Ei hakutuloksia.

Teksti Saara Sund Kuvat Riku Suonio

Kumartaako JYT pian viimeisen kerran? Perinteikkään ylioppilasteatterin jatko on uhattuna tilaongelmien takia

Riku Suonion ohjaama Broken Heart Story nähtiin Ilokivessä keväällä 2019.

Vuosia jatkuneet ongelmat ovat lopulta kärjistyneet siihen pisteeseen, että 60-vuotiaan teatterin toiminta Ilokiven alakerrassa on vaarassa loppua kokonaan.

Jyväskylän ylioppilasteatterin toiminta on vaakalaudalla. Tästä syksystä alkaen teatteri eli JYT saa Ilokiven alakerran käyttöönsä vain kerran viikossa aiemman kahden kerran sijaan.
”Emme ole uskaltaneet ottaa vastaan uusia ohjaustarjouksia, ennen kuin näemme, miten nykyisten produktioiden toteutus onnistuu supistetuilla tilavuoroilla”, kertoo JYTin puheenjohtaja Petra Luukkainen.

Luukkainen on toiminut JYTin hallituksessa viisi vuotta. Hänen aloittaessaan JYTissä viikoittaisia vuoroja oli kolmesta neljään.
”Vuorojen väheneminen on tietysti ihan ymmärrettävää, sillä emme ole maksaneet tilasta vuokraa ja olemme siten olleet erityisasemassa muihin toimijoihin nähden.”

Tilanne kuitenkin vaikeuttaa JYTin toimintaa, sillä käyttövuorojen vähäisyys sulkee isommat produktiot pois. Lisäksi lähes olematon varastotila on aiheuttanut haasteita jo Ilokiven vuonna 2016 valmistuneesta peruskorjauksesta lähtien.

Tällä hetkellä JYTin käytössä on muutaman neliön varastokoppi, johon mahtuu vain tekniikka ja arkisto. Lavastus on tästä syystä ollut hyvin minimalistista. Jokaiseen esitykseen täytyy hankkia tarpeisto, joka laitetaan produktion päätteeksi kiertoon sillä rekvisiitan laajamittainen varastointi pienessä kopissa ei onnistu. Näyttää siltä, että JYT joutuu mahdollisesti luopumaan vähäisestäkin varastotilasta kokonaan tai osittain, sillä varastoa saatetaan tarvita muuhun käyttöön.

”On vaikea toteuttaa tilaa hyödyntäviä proggiksia tilaan, johon meillä on näin vähän käyttöikeutta”

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn hallituksen kulttuurivastaava Niklas Pelkosen mukaan hallitus päätyi esittämään edustajistolle vuorojen karsimista, sillä hallitus ei pitänyt oikeudenmukaisena eikä taloudellisesti kestävänä tilannetta, jossa yksi toimija saisi käyttää alakerran tilaa ilmaiseksi siinä määrin kuin aiemmin on ollut tapana.

Päätökseen vaikutti Pelkosen mukaan myös se, että Ilokiven alakerran tilan on tarkoitus palvella ensisijaisesti JYYn jäsenistöä, joita JYTtiläisistä on vain kourallinen.
”JYY pyrkii alakerran tulevaisuuden suunnittelussa laajentamaan alakerran kävijäkuntaa, jotta tila palvelisi JYYn jäsenistöä entistä paremmin”, Pelkonen sanoo.

Turvatakseen perinteikkään ylioppilasteatterin toiminnan tulevaisuuden JYY on järjestänyt kampusalueelta JYTin käyttöön vaihtoehtoisen harjoittelutilan, joka on käytettävissä kerran viikossa.

”Muut teatterit saattavat ajatella, että otetaan tämä varma ohjaaja, joka ohjaa kaikki muutkin näytelmät tässä kaupungissa.”

JYT käytti viime vuonna Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastolta saamansa 3000 euron apurahan valopöytään ja valkokankaisiin, jotka hankittiin alakerran tilaa silmällä pitäen.
”On vaikea toteuttaa tilaa hyödyntäviä proggiksia tilaan, johon meillä on näin vähän käyttöikeutta”, Luukkainen harmittelee.

JYTin vapaus taloudellisista paineista on tarkoittanut Luukkaisen mukaan sitä, että teatteri on voinut valita ohjelmistonsa melko vapaasti.

Vuosien varrella JYTiltä on nähty esimerkiksi naamioteatteria, joka on Suomessa vielä kohtalaisen tuntematon teatterimuoto. Naamioteatterissa näyttelijöiden kasvot ovat piilossa naamion alla, eikä vuorosanoja ole, vaan asiat kerrotaan muilla keinoilla, kuten musiikilla ja kehollisella ilmaisulla.
”Ohjelmistomme on ollut nykyteatteriin päin kallellaan. Aika vapaasti olemme surffailleet teatterin eri kentillä.”

Kokeellisuuden lisäksi taloudellinen vapaus on mahdollistanut sen, että JYT on pystynyt tarjoamaan ohjaustilaisuuksia vielä tuntemattomille tekijöille.
”Muut teatterit saattavat ajatella, että otetaan tämä varma ohjaaja, joka ohjaa kaikki muutkin näytelmät tässä kaupungissa.”

Luukkainen kertoo, ettei toimintaa välttämättä pystytä jatkamaan näilläkään käyttöoikeuksilla. Hän arvelee, että jatkossa on ehkä mahdollista toteuttaa yksi produktio syyskaudella ja yksi kevätkaudella, mutta tilavuorojen vähäisyys tarkoittaa ylioppilasteatterille joka tapauksessa siirtymistä myös muihin tiloihin.
”Koska olemme jäsenmaksua perivä harrastajateatteri, ei mielestäni ole toiminnan luonteen mukaista, että pelkästään tekisimme produktioita tiukalla ja hankalalla aikataululla, emmekä pystyisi tarjoamaan jäsenillemme mitään muuta toimintaa.”

 

Ylioppilasteatterin kannalta ihanteellinen ratkaisu olisi Luukkaisen mukaan kolme harjoitusvuoroa viikossa Ilokiven alakerrassa. Alakerran ideointi-illassa ilmoille heitettiin ajatus varauskalenterista, johon tilan pääkäyttäjillä olisi varattavana tietty määrä vuoroja esimerkiksi kahden vuoden aikana. Lopun aikaa tila olisi nopeallakin aikataululla muiden käyttäjien varattavissa. Tämä toisi Luukkaisen mukaan toimintaan tarvittavaa joustavuutta ja mahdollistaisi alakerran suuremman käyttöasteen. Tällä hetkellä tila on arkipäivisin paljon tyhjillään.

Pelkosen mukaan ehdotettu järjestely koettiin sekä aktiivi- että työntekijäpuolelta turhan monimutkaiseksi. Huolena on, että tilavuoron tarjoajalle ei välity oikea tieto siitä, kuka tilaa milloinkin käyttää. Tällöin esimerkiksi tilassa aiheutuneiden materiaalivahinkojen selvittely olisi hankalaa.

Tämä ei Pelkosen mukaan tarkoita sitä, etteikö edellä kuvatun kaltaista järjestelmää olisi mahdollista kehittää tulevaisuudessa, mutta tänä syksynä sitä ei tulla näkemään.

”Itse olen jo useamman hallituksen kanssa tehnyt paljon töitä, että tällainen yhteisö pysyisi hengissä ja saisi jatkaa toimintaansa, mutta pikkuhiljaa alkaa jo väsyttää.”

Luukkainen toivoo, ettei ylioppilasteatteria ajateltaisi pelkästään tuottavuuden kannalta. Hänen mielestään teatterin arvo on ennen kaikkea kulttuurinen ja sosiaalinen.

JYTin jäsenistöltä tulleen palautteen perusteella toiminta koetaan ”hirvittävän tärkeäksi.” Teatteri on auttanut ihmisiä kotiutumaan Jyväskylään, tuottanut henkistä hyvinvointia ja synnyttänyt turvaverkkoja.

Luukkainen toivoo, että JYTin arvo pystyttäisi näkemään laajemminkin.
”Itse olen jo useamman hallituksen kanssa tehnyt paljon töitä, että tällainen yhteisö pysyisi hengissä ja saisi jatkaa toimintaansa, mutta pikkuhiljaa alkaa jo väsyttää.”

 

Äkkiseltään vaikuttaa siltä, että harjoittelutilojen ja varastotilan vuosia jatkuneella vähentämisellä JYY on tehnyt JYTin toiminnasta alakerrassa pikkuhiljaa käytännössä mahdotonta, mutta osapuolet ovat silti korostetun sovittelevia toisiaan kohtaan.

Luukkaisen mukaan JYYn henkilöstö tuntuu arvostavan JYTin toimintaa, vaikka päätökset eivät aina tunnukaan siltä. Hän kokee JYYn ja JYTin olevan yhteisellä asialla kulttuurin puolesta, mutta päätösten vaikutukset ovat kuitenkin suuria ja JYT päätyy ratkomaan niitä paljon itsekseen.

Pelkonen haluaa korostaa, että JYYn tahtotila on jatkaa avointa vuoropuhelua JYTin kanssa.
”Jos uuden harjoittelutilan käytössä ilmenee ongelmia tai produktioita ei pystytä nykyisellä mallilla viemään maaliin, voidaan pohtia uusia ratkaisuja.”

 

Oikaisu: korjattu kohta, jossa puhutaan JYYn hallituksen esityksestä. Jutun printtiversiosta välittyy virheellinen kuva siitä, että JYYn hallitus olisi tehnyt päätöksen vuorojen karsimisesta. Hallitus teki asiasta esityksen, jonka edustajisto hyväksyi.

  1. dfgljlg

    Runsas harrastajateatteritoiminta on Jyväskylän salainen ylpeyden aihe. Teatteriharrastajat ympäri Suomea kadehtivat Jyväskylää toiminnan laajuudesta ja korkeasta tasosta, mutta moni paikallinen ei asiasta tiedä. Vielä kun mukaan otetaan erittäin korkealaatuiset improteatteri- ja nykysirkusskenet niin puhutaan ainutlaatuisesta kulttuurikattauksesta.

    JYT on tärkeä osa kaupunkimme tarjontaa. Voisikohan JYTille löytyä vuoroja muiden harrastajateatterien tiloista?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Entinen opiskelija

    Eikö olisi perin noloa, että Jyväskylän yliopiston nimeä kantava teatteri joutuisi lähtemään kampusalueelta?

    Eikö JYY tosiaan näe arvoa siinä, että laadukasta teatteria tuottava ylioppilasteatteri toimii Ilokivessä ja monipuolistaa talon kulttuuritarjontaa? Eikö taiteen mahdollistaminen ole JYYn jäsenistön palvelemista? Kaventaako teatteri olemassaolollaan Ilokiven käyttäjäkuntaa?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *