Ei hakutuloksia.

Teksti  Tapio Puolimatka

Mielipide: Kristinusko ja tieteen edistys

Prof. Jukka Maalampi väittää (Jylkkäri 9.3.), että Isaac Newton ”piti uskonnon ja tieteen tiukasti erillään”. Maalammen mielestä tieteen etu vaatii tällaista erottelua.

Tutkimus ei tue Maalammen käsitystä. Newtonille ja suurelle osalle tieteellisen vallankumouksen toteuttajista usko Jumalaan oli tieteen lähtökohta. Tieteen perustana oleva syvä intuitiivinen vakaumus luonnon kokonaisvaltaisesta järjestyksestä on historiallisesti peräisin uskosta, että maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen Olento, toteaa matemaatikko Alfred North Whitehead.

Tieteenhistorioitsija Betty Jo Dobbs osoittaa, että Newtonin käsitys Jumalasta vaikutti hänen käsitykseensä aineen luonteesta ja sen mukana painovoimalain kehittämiseen. Merkkiteoksensa Principian toisen laitoksen loppukoosteessa Newton todistelee Jumalan olemassaoloa vetoamalla maailmankaikkeutta hallitseviin lainalaisuuksiin.

Raamatun oppi Jumalan tahdon vapaudesta johti käsitykseen, että tieteen on alistuttava tosiasioihin sellaisina kuin ne empiirisesti ja kokeellisesti havaitaan. Näin kristillinen realismi johti ”tunnolliseen uskollisuuteen kovia tosiasioita kohtaan” (H. Floris Cohen). Tältä pohjalta kyseenalaistettiin vakiintuneita teoreettisia rakennelmia (kuten aristoteelinen oletus, että taivaankappaleiden radat ovat ympyränmuotoisia), jos ne eivät sopineet yhteen Jumalan luomien tosiasioiden kanssa. Filosofi ja yleisnero Nicole Oresme hylkäsi 1377 Aristoteleen käsityksen, että taivaankappaleet liikkuvat ympyränmuotoisilla radoilla loogisen välttämättömyyden tähden. Oresmen mukaan ”se riippuu Jumalan tahdosta”, joka on asettanut taivaankappaleet kulkemaan niin kuin on halunnut.

Syntiinlankeemusopin merkitystä kokeellisen luonnontieteen vallankumoukselle on analysoinut tieteenhistorioitsija Peter Harrison kirjassaan The Fall of Man and the Foundations of Science (2007). Pyrkimys lieventää synnin aiheuttamia tiedollisia vaurioita motivoi kehittämään tieteen tutkimusmetodeja ja itsekriittisyyttä. Islamilaisen kulta-ajan merkitystä tieteelle olen käsitellyt kirjassa Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa. Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta esim. julkisessa väittelyssä prof. Maalammen kanssa.

Tapio Puolimatka

Lue lisää:

Rehtori: Puolimatkan lausunnossa ei loukkausta (10.3.2015)

Puolimatkan puolitotuudet (5.3.2015)

Vastarannan professori (12.2.2015)

Lausunnosta esiselvitykseen (12.2.2015)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.