USEILLA kansanedustajilla on luottamustoimia myös muilla julkishallinnon tasoilla, kuten kaupungin- tai kunnanvaltuustoissa.

Valtuusto kaupungin tai kunnan ylin toimielin, joka päättää muun muassa talouden ja rahoituksen perusteista, veroprosentista sekä lainanotosta ja -takauksista.

Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti maanantaisin. Se on myös kansanedustajien maakuntapäivä.

Osalle valtuustoihin valituista kansanedustajista kuitenkin kertyy poissaoloja kotipaikkakuntansa päätöksenteosta.

Jyväskylän ylioppilaslehti selvitti, kuinka aktiivisia keskisuomalaisiin valtuustoihin valitut kansanedustajat ovat olleet kuluvan kuntavaalikauden aikana.

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Viimeiset vaalit olivat kesäkuussa 2021, ja valtuustokausi alkoi saman vuoden elokuussa. Se jatkuu toukokuun 2025 loppuun.

Jylkkärin tarkasteluväli oli elokuusta 2021 maaliskuun 2023 alkuun

Yhteensä keskisuomalaisia kansanedustajia on kymmenen, ja heistä yhdeksän kuuluu kunnan- tai kaupunginvaltuustoon.

Valtuustojen kokousten määrä vaihtelee kaupunkien ja kuntien välillä.

 

JYVÄSKYLÄSSÄ kokouksia on järjestetty tarkasteluvälillä 20 kertaa.

Valtuuston pöytäkirjojen mukaan kansanedustajien valtuuston kokouksiin osallistuminen on vaihdellut.

Jyväskylässä pöytäkirjoihin on merkitty myös, jos henkilö on tullut kokoukseen myöhässä tai lähtenyt ennen sen päättymistä. Muiden keskisuomalaisten valtuustojen pöytäkirjassa tällaisia merkintöjä ei ollut.

Valtuustoon kuuluu viisi nykyistä kansanedustajaa: Bella Forsgrén (vihr), Sinuhe Wallinheimo (kok), Riitta Mäkinen (sd), Joonas Könttä (kesk) ja Toimi Kankaanniemi (ps). Kankaanniemi on myös kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Viisikosta eniten poissaoloja on kertynyt Mäkiselle. Hän on ollut 20 kokouksesta poissa kahdeksasti. Lisäksi Mäkinen on osallistunut viiteen kokoukseen joko myöhässä tai lähtenyt ennen päättymistä.

Mäkisen mukaan poissaolojen syynä ovat vaikea elämäntilanne ja henkilökohtaiset syyt.

”Lähipiirissäni on ollut useita vakavia sairastumisia ja viime vuosi oli perheelleni raskas”, Mäkinen sanoo.

Hän ei tiedä, kuka häntä on tuurannut. Valtuutetut ilmoittavat poissaolonsa kaupunginkansliaan, joka kutsuu tilalle varajäsenet.

 

 

 

TOISEKSI eniten poissaoloja oli vihreiden Forsgrénilla. Hän on ollut poissa viidestä kokouksesta ja osallistunut kahteen vain osan aikaa.

Forsgrénin mukaan eduskunnassa on livetty siitä, että maanantai on maakuntapäivä.

”Valiokunnat työllistävät eri tavoin. Erityisesti perustuslakivaliokunta on työllistänyt myös maanantaisin [eduskunta]kauden loppua kohti. Jos perustuslakivaliokunta ei käsittele asiaa, laki ei etene”, hän sanoo.

Forsgrénin mukaan myös koronapandemia ja Ukrainan hyökkäyssota ovat vaikuttaneet osallistumisaktiivisuuteen. Niiden vuoksi esimerkiksi vihreiden puolueryhmä on järjestänyt erilaisia infotilaisuuksia.

Kolmanneksi syyksi Forsgrén mainitsee sosiaaliturvakomitean, jossa hän edustaa vihreitä.

”Komitea kokoontui ennen systemaattisesti maanantaisin eli samana päivänä kaupunginvaltuuston kokouksen kanssa.”

Forsgrénin mukaan useat valtuutetut valittivat asiasta, ja nykyisin maanantain kokous järjestetään etänä.

Yleisesti ottaen Forsgrén on sitä mieltä, että poliitikko voi osallistua kahdelle eri hallinnontasolle ilman, että se vaikuttaa demokratiaan. Hänen mukaansa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla toimiminen voi olla hyvä yhdistelmä, koska se voi auttaa hahmottamaan päätöksien vaikutuksia eri tasoilla paremmin.

”Esimerkiksi valtakunnallisella tasolla tehdyt päätökset vaikuttavat kuntiin ja ihmisten arkeen”, Forsgrén sanoo.

”Ilman sosiaaliturvakomitean ja perustuslakivaliokunnan maanantaisia kokouksia minulla ei olisi ollut minkäänlaisia ongelmia ajan kanssa.”

Silti hän toivoo, että poliitikot työskentelisivät kolmen hallinnon tason sijaan vain kahdella. Rajoituksen pitäisi olla kuitenkin kaikkia puolueita sitova, yhteinen päätös.

Kansanedustajuuden ja kaupungin- tai kunnanvaltuuston lisäksi jyväskyläläisistä kansanedustajista Forsgrén, Kankaanniemi ja Könttä kuuluvat myös Keski-Suomen aluevaltuustoon.

 

 

 

 

KESKUSTAN Köntällä on poissaoloja kaupunginvaltuuston kokouksista kolme. Hän osallistui yhteen kokoukseen myöhässä.

Kokoomuksen Wallinheimo on ollut kokouksista poissa kerran, ja perussuomalaisten Kankaanniemi on osallistunut kaikkiin 20 kokoukseen.

Osa valtuuston kokouksista on järjestetty Jyväskylässä, osa etäyhteyksin. Etänä järjestetyissä kokouksissa poissaoloja ei ollut kellään viidellä kansanedustajalla – lukuun ottamatta tammikuussa 2022 järjestettyä kokousta, johon Mäkinen osallistui 55 minuuttia myöhässä.

 

 

 

 

JÄMSÄN kaupunginvaltuustossa on kaksi keskisuomalaista kansanedustajaa.

Piritta Rantanen (sd) on kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja Jouni Kotiaho (ps) toinen varapuheenjohtaja.

Jämsän kaupunginvaltuusto on kokoustanut elokuusta 2021 alkaen yhteensä 11 kertaa. Esimerkiksi vuonna 2022 kokouksia oli seitsemän.

Rantaselle on kertynyt tähän mennessä kolme poissaoloa ja Kotiaholle yksi.

Vasemmistoliiton Juho Kautto kuuluu Äänekosken kaupunginvaltuustoon. Valtuustokauden aikana on ollut tähän mennessä yksitoista kokousta, joista Kautto on ollut poissa viisi kertaa.

 

PROSENTUAALISESTI eniten poissaoloja on Saarijärven kunnanvaltuutetulla, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosella (kesk).

Kokouksia on järjestetty neljätoista, ja Honkonen on ollut poissa kahdeksan kertaa.

Honkosen mukaan ”ministerin tehtävä on sitova ja runsaasti aikaa vievä”.

”Toisinaan sidonnaisuuksista on mahdoton joustaa. Esimerkiksi syyskuussa kaupunginvaltuuston kokoukseen osallistuminen estyi tasavallan presidentin esittelyn ja valtioneuvoston istunnon vuoksi.”

Honkonen on myös Keski-Suomen aluevaltuutettu.

Hänet valittiin tiede- ja kulttuuriministeriksi keväällä 2022, kun keskustan Antti Kurvinen siirtyi maa- ja metsätalousministeriksi.

Lue myös: ”Olen unelma-ammatissani” – Kuluvan hallituskauden neljäs tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen kuvaa itseään sanalla yhteistyökykyinen (Jyväskylän ylioppilaslehti 6/22)

Honkosen mukaan hän ei ollut tietoinen ministeriksi valinnastaan edellisten kunta- ja aluevaalien aikaan. Hän pyrkii osallistumaan kokouksiin aina, kun se on mahdollista.

”Esteen sattuessa ryhmän varavaltuutetut hoitavat tehtävää.”

”Näen, että myös ministerin tehtävässä on tärkeää säilyttää kosketuspinta kuntien ja maakuntien arkeen. Samaten koen ministeriyden olevan hyödyksi koko Keski-Suomelle”, Honkonen lisää.

 

SEURAAVAT eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 1. huhtikuuta 2023.

Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin, joista kustakin valitaan asukaslukuun suhteutettu määrä kansanedustajia.

Keski-Suomesta kansanedustajia valitaan kymmenen.

Vaalipiirissä paikkaa tavoittelee viisitoista puoluetta. Ehdokkaita on listoilla yhteensä 143.