Ei hakutuloksia.

Teksti  Laura Piiroinen

Jazzin lahja Jyväskylälle

Kuva: Unto Luoto
Kuva: Unto Luoto

Grammy-palkittu romanialaissyntyinen Marian Petrescu on ylistetty jazzpianisti, joka on kiertänyt konsertoimassa ympäri maailmaa. Tukikohta hänellä kuitenkin on Jyväskylässä.

 

Synnyin Romaniassa vuonna 1970. Innostukseni musiikkiin sai alkunsa musikaalisesta perheestäni. He huomasivat jo varhain, että minullakin oli musiikillista lahjakkuutta. Isäni osti pianon ja hankki minulle soitonopettajan. Isäni oli paras ystävä, joka minulla on ikinä ollut, mutta hän oli myös vihainen, jos en keskittynyt soittamiseen. Hän opetti, ettei musiikin kanssa leikitä: kun harjoittelee kunnolla, saa tuloksia. Hän myös kultivoi korvaani soittamalla minulle jatkuvasti klassista musiikkia, piano- ja viulukonserttoja.

Ihastuin jo lapsena jazziin, vaikka se olikin siihen aikaan Romaniassa kiellettyä: jazz ja kommunismi eivät vain sopineet yhteen. Konservatoriossakin sai soittaa vain klassista, ja opettaja kävi erikseen kieltämässä, etten soittaisi jazzia.

Kun olin neljävuotias, isoveljeni lähti Suomeen tekemään radio-ohjelmia ja soittamaan ympäri maata. Muistan, kun veimme hänet junalle. Se tuli Venäjän kautta ja sen päällä oli valtavasti lunta. Vuonna 1982 pääsin käymään veljeni luona. Vietettyäni kuusi viikkoa Jämsässä olin todella ihastunut Suomeen: Romaniassa oli kommunismin aikaan likaista, mutta Suomessa kaikki vaikutti olevan hyvin.

Lopullisesti saavuin Suomeen vuonna 1988. Sitä ennen asuin muutaman vuoden Ruotsissa, sillä isäni toimi Göteborgin sinfoniaorkesterin konserttimestarina. En tykännyt asua Ruotsissa, koska siellä oli tylsää. Suomessa on mukavampaa. Asuin Sibelius-Akatemiassa opiskellessani Helsingissä, joka on mielestäni paras kaupunki Euroopassa: se ei ole liian vanha eikä moderni, vaan juuri sopiva.

Edustan aina Suomea: joka paikassa minut esitellään suomalaisena jazzmuusikkona. Miksi ei? Olen asunut Romaniassa 12, Ruotsissa viisi ja Suomessa 28 vuotta. Mikä siis on minun maani? Minua on pyydetty muuttamaan Yhdysvaltoihin, Romaniaan ja Australiaan, mutta minä valitsen Suomen, koska minulla on täällä hyvä olo! On ystäviä, perhe eikä minulta puutu mitään.

Olen todella tyytyväinen siihen, että voin olla jazzmuusikko Suomessa. Kun soitan, ihmiset tykkäävät siitä ja minulle se on tärkeintä. Kun ihmiset hymyilevät, olen voittanut. Karisma on kaikki kaikessa. Yleisön miellyttäminen on kuin omenoiden myymistä torilla: kaikki muutkin myyvät omenoita. Se, miten myyt, erottaa sinut muista.

Grammy-palkinto yllätti, tietenkin. Se on kuitenkin vain yksi palkinto. Monella on vastaavia viisitoista, ellei enemmänkin. Se, miten palkitsemme toisiamme, on fiktiota: kuka meistä on oikeasti toistamme parempi? Ehkä jotkut arvostavat minua nyt enemmän. Se on heidän asiansa. Itse en ole koskaan tyytyväinen siihen, miten soitan.

Ei ole päivää, jona en olisi harjoitellut. Silloinkin kun olen sairaana, haluaisin harjoitella. Jos en voi soittaa, luen ja kirjoitan nuotteja. En osaa olla ilman musiikkia. On kuitenkin pakko sanoa, että elämässä ei tärkeintä ole kuitenkaan musiikki, vaan perhe ja ystävyys. Ihmiset tekevät minut iloiseksi.

 

MARIAN PETRESCU

  • Syntynyt Bukarestissa vuonna 1970.
  • Opiskellut pianonsoittoa Romaniassa, Ruotsissa ja Suomessa.
  • Voitti Grammyn, yhden maailman arvostetuimmasta musiikkipalkinnoista, ensimmäisenä suomalaisena jazzmuusikkona vuonna 2009.
  • Asunut Jyväskylässä vuodesta 1988.
  • Vaimo ja kaksi lasta.

 

Lue lisää:

Opettaja kasvoi kannustajaksi (17.9.2015)

Vittumainen ammatti (11.12.2014)

Somethin’ else (11.12.2014)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *