuspoliittisesti erilaiset tehtävät. Siksi on tärkeää, että kehitämme Jyväskylää ja koko alueen korkeakoulutusta yhdessä. Nykyisten toimintatapojen lisäksi yhteistyötä voidaan kehittää entistä tiiviimmäksi esimerkiksi tilojen käytön ja palvelujen osalta sekä henkilöstön osaamisen ja yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden alueilla. Kokemukseni nykyisestä yhteistyöstä EduFuturassa ovat erittäin myönteiset.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Profiloitumisen tulisi määrittyä kahdesta näkökulmasta. Toisaalta Jyväskylän yliopiston kansainvälisistä ja kansallisista huippututkimuksen vahvuusalueista ja toisaalta niistä kehittymistarpeista ja uusista avauksista, joita on toimintaympäristössämme.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Yliopistoa ei ole ilman opiskelijoita. Opiskelijat ovat yliopistoyhteisön keskeisiä jäseniä ja aktiivisia toimijoita. Jatkossa tulee yhä enemmän vahvistaa yhteisöllisyyttä tukevia toimenpiteitä yliopistossamme.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Suomalaisen koulutuksen vahvuus on ollut maksuttomuus. Se on mahdollistanut koulutuksen kaikille riippumatta sosiaalisesta taustasta. Tämä periaate on ollut myös osa globaalia vastuullisuutta. Nykyisessä tilanteessa pitäisin yhtenä ratkaisuna monipuolisten verkko-opintojen lisäämistä kansainvälisille opiskelijoille. Näin voimme kasvattaa volyymia ja pitää samalla kustannukset alhaisina.”
Jan Lundell, kemian laitoksen johtaja, filosofian tohtori ja professori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omanlaisensa funktiot koulutuksen kentässä. Molempien edustamia näkökulmia tarvitaan, jotta Suomeen turvataan osaajia eri aloilla ja eri tarpeisiin.
Yhteistyötä voisi kehittää mahdollistamalla uudenlaisten poikki-institutionaalisten opintojen mahdollisuus entistä paremmin ja hallinnollisesti helpommin. Tällöin opiskelijat voisivat rakentaa omaa osaamistaan entistä kilpailukykyisempinä ja käyttökelpoisempina työmarkkinoita ajatellen.
Erityisesti AMK:n ja yliopiston kandidaattitason opinnoissa olisi synergiamahdollisuuksia, kuten myös yhteistyötä esim. tilojen yhteiskäytössä ja opetushenkilöstön osaamisen hyödyntämisessä. Jyväskylän EduFutura on hyvä alku ja esimerkki eri oppilaitosten yhteistyöstä.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Jyväskylän yliopisto on jo profiloitumassa ja aloitettua suuntaa tulisi jatkaa entisestään. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli laaja-alaisesta perustutkimuksen kivijalasta, josta kumpuaa jo valittujen profilointialojen tukea ja uudistumismahdollisuuksia, kuten myös yhteiskunnallisesti merkittäviä uusia tutkimuslähtöisiä avauksia.
Profiloitumisessa tulisi huomioida erityisesti maakunnalliset erityispiirteet, jotta yliopiston toiminta olisi olennainen osa maakunnan strategisia toimijoita. JY:ssä on lisäksi kaikki mahdollisuudet raja-aidat ylittävien koulutuskokonaisuuksien ja opintopolkujen mahdollistamisessa sekä dynaamisten yhteisöllisten tutkimuskokonaisuuksien kehittämiseksi.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Opiskelijat ovat keskeinen osa yliopistoyhteisöä. He kehittävät ja elävöittävät toimintaa ja haastavat koulutuksen ja tutkimuksen uudistumista kohti oppivaa yhteisöä ja tulevaisuuden haasteita.
Esimerkiksi humanistis-kaupallis-luonnontieteellistä osaamista tarvitaan muuttuvassa yhteiskunnassa.
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Lukukausimaksut ovat vain hetkellinen ”hidaste” kv-maisteriohjelmille kunnes yliopistolla paketoidaan laaja-alaisiin omiin vahvuuksiin nivoutuvia oppikokonaisuuksia. Yliopiston profiloituminen antaa mahdollisuuden kehittää laaja-alaisia kv-maisteriohjelmia, jotka vastaavat yhteiskunnallisiin tarpeisiin globaalissa mittakaavassa. Esimerkiksi humanistis-kaupallis-luonnontieteellistä osaamista tarvitaan muuttuvassa yhteiskunnassa.
Houkuttelevuus syntyy lujasta osaamisesta, mahtavasta ja innostavasta ympäristöstä sekä mielekkäästä ja tavoitteellisesta opetuksesta. Lisäksi JY pystyy tarjoamaan viimeisimmän tutkimuksen tukemaa opetusta ja moderneja opiskeluympäristöjä.”
Minna-Riitta Luukka, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani ja professori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Kannatan duaalimallia, mutta tietyillä koulutusaloilla yhteistyötä kannattaa syventää ja rakentaa ehkä uusiakin opintopolkuja korkeakoulujen välille.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Haluaisin säilyttää yliopiston ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin keskittyvänä monialaisena tiedeyliopistona, joten nykyiset profiloitumisalueet ovat hyvä pohja jatkossakin. Profiloitumista pitäisi miettiä sekä tutkimuksen että koulutuksen kannalta ja seurata tietysti valtakunnallisen tilanteen kehittymistä myös. Nykyisiltä alueilta löytyy varmasti lisää uusia avauksia kärjiksi.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, yhteistyökumppaneita mutta kyllä myös asiakkaitamme. He ovat yksi keskeinen yliopiston olemassaolon perusteista.”
Voi olla, että stipendijärjestelmän tai opintoseteleiden pyörittäminen tulisi hallinnollisesti kalliiksi.
Mikä rooli lukukausimaksuilla tulee tulevaisuudessa olemaan suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Lukukausimaksut liittyvät tietysti laajemmin siihen, miten ja mitä kautta yliopistojen rahoitus ylipäätään tulevaisuudessa järjestetään. Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta pidän kyllä koulutuksen maksuttomuutta arvokkaana, ja jos lukukausimaksuihin mentäisiin, voi olla, että stipendijärjestelmän tai opintoseteleiden pyörittäminen tulisi hallinnollisesti kalliiksi.
Korkeatasoinen, tutkimukseen perustuva opetus, omat muista poikkeavat ohjelmat, hyvä maine ja aktiivinen markkinointi ovat jatkossakin kv-maisteriohjelmien kulmakiviä. Jatkossa on entistä tärkeämpää miettiä, mitä ohjelmia ja erityisesti kenelle suunnattuina yliopiston on järkevää tarjota.”
Hanna-Leena Pesonen, kauppakorkeakoulun dekaani ja professori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”JAMK:n rehtori Jussi Halttunen on listannut monia hyviä ideoita JY:n ja JAMK:n yhteistyön kehittämiseksi syksyllä valmistuneessa selvityksessään. Esimerkiksi kesäopetuksen lisäämistä yhdessä niillä aloilla, joilla opiskelijoilla on siihen erityisesti tarvetta, kannattaa harkita.
Duaalimalli on minusta ihan ok, kunhan pidetään molempien erilaiset tehtävät kirkkaana. Samalla paikkakunnalla toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen esimerkiksi Tampereelle suunnitellun mallin mukaan voi kuitenkin olla järkevää.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Lähtökohta profiloitumiselle on minusta hyvin ilmaistu JY:n strategiassa: ”JY on kansainvälisesti tunnettu monialainen tiedeyliopisto, joka on oppimisen ja opetuksen aloilla yksi maailman johtavista yliopistoista”. Monitieteisyys ja kansainvälisen tason tutkimus profiloivat jo yliopistoa, ja näistä kannattaa pitää tiukasti kiinni.
Tieteenalojen osalta nykyiset tarkemmat profilointivalinnat ovat perusteltuja. Taloustieteilijänä toki toivoisin, että myös taloustieteen näkökulma olisi profiilissa vahvemmin mukana muiden tieteenalojen rinnalla. Profilointi vaatii jatkuvaa työtä yliopiston eri alojen, niiden tuotosten ja muutosten seuraamisessa, jotta valittua profiilia voidaan vahvistaa ja myös ajan myötä tarkentaa. Erityisesti tieteenalojen rajapinnoilta nousevien alojen tunnistaminen on tärkeää, jotta tulevaisuuden vahvuudet voidaan huomioida profiilissa.”
Ilman opiskelijoita yliopisto olisi tutkimuslaitos.
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Opiskelijat ja tutkijat tekevät yhdessä yliopiston. Ilman opiskelijoita yliopisto olisi tutkimuslaitos. Opiskelijat ovat näkemykseni mukaan yliopiston keskeisiä toimijoita, joiden rooli muuttuu opintojen aikana. Perusopinnoissa on vielä selkeämmin oppilaan rooli, mutta aineopinnoissa ja erityisesti syventävissä opinnoissa aletaan luoda roolia kyseisen alan asiantuntijana, ja vähitellen myös tutkijana ja kollegana. Tohtorikoulutuksessa ollaan tasavertaisia tutkijakollegoita varttuneempien tutkijoiden rinnalla.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”En usko, että lukukausimaksuilla tulee olemaan erityistä roolia suomalaisissa yliopistoissa. Kannatan vahvasti nykyisen yliopistolain periaatetta korkeakouluopintojen maksuttomuudesta. Kansainvälisille, EU:n ulkopuolisille opiskelijoillehan tähän on nyt tullut muutos, minkä hyväksyn. En kuitenkaan usko, että tästä tulee yliopistoille erityisen merkittävää tulonlähdettä, ja voisin oikein hyvin kannattaa myös kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen poistamista.
Olen itse vetänyt kansainvälistä maisteriohjelmaa lähes 20 vuotta, ja sen työn kautta oppinut näkemään sen hyödyn, minkä kansainväliset opiskelijat tuovat Suomeen. Kansainväliset opiskelijat ovat opintojensa aikana kuluttajia ja tuovat tuloja opiskelupaikkakunnalle. Opintojen jälkeen moni haluaa työllistyä Suomeen ja jatkaa täällä yhteiskunnan jäsenenä myös verojenmaksajana. Moni niistäkin, jotka palaavat opintojensa jälkeen kotimaahansa, päätyy tavalla tai toisella tekemään työtä esimerkiksi suomalaisten yritysten palveluksessa, mikä sitä kautta hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa.
Kysymyksen kautta tässä vastauksessani korostuivat erityisesti taloudelliset hyödyt, mutta näiden lisäksi kansainväliset opiskelijat tuovat tullessaan tietysti myös paljon muuta positiivista opetukseen ja alueelle. Lukukausimaksut eivät onneksi nyt ensimmäisellä hakukierroksella verottaneet hakijamääriä niin paljon kuin pahimmillaan pelättiin. Toki lopullinen kuva tästä saadaan vasta, kun nähdään juuri päättyneen haun hakijoiden taso. Toistaiseksi tiedetään vasta hakijamäärät.
Opintojen sisällön, opetuksen ja ohjauksen laadusta huolehtiminen tekee kansainvälisestä maisteriohjelmasta (tai mistä tahansa koulutusohjelmasta) houkuttelevan. Tyytyväiset, kyvykkäät ja työelämässä pärjäävät alumnit ovat paras mainos ohjelmille.
Alumnityötä ja sitä kautta alumnien tarinoiden hyödyntämistä opiskelijarekrytoinnissa voidaan lisätä. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin kaikista vaikuttavin mainos yritysten ympäristöjohtamisen kansainväliselle maisteriohjelmallemme on ollut menestymisemme alan kansainvälisessä rankingissa. Niillä aloilla, joissa sellaisia löytyy, kannattaa rohkeasti heittäytyä mukaan ja asettaa itsensä alttiiksi arvioinnille. Jos siinä pärjää, opiskelijat kyllä löytävät ohjelman.”
Kari Pitkänen, strategiajohtaja ja valtiotieteen tohtori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”JAMK:n rehtorin Jussi Halttusen esitys korkeakouluyhteistyöstä on monipuolisesti hahmottanut yhteistyön mahdollisuuksia ja tehnyt joukon konkreettisia ehdotuksia. Tässä on hyvä pohja yhteistyön kehittämisen suunnittelulle. Nämä ehdotukset on nyt korkeakouluissa pureksittava ja yhdessä on mietittävä, miltä osin ja missä järjestyksessä niitä lähdetään toteuttamaan.
Henki yhteistyölle on nähdäkseni verrattain hyvä, ja mikä on ensisijaisen tärkeätä, myös korkeakoulujen johto on yhteistyön kehittämiseen sitoutunut. Se Jyväskylän alueen koulutustoimijoiden EduFutura-sopimus tarjoaa yhden pohjan yhteistyötavoitteiden konkretisoimiseksi.
Kahden korkeakoulujärjestelmän malli voi toimia, jos kummankin järjestelmän korkeakoulut toimivat ns. omalla tontillaan. Samankaltainen järjestelmä on pitkään ollut mm. Saksassa ja on siellä osoittanut verrattain hyvin elinkelpoisuutensa. Toisaalta tämänkaltaisia kahden korkeakoulujärjestelmän malleja on joissakin maissa purettukin. Näiden purkutoimien seuraukset eivät aina näyttäydy kovin onnistuneina.
Joka tapauksessa järjestelmäkeskustelu jatkuu Suomessa. Itse en lähtisi hätäilemään järjestelmän purkamisessa, ja se johtaisikin melkoiseen myllerrykseen koko korkeakoulukentässä. Myös Jyväskylän yliopiston täytyy pohtia toimintaansa siltä varalta, että järjestelmää aletaan Suomessa purkaa. Hyvänä varautumisena tähän tilanteeseen olisi Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyön määrätietoinen tiivistäminen.”
Monialaisuus on yksi yliopiston vahvuuksista.
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Jyväskylän yliopiston tunnistamat painoalat ja ns. nousevat (vahvat) alat yhdessä yliopiston Suomen Akatemialle tekemien profiloitumishakujen kanssa kertovat varsin hyvin, mihin alueisiin yliopisto haluaa tutkimuksen näkökulmasta profiloitua.
Tutkimuksen profiloituminen ei kuitenkaan voi olla ainoa kriteeri, vaan jotkut alat voivat puoltaan paikkaansa muista syistä, vaikka eivät vahvan tutkimuksen näkökulmasta painoaloja olisikaan. Tähänastinen profiloituminen joka tapauksessa kertoo aika selkeästi, että Jyväskylän yliopisto aikoo jatkossakin olla monialainen yliopisto, eikä ajatuksissa ole mitään niin radikaalia kuin että luovuttaisiin jopa kokonaisista koulutusaloista.
Monialaisuus on yksi yliopiston vahvuuksista. Monialaisuus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti opiskella eri aloja oman yliopiston sisällä ja kehittää sellaista osaamista, joka tukee opiskelijan omia tavoitteitta. Ja vielä parempi, jos näitä mahdollisuuksia voidaan lisätä eri korkeakoulujen kanssa tehtävällä strategisella yhteistyöllä. Monialaisuudesta on etua myös tutkimuksessa, ja useimmat yliopiston tunnistamat tutkimuksen profiloitumisalueet ovatkin aidosti monitieteisiä. Hyviä esimerkkejä ovat aivotutkimus ja data-analytiikka.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Olen itse vahvasti mukana Student Life -kehittämistoiminnassa ja siinä olen viime vuosina pystynyt toteuttamaan niitä periaatteita, joita itse pidän tärkeänä. Kehittämistä tehdään tällä hetkellä tukemalla opiskelijoiden Student Life -teemoihin liittyviä maisteritutkielmia ja opiskelijavetoisia Jyväversitas-kehittämishankkeita.
Tutkimusperustaista Student Life -kehittämistä tehdään tällä hetkellä suurimmalta osin työhön rekrytoitujen opiskelijaharjoittelijoiden kanssa. Kokemukset tästä työstä ovat erinomaisia, ja tämä näyttää mielestäni selkeästi sen, kuinka valtava ja osin hyödyntämätön potentiaali yliopistolla on opiskelijoissaan.
Itseäni on pitkään suomalaisessa yliopistomaailmassa häirinnyt se, että tutkimus ja opetus aika vahvasti erotetaan kahdeksi eri maailmaksi ja pahimmillaan ne suorastaan asetetaan toisiaan vastaan. Opetuksen ja tutkimuksen pitäisi päinvastoin kietoutua yhteen muutenkin kuin sanomalla, että opetus perustuu tutkimukselle. Opiskelijat voidaan kytkeä mukaan yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja täten tukea opiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä. Parhaimmillaan tätä jo tehdäänkin, mutta paljon enemmän pitäisi tehdä.
Student Life -kehittämistyön kokemukset ovat näyttäneet, että opiskelijat voivat tuoda paljon tutkimusperustaiseen työhön. Tällöin toteutuisi konkreettisesti se ajatus, että olemme kaikki osa yliopistoyhteisöä eikä tämä toteamus jäisi korulauseeksi tai lauseeksi yliopistolakiin.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Hartaasti toivon, että suomalainen yhteiskunta säilyy sellaisena, jossa koulutus nähdään niin kansalaisoikeutena kuin Suomen yhtenä parhaana menestymistekijänä. Kumpikin asia puoltaa koulutuksen maksuttomuutta. Vaikka korkeakoulutuksessa on varmasti paljon kehitettävää, minusta mikään kansainvälinen kokemus ei anna pitäviä todisteita sille, että lukukausimaksut ratkaisisivat mitään ongelmia.
Kansainvälisille opiskelijoille lukuvuosimaksut ovat tulleet ja sen kanssa joudumme elämään. Maksullisuuden vastikkeeksi meidän täytyy varmistaa, että opiskelijat saavat sellaisen opetuksen ja koulutuksen, joka kantaa heitä pitkälle. Laadun täytyy olla kohdallaan ja ohjelmien tarjoaman koulutuksen täytyy vastata kysyntään.
Olin viime vuonna mukana tekemässä kansainvälisten ohjelmien ns. uudelleenperustamista. Tämän seurauksena enemmistö ohjelmistamme sai vain ehdollisen jatkon kahdelle seuraavalle hakukierrokselle. Ohjelmien ja tiedekuntien kanssa käyty keskustelu ei saanut heitä täysin ymmärtämään, kuinka suuren muutoksen lukuvuosimaksut tuovat tullessaan.
Uskon, että nyt ”Siperia opettaa” ja tiedekunnat ottavat tosissaan sen, että ohjelmakokonaisuus täytyy miettiä vakavuudella uudelleen. Luulenpa, että lähivuosina näemme ohjelmissa varsin suuren remontin. Toivottavasti tapahtuvat muutokset hyödyttävät kaikkia – myös suomalaisia – opiskelijoita. Uskon, että ymmärrys kasvaa koulutuksen laatuvaatimusten suhteen, ja lisäksi kansainväliset ohjelmat tarjoavat yhden mahdollisuuden myös suomalaisille opiskelijoillemme tehdä maisteritutkintonsa kansainvälisessä koulutusohjelmassa.”
Pasi Tyrväinen, it-tiedekunnan varadekaani, tekniikan tohtori ja professori:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Jussi Halttusen raportti ”Graniitti hikoilee” viime vuodelta antaa hyviä ja konkreettisia askelia yhteistyön kehittämiseen, niin yhteisten tukipalvelujen kuin sisältöjenkin osalta (kyberturvallisuus, terveys, musiikkikampus, biotalous, yrittäjyys jne.). Kannatan yhteistyön kehittämistä tältä pohjalta. En näe, että näiden organisaatioiden nopealla yhdistämisellä saavutettaisiin merkittävästi enemmän hyötyjä kuin mitä toimintakulttuurien ja identiteettien yhdistäminen tuottaisi ongelmia.”
Vireä, turvallinen ja liikunnallinen kampus ja aktiivinen opiskelijaelämä profiloivat Jyväskylän yliopistoa opiskelijan näkökulmasta.
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Ministeriön toivomuksena on, että yliopistot profiloituisivat tutkimustaan ja opetustaan tunnistamalla vahvuuksiaan ja tekemällä poisvalintoja. Mielestäni Jyväskylän yliopiston kannattaa tunnistaa ja vahvistaa aktiivisia tutkimusryhmiä tiedekuntien sisällä pikemminkin kuin karsia kokonaisia tutkimusaloja. Tällä tavalla voimme monitieteisenä yliopistona tehdä jatkossakin uusia avauksia tieteenalojen rajapinnoissa.
Vastaavasti eri tiedekuntien opetus hyötyy tutkimusryhmien tuomasta uudesta tiedosta. Myös vireä, turvallinen ja liikunnallinen kampus ja aktiivinen opiskelijaelämä profiloivat Jyväskylän yliopistoa opiskelijan näkökulmasta.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Ilman opiskelijoita yliopisto olisi vain tutkimuslaitos. Opiskelija tuo omia ideoitaan, kyseenalaistaa rakentavasti opettavien tutkijoiden ajatuksia, kehittää omaa ajatteluaan ja vie uuden tutkimustiedon yhteiskunnan käyttöön. Osa palaa myöhemmin täydentämään osaamistaan, tulee tutkijaksi tai tuo tutkijoiden ratkottavaksi yhteiskunnan kannalta merkittäviä ongelmia.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Ilman lukukausimaksuja kaikkien ulottuvissa oleva korkeakouluopetus on ollut hyvä kansallinen strategia. Se on laajentanut suomalaista osaamispohjaa ja nosti suomalaisen osaamisen nopeasti maailman kärkeen monilla aloilla. Jatkossakin tämä malli kannattaa säilyttää, vaikka nykyään entistä useampi suomalainen opiskeleekin muissa eurooppalaisissa yliopistoissa.
Alustavien tietojen mukaan lukukausimaksut eivät näytä laskeneen merkittävästi Suomeen hakevien EU-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrää. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus tuntuvat kompensoivan ilmaston ja oudon maan vaikeutta saada hakijoita. Tiedon vieminen alumniverkoston kautta ja kokonaisvaltainen tulevan opiskelijan tarpeista huolehtiminen parantavat hyvin toteutettujen kansainvälisten maisteriohjelmien houkuttelevuutta.”
Vargas de F. Matias Rita, filosofian tohtori, tuntiopettaja:
Miten Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyötä voisi kehittää? Tarvitaanko Suomeen kahta korkeakoulujärjestelmää?
”Yhteistyötä voidaan tehdä, jos se on työmarkkinoiden näkökulmasta perusteltua. Molempia järjestelmiä tarvitaan, koska yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on erilaiset tehtävät.”
Miten Jyväskylän yliopiston tulisi profiloitua?
”Tämänhetkinen profiili on melko hyvä, mutta nostaisin humanistisia tieteitä ja kulttuurintutkimusta voimakkaammin esille luonnontieteiden rinnalla.”
Mikä on opiskelijan rooli yliopistossa?
”Haluaisin, että opiskelijat olisivat nykyistä aktiivisemmassa roolissa niin kehittäjinä kuin palautteenantajinakin. Teillä on valtaa vaikuttaa asioihin, käyttäkää sitä.”
Mikä rooli lukukausimaksuilla on tulevaisuudessa suomalaisissa yliopistoissa? Entä miten JY:n kansainväliset maisteriohjelmat pidetään houkuttelevina, kun lukukausimaksut verottavat hakijamääriä?
”Tämä on vaikea, poliittinen kysymys. En kannata lukukausimaksuja, mutta jos niihin mennään, on tärkeää huolehtia opiskelijoiden toimeentulosta.
Ainut tapa pitää maisteriohjelmat kiinnostavina on se, että pätevät ulkomaiset tutkijat ja opettajat saavat opettaa englanniksi. Kansainvälinen maine, laadukas akateeminen tutkimus ja kielten integraatio ovat avainasemassa. Kansainvälisille opiskelijoille täytyy tarjota kiinnostavia kursseja kiinnostavilta aloilta.”
Tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja Timo Hänninen ei halunnut vastata Jylkkärin kysymyksiin hakuprosessin tässä vaiheessa. Rehtoria haetaan myös suorahaulla, joten kaikkien tehtävästä kiinnostuneiden nimet tiedetään vasta, kun yliopiston hallitus on päättänyt haastatteluun kutsuttavista henkilöistä.