Ei hakutuloksia.

Teksti Laura Kangas

Heikoimpien puolustamista vai ideologista akkavaltaa: Jyy on nyt feministinen, mutta mitä se tarkoittaa?

Edustajisto päätti, että Jyy on nyt feministinen organisaatio. Päätös ei ollut yksimielinen, sillä feminismi-sana jakaa mielipiteitä.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on nyt feministinen organisaatio, linjasi JYYn edustajisto kokouksessaan huhtikuussa.

Feminismi-sana ei ollut edustajistolle läpihuutojuttu, vaan siitä jouduttiin äänestämään. Feminismilinjaus meni läpi äänin 24-17.

JYY on Suomen toinen ylioppilaskunta, joka on julistautunut feministiseksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta julistautui feministiseksi tammikuussa. Ylioppilaskuntien kattojärjestö SYL taas linjasi olevansa feministinen jo vuonna 2016.

Feminismistä on keskusteltu hiljattain myös Turun yliopiston ylioppilaskunnassa. Siellä feminismilinjaus kaatui edustajiston aamuyöhön venyneessä kokouksessa pitkän väännön jälkeen.

Mutta mitä päätös oikeasti tarkoittaa?

 

JYYn yleispoliittinen linjapaperi on asiakirja, joka määrittää JYYn kannan monenlaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Paperista löytyy esimerkiksi linjaus, että JYY kannattaa opintorahan määrän nostoa.

Kaikki kohdat eivät liity suoraan yliopistoon tai opiskelijoihin. JYY kannattaa esimerkiksi turkistarhauksen kieltämistä.

Linjapaperissa on erillinen yhdenvertaisuus-kohta, joka alkaa näin: ”Jokaisella ihmisellä on taustastaan riippumatta oltava mahdollisuus yhdenvertaiseen ja arvokkaaseen elämään, hyvinvointiin sekä osallistumiseen ympäröivään yhteiskuntaan”.

Linjapaperin yhdenvertaisuus-kohtaan lisättiin lisättiin seuraavat sanat: ”JYY on feministinen organisaatio, joka on osana rakentamassa yhteiskuntaa – –  JYY pyrkii syrjivien tai rajoittavien rakenteiden ja normien purkamiseen ja tunnistaa sukupuolen ohella muidenkin ominaisuuksien vaikutusta kunkin ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi sosioekonominen asema, varallisuus, seksuaalinen suuntautuminen, ihonväri ja etnisyys, uskonto sekä toimintakyky.”

Linjapaperissa luetellaan myös konkreettisia vaikuttamistavoitteita, joita JYY pyrkii edistämään. Ne liittyvät muun muassa esteettömyyteen, häirintään ja kiusaamiseen, sisäilmaongelmiin, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen.

Näitä konkreettisia vaikuttamistavoitteita ei kokouksessa muutettu muuten kuin lisäämällä sinne kohta, jossa yliopistolle halutaan esteetön ja selkeä kyltitys, joka on yhdenmukainen kaikilla kampuksilla. 

JYYn toiminta ei käytännössä muutu linjauksen vuoksi, sanoo JYYn hallituksen puheenjohtaja Ira Vainikainen. Vainikainen kertoo, että lisäys on linjassa JYYn aikaisempien linjojen kanssa.

 

P&D ei vastusta feminismiä itsessään, mutta kokee, että termi on liian monitulkintainen.

 

Edustajistolle oli perusteltu muutosta jo ennen kokousta, mutta se ei vakuuttanut kaikkia edaattoreita.

P&D -edustajistoryhmä teki edustajiston kokouksessa vastaesityksen, jossa feminismi-sana olisi jäänyt linjapaperista pois. Sen sijaan P&D:n ehdotuksessa linjapaperiin olisi kirjattu, että JYY olisi ”tasa-arvoinen ja yhdenvertainen” organisaatio.

P&D:n vastaesitystä kannatti myös Oikeat opiskelijat -edustajistoryhmä, mutta esitys hävisi feminismi-muotoilulle äänestyksessä.

P&D ei vastusta feminismiä itsessään, mutta kokee, että termi on liian monitulkintainen, perustelee P&D:n edustajistoryhmä kantaansa sähköpostitse.

Joissakin määritelmissä feminismi on nimenomaan naisasialiike ja tähtää naisten aseman parantamiseen. Toisissa taas korostetaan sitä, että feminismi on lähtöisin naisasialiikkeestä, mutta nykyään se ajaa kaikenlaisen epätasa-arvon kitkemistä.

Monet puhuvatkin mieluiten feminismeistä monikkona: kattotermistä, jonka alle mahtuu moninaisia ja keskenään ristiriitaisia aatteita.

Nämä ristiriidat aiheuttavat sen, että toisille feminismi tarkoittaa eri asiaa kuin toisille: kun yksi kannattaa feminismiä tasa-arvon ajajana, toinen kokee sen tavoittelevan naisten ylivaltaa.

”Organisaation tai yhteisön määritteleminen feministiseksi voi siis herättää erilaisia mielikuvia kontekstista ja tulkitsijasta riippuen. Ongelmallista ei siis ole sen käyttäminen itsessään, vaan sen potentiaalisesti herättämät vääränlaiset ja ei-toivotut mielikuvat”, P&D perustelee.

”Jo tässä vaiheessa feministinen-termin käytöstä ylioppilaskuntayhteydessä on käyty keskusteluja, joissa on noussut esiin myös ylioppilaskuntien automaatio- tai “pakkojäsenyys” ikävällä äänensävyllä. On saatettu ajatella, ettei haluta kuulua ylioppilaskuntaan, joka kannattaa oman arvomaailman kanssa ristiriidassa olevaa ideologiaa, mutta jos halutaan opiskella Jyväskylän yliopistossa, muita vaihtoehtoja ei ole.”

 

Yleispoliittiseen linjapaperiin ei kirjattu tarkkaan, minkä feminismin suuntauksen taakse JYY asettuu. JYYn hallituksen puheenjohtaja Vainikaisen mukaan JYYn ajama feminismi on kuitenkin hyvin lähellä intersektionaalista feminismiä.

 Intersektionaalinen feminismi on kenties nyky-yhteiskunnan suosituin feminismin alalaji. Jos esimerkiksi suomalainen poliitikko tai aktivisti kertoo olevansa feministi, hän tarkoittaa todennäköisesti nimenomaan intersektionaalista feminismiä.

Intersektionaalisessa feminismissä korostetaan sitä, että epätasa-arvo voi johtua monista muistakin asioista kuin sukupuolesta.

Esimerkiksi ihonväri, etnisyys, ikä tai vammaisuus voivat myös vaikuttaa epätasa-arvoon. Siksi esimerkiksi esteettömyyden edistäminen on myös feminismiä.

 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät siis kerro paljoakaan siitä, onko niitä saavutettu, kuka on yhdenvertaisessa asemassa ja kuka ei tai millaisin keinoin niitä pitäisi ajaa.

 

Miksei ”tasa-arvo ja yhdenvertaisuus” sitten kelvannut JYYlle? Miksi sen sijaan pitää puhua feminismistä?

Feminismi tarkoittaa myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ajamista, mutta näkökulma on eri, huomauttaa Vainikainen.

”Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on lopputulos, johon pyritään. Feminismi tarkoittaa kuitenkin aktiivista työtä sen saavuttamiseksi. Feminismi tunnustaa sen, että epätasa-arvoa on edelleen.”

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät siis kerro paljoakaan siitä, onko niitä saavutettu, kuka on yhdenvertaisessa asemassa ja kuka ei tai millaisin keinoin niitä pitäisi ajaa. Siksi se on laveampi ja epätarkempi ilmaus kuin feminismi.

Periaatteessa joku voisi väittää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on jo saavutettu eikä niiden eteen tarvitse enää tehdä mitään. Sen sijaan feminismissä tunnustetaan se, että epätasa-arvoa on edelleen olemassa. 

Feminismi tekee siis näkyväksi epätasa-arvon ja epätasa-arvoa aiheuttavat rakenteet, kun taas tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -sanat eivät sitä tee, sanoo Vainikainen. Siksi feminismi haluttiin lisätä linjapaperiin.

Vainikainen muistuttaa myös siitä, että ylioppilaskunnissa on niin sanottu automaatiojäsenyys eli kaikki yliopiston opiskelijat ovat myös JYYn jäseniä. Jo se on vahva argumentti sen puolesta, että JYYn täytyy ajaa kaikkien jäseniensä yhdenvertaisuutta.

”Tämä kirjaus vahvistaa sen, että jokaisella on yhtäläinen oikeus toimia JYYssä.” 

 

Vainikainen huomauttaa, että tämä ei suinkaan ole ylioppilaskunnan ensimmäinen ideologinen linjaus. Päinvastoin, käytännössä kaikki ylioppilaskunnan päätökset ja linjaukset perustuvat jonkinlaisiin ideologioihin.

”Edes arkiset, yleisesti hyväksytyt asiat eivät ole ideologioista vapaita. Ei esimerkiksi demokratian kannattaminen ole itsestäänselvyys, vaan ideologinen asia. Ylioppilaskunnassa on monenlaisia ideologioita, mutta ne eivät usein vain tule näkyviksi.”

JYY – kuten muutkin ylioppilaskunnat – on vuosikymmenien ajan ottanut monenlaisia kantoja, joista kaikki JYYn jäsenet eivät takuuvarmasti ole olleet samaa mieltä.

JYY kannattaa esimerkiksi perustuloa, saamelaisten ihmisoikeuksia edistävän ILO169-sopimuksen ratifioimista, suostumusperustaista raiskauslainsäädäntöä, maanpuolustusvelvollisuutta kaikille sukupuolesta riippumatta, turkistarhauksen kieltämistä ja tunnin junaa Tampereelle.

Yleispoliittisen linjapaperin muutosten valmistelija ja JYYn hallituksen jäsen Aleksi Murtojärvi muistuttaakin, että kenenkään jäsenen ei tarvitse olla feministi, vaikka JYY organisaationa sellainen olisikin. Aivan kuten kenenkään ei ole tarvinnut vastustaa turkistarhausta, vaikka JYY niin tekeekin.

JYYn edustajiston puheenjohtaja Nella Heikinmäki taas huomauttaa, että yleispoliittisessa linjapaperissa on avattu tarkemmin, millaisia arvoja ja millaista politiikkaa JYY kannattaa. Hän kehottaakin jäseniä tutustumaan linjapaperiin. Heikinmäen mukaan ylioppilaskunnan pitää uskaltaa tehdä myös päätöksiä, jotka voivat herättää kritiikkiä.

”Jos ylioppilasliike pelkäisi sitä, pahoitetaanko mieliä, yo-liike ei olisi kovin vaikuttava.”

P&D:n mielestä JYYn pitäisi kuitenkin avata vielä lisää sitä, mitä feminismi tässä tapauksessa tarkoittaa ja korostaa, ettei sillä tarkoiteta jonkin tietyn aatteen tai ideologian toteuttamista.

“On tärkeää pyrkiä katkaisemaan vääränlaisilta mielikuvilta ja niiden leviämiseltä siivet jo heti alkuvaiheessa, kuitenkaan syyllistämättä tietämättömyydestä tai edes mahdollisista varauksellisista tai jopa ennakkoluuloisista asenteista. “Olet typerä kun et tiedä” tai “sivistä itseäsi” -diskurssi ei ole rakentavaa, oli asia tai ilmiö kuinka tärkeä tai arvostettava tahansa”, P&D perustelee sähköpostitse.

  1. Kukavaan

    Yliopistojen, omia poliittisia tavoitteita ajavien oppilaskuntien jäsenyys on pakollista kun taas Ammattikorkeakoulujen A-poliittisien oppilaskuntien jäsenyys on vapaaehtoista.
    Ironista eikö olekin?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *