Ei hakutuloksia.

Teksti  Minna Tiainen

Lausunnosta esiselvitykseen

Tapio Puolimatka kirjoitti keväällä 2014 eduskunnan lakivaliokunnalle asiantuntijalausunnon sukupuolineutraalin avioliiton vaikutuksista. Helsinkiläinen freelance-toimittaja Lilja Tamminen arvosteli lausuntoa blogissaan pian tämän jälkeen. Tamminen kävi läpi Puolimatkan lukuisat lähdeviitteet ja perusteli pitkässä kirjoituksessaan, että Puolimatkan käyttämät lähteet olisi valittu tarkoitushakuisesti, osa niistä olisi äärikristillisiä pamfletteja ja osa tieteellisesti muuten kyseenalaisia.

Tammisen kirjoitukseen nojaten Joonas Mattsson teki viime vuoden marraskuussa Jyväskylän yliopiston rehtorille tutkintapyynnön, jossa hän pyysi yliopistoa tutkimaan Puolimatkan lähteiden käytön. Mattsson ei kiinnittänyt niinkään huomiota epätieteellisyyteen kuin joidenkin lähteiden mahdollisesti tarkoitushakuiseen väärintulkintaan.

Rehtori käynnisti asiasta esiselvityksen 22.12.2014. Tämän jälkeen niin Puolimatka kuin Mattssonkin ovat kirjoittaneet vastineita toistensa huomioihin, ja lähiviikkoina rehtorilta odotetaan päätöstä, siirrytäänkö asiassa varsinaiseen tutkintaan. Tällöin selvitykseen otettaisiin avuksi ulkopuolisia asiantuntijoita.

Yliopiston lakimiehen Anu Ikävalkon mukaan vastaavia tutkintapyyntöjä tulee Jyväskylän yliopistolle useita vuodessa. Epämieluisa julkisuus on yleisin negatiivinen seuraus, joka tutkinnasta on odotettavissa.

Lue lisää:

Vastarannan professori (12.2.2015)

  1. mietin

    Rehtorin päätösasiakirjassa on tutkittu selvityspyyntöä ja verrattu sitä alkuperäiseen asiantuntijalausuntoon. Kun käy päätösasiakirjasta läpi referaattia selvityspyynnöstä, siihen annettusta vastineesta ja vastineen vastineita, näyttää siltä, että sekä tieteellisten julkaisujen sisältöä että Puolimatkan lausuntoja oli selvityspyynnössä vääristelty, katkoen mm. sitaatteja kyseenalaisella tavalla. Rehtori tuli asiaa tarkasteluaan siihen tulokseen, että Puolimatka ei ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti. Päätösasiakirjassa lukee:

    ”Rehtori on perehtynyt osapuolten asiassa esittämään argumentaatioon, ja katsoo selvitetyksi, ettei Puolimatka ole käyttänyt lähdeviitteitä hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti.”

    Päätöksessä myös linjataan valiokuntalausuntojen asemaa. Sitä koskeva osio on vasta edellä esitetyn sitaatin jälkeen, ja sen osion merkitys päätösasiakirjassa lienee sen lisäksi että se kuvaa asiantuntijalausunnon kontekstia tuon asian kohdalla, ollut myös kirjata linjauksia valiokuntalausunnoista ja niiden antamisesta yleisemminkin tulevaisuuden varalle. Rehtorin päätöksessä todetaan, että valiokuntien asiantuntijalausunnot eivät ole tieteellisten julkaisujen kaltaisia lausuntoja, vaan kyse on hyvin erilaisesta foorumista: lausunnot annetaan hyvin lyhyellä varoitusajalla, näissä lausunnoissa ei ole välttämätöntä käyttää edes lähteitä, (ja ne suunnataan tiedeyhteisön sijaan ensisijaisesti valiokunnan kansanedustajille). Valiokunnat voivat haluta (etenkin poliittisia kantoja jakavissa aiheissa) kuulla lausuntoja myös keskenään eriäviä näkökantoja edustavilta asiantuntijoilta, ja lautakunnat myös itse päättävät, keiltä asiantuntijalausunnot pyytävät. Paperille kirjattu linjaus valiokuntalausunnoista selkiyttää sitä, että yliopistojen työntekijöillä, jotka on kutsuttu asiantuntijalausuntoja antamaan, on oikeus ja vapaus kertoa lautakunnille, mitä mieltä he itse jostain lakimuutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista ovat.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.