Joka viidestoista Jyväskylän yliopiston opiskelija on ilmoittautunut poissaolijaksi. Uudet tiukennukset vähentävät poissaoloja jatkossa.
Tämän lukuvuoden ilmoittautumisaika Jyväskylän yliopistoon päättyi 15. syyskuuta. Määräpäivään mennessä yliopiston opiskelijoista noin 6 prosenttia ilmoittautui poissaolevaksi. Määrä on edellisvuosia hieman alhaisempi.
Jyväskylän yliopiston opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen arvioi, että kesällä yliopistolakiin tulleet poissaolosyiden tiukennukset näkyvät poissaolijoiden määrässä ainakin hieman.
”Aiemmin uusi opiskelija, joka ei halunnutkaan tulla opiskelemaan aiemmin, saattoi ilmoittautua poissaolevaksi omilla syillään ja se otettiin kokonaisaikalaskennassa huomioon. Nyt laki tästä syksystä alkaen tiukentui näin, että vain näillä tietyillä lain sallimilla syillä on mahdollista ensimmäisenä vuonna ilmoittautua poissaolevaksi”, Maijanen kertoo.
Laki sallii ensimmäisen lukuvuoden poissaolon vain varusmies- tai siviilipalveluksen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai opinnot estävän sairauden vuoksi. Enää opintojen aloitusta ei siis voi lykätä töiden, toisen opiskelupaikan tai reppureissaamisen vuoksi.
”Silloin henkilön on joko luovuttava siitä opiskelupaikasta, tai hän voi ottaa sen opiskelupaikan vastaan ja lähteä kuitenkin sinne reppureissulleen. Sitten opiskelija itse tietää, että se lasketaan hänen kokonaisopiskeluaikaan läsnäololukukautena”, Maijanen käy läpi vaihtoehtoja.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Oona Ståhle pelkää, että vaatimus paikan välittömästä vastaanottamisesta voi johtaa välivuosiin. Toissijaista opiskelupaikkaa ei välttämättä oteta vastaan, kun korkeakouluhaussa painotetaan nykyisin uusia opiskelijoita.
”Se aiheuttaa pakosti sellaista taktikointia, jos on tietty ala mitä on aina halunnut päästä opiskelemaan. Jos ei pääsekään sinne ekalla kerralla, niin ei kannata laittaa mitään muita vaihtoehtoja, koska sitten on seuraavana vuonna huonommassa asemassa, jos hakee taas uudestaan sinne paikkaan”, Ståhle kuvaa.
Ensimmäisen korkeakoulupaikan saaminen on pisteiden ja kiintiöiden vuoksi helpompaa, joten nykyinen käytäntö ei välttämättä kannusta ottamaan vastaan hakijalle vähemmän mieluisaa opiskelupaikkaa. Kun poissaolevaksi ilmoittautuminenkaan ei ilman painavia syitä enää onnistu, on kynnys paikan vastaanottamiseen aiempaa suurempi.
Ståhle arvioi, että yliopiston opiskelijat tuntevat uuden poissaolokäytännön melko huonosti.
”Minusta tuntuu, että se on vielä epäselvä. Siitä liikkuu erilaisia huhuja.”
Toisen asteen opiskelijat saattavat olla linjauksesta paremmin perillä.
”Varmaan ne, jotka pyrkivät korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista, tietävät sen, koska uskoisin että siellä opinto-ohjaus toimii. Mutta jos on ollut vaikka pari vuotta välissä ja ollut vaikka ulkomailla, niin on varmaan huonot lähtötiedot siitä, että nyt se paikka on pakko ottaa vastaan”, sosiaalipoliittinen asiantuntija sanoo.
Vaikka uusien opiskelijoiden perusteita tiukennettiin, onnistuu poissaolo ilman lakisääteisiä perusteita edelleen vanhoilta opiskelijoilta. Kuitenkin myös vanhojen opiskelijoiden poissaoloja on rajattu.
Erityispedagogiikan opiskelija Olli Lukkari, 25, palasi tänä syksynä Jyväskylän yliopistoon kahden välivuoden jälkeen. Paluu opiskelijaksi on vaatinut hieman käytännön selvittelyä opinto-ohjaajan kanssa.
”Mulla on luokanopettajaopintoja, jotka ovat nykyään vähän erilaisia kuin silloin kaksi vuotta sitten. Jäi opintokokonaisuus kesken, niin siitä on pitänyt ottaa yhteyttä, että miten teen näitä muuttuneita kursseja”, Lukkari kertoo.
Vuonna 2011 opintonsa aloittanut Lukkari on voinut olla kaksi vuotta poissa yliopistolta ilman, että poissaolovuodet ovat kuluttaneet hänen opinto-oikeusaikaansa. Sen sijaan syksyllä 2015 ja sen jälkeen aloittaneet opiskelijat voivat olla poissa vain yhden lukuvuoden ilman, että poissaolo lyhentää opinto-oikeutta.
Maijasen mukaan on yliopiston näkökulmasta täysin ymmärrettävää, että uusilla opiskelijoilla säilyy oikeus ilmoittautua poissaolevaksi tietyin ehdoin.
”Kaikki ymmärtävät, että tämän verran täytyy olla mahdollista aikatauluttaa ja tehdä omia henkilökohtaisia ratkaisuja. Opiskelu on vain yksi vaihe elämää, hyvä vaihe kylläkin. Ihmisen elämä ei kuitenkaan ole pelkkää opiskelua”, Maijanen sanoo.
Olli Lukkarin mukaan myös opintojen aikana vietetyt välivuodet voivat olla hyvä ratkaisu. Esimerkiksi oman alan työt voivat antaa opintoihin uutta näkökulmaa.
”Välivuoden pitäminen on yksi mahdollisuus, joka ei sovi kaikille, mutta jota on hyvä miettiä. Jos semmoisen pitää, niin suosittelen että käyttää sen siihen, että näkee paljon maailmaa ja kohtaa asioita joita ei muuten kohtaisi.”
Poissaolijoiden osuus lukuvuosina 2010-2015
- 2010-2011: 6,83%
- 2011-2012: 6,45%
- 2012-2013: 6,52%
- 2013-2014: 6,66%
- 2014-2015: 6,86%
- 2015-2016: 6,0%
Luvut perustuvat Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisterin ilmoittautumistilanteeseen lukuvuoden viimeisenä päivänä 31. toukokuuta. Poikkeuksena lukuvuoden 2015-2016 tilanne on katsottu 17. syyskuuta.
Lue lisää:
Yliopisto ei jatka passivointeja (17.9.2015)
Opintojen keskeyttäjä ei saa enää työttömyysturvaa (25.1.2013)