Ei hakutuloksia.

Teksti Kiira Kolehmainen Kuvat Mikko Hakola

”Hetkellisesti voi tuntua, että maailma ei toimi” – Nyt asiantuntijat kertovat, miten pedataan mahdollisuudet mielekkäälle etäopiskelulle.

Rytmitys, sosiaalisuus ja omien tuntemusten tarkkailu: näitä asioita ruotivat aikuiskasvatustieteen projektitutkija Soila Lemmetty, koulutusteknologian opettaja ja tutkija Leena Hiltunen sekä psykologian professori Taru Feldt.

Etänä opiskelu vaatii ihmiseltä paljon, eivätkä itsensä ohjaamisen ja motivoimisen taidot ole itsestäänselvyyksiä kaikille.

Lähiopetuksen peruunnuttua ja kampuksen työskentelytilojen sulkeuduttua itseohjautuvuuden ja arjen organisoimisen taidot ovat kovaa valuuttaa. Sopeutuminen on alkanut, mutta äkillisesti tapahtunut ja poikkeuksellisena jatkuva tilanne kuormittaa monia.

Vaihtoehtoihin tottuneelle vaihtoehdottomuus saattaa aiheuttaa ylimääräistä stressiä toimeen tarttumista odottavien asioiden suhteen. Tilanne, jossa kirjastot, kampuksen työskentelytilat ja lempikahvilan nurkkasohvat ovat kiellettyjen asioiden listalla, on poikkeuksellinen. Ulkopuolelta tuleva määräys työskennellä ja opiskella kotoa käsin voi tuoda mukanaan monenlaisia itsensä ohjaamisen haasteita.

”Vaatimus toimia itseohjautuvasti aiheuttaa kuormittavuutta. Vastuuta on yhtäkkiä enemmän ja ihmiset väsyvät sen seurauksena”, aikuiskasvatustieteen projektitutkija Soila Lemmetty määrittelee.

Itseohjautuvaa oppimista ja luovaa toimintaa tutkivasta Lemmetystä on tärkeää muistaa, että sekä opiskelijat että opettajat ovat joutuneet hyvin nopealla aikataululla keksimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Monet toimintatavat hakevat vielä muotoaan.

Lemmetty muistuttaa, että totutun työskentely-ympäristön ja annetun päivärytmin puuttumisen korvaaminen uusilla toimintatavoilla vie aikaa. Lemmetty näkee tilanteen oppimisprosessina, jonka aikana opitaan ne itselle toimivimmat tavat.

 

Taukojen pitäminen ehkäisee negatiivisen kierteen

Koulutusteknologian opettajan ja tutkijan Leena Hiltusen mukaan itselle toimivimpien käytäntöjen löytäminen on ensimmäinen askel. Tulevien opettajien valmentaminen etätyöskentelyn haltuun ottamiseen kuuluu Hiltusen työhön. Toimivan etätyöskentelyn rungoksi tarvitaan toimiva rytmi. Hiltunen kehottaa pitämään normaalia vuorokausirytmiä yllä, tauottamaan tekemistä ja varaamaan aikaa palautumiselle ja levolle päivän mittaan.

”Tauotus auttaa siinäkin, että palautuu päivän aikana, eikä ole iltaisin niin väsynyt. Ilman palautumista tulee negatiivinen kierre, jolloin väsyttää myös uutena päivänä”, Hiltunen kuvaa.

Monenlaiset keskeytykset luovat haasteita rytmin ylläpitämiselle.

”Kaikki keskeytykset, kuten some ja sähköposti, kannattaa tehdä niille erikseen varatulla ajalla ”, Hiltunen neuvoo. Hiltunen suosittelee laittamaan puhelimeen älä häiritse- tilan päälle, jolloin internet- yhteys toimii, mutta etäpalaveria ei katkaise esimerkiksi saapuva puhelu.

Rytmitys liittyy myös siihen, mitä kunakin päivänä on tarkoitus tehdä. Priorisointi ja tehtävien selkeys ovat avainasemassa itseohjautuvassa työskentelyssä. Hiltunen kannustaa tekemään joka aamu itselle lukujärjestyksen, johon määritellään päivän tehtävät ja tauot. 

”Pitää tietää, mikä tehtävä on ja mikä on oma rooli tehtävän suhteen. Motivaation löytämisessä auttaa, että tietää tarkalleen, mitä esimerkiksi opettaja tarkoitti antamallaan tehtävällä tai miten ryhmässä hoidetaan kommunikointi etänä”, Hiltunen sanoo.

”Pitää tietää, mikä tehtävä on ja mikä on oma rooli tehtävän suhteen.”

Lemmetty on samoilla linjoilla. Aikataulutuksen ja organisoinnin puute tuovat helposti mukanaan uuvuttavan kaaoksen tunteen. Lemmetty kehottaa kääntymään opettajien ja opiskelukavereiden puoleen, jos jäsentelemisen ja aikatauluttamisen kanssa on pulmia.

”Kannattaa selkeyttää oma tilanne lukukauden osalta itselleen. Määritellä kurssit ja tavoitteet, joihin kannattaa ensisijaisesti panostaa. Tämän jälkeen on hyvä pilkkoa tehtävät pienempiin, helpommin hallittaviin osiin”, Lemmetty neuvoo.

Päivää tai viikkoa voi rytmittää myös tehtävien asioiden tyypin mukaan. Lemmetty suosittelee lajittelemaan asiat vahvaa älyllistä keskittymistä vaativiin ja rutiininomaisempiin, lähinnä istumalihaksia vaativiin tehtäviin.

”Jos suinkin voi vaihdella näiden erilaisten tehtävien välillä niin, että koko viikko ei ole samaa, niin yksinkertaisemmat tehtävät keventävät vaativien tehtävien joukossa.”

 

Virtuaalisesta yhteisöstä saa tarpeellista ryhmäpainetta

Etätyöskentelyä on todennäköisesti entistä enemmän poikkeusajan päättyessäkin. Yhteisön suoma tuki ja yhteisön tarve eivät häviä poikkeusajan tai etätyöskentelyn myötä, joten yhteisön tunnetta kannattaa ylläpitää ja rakentaa vaikka fyysistä kohtaamista on vähän. Tai juuri siksi.

”Fyysisen etäisyyden kasvaessa ihmismieli kaipaa johtajuutta ja ohjausta, joten tätä varten on hyvä olla jokin virtuaalinen yhteisö. Se voi olla työporukka, perhe tai kaverit, joiden kanssa sopii videoneuvotteluita, joista saa hiukan ryhmäpainetta ja tukea”, Hiltunen suosittelee. Yhteisössä voi näin ylläpitää yhdessä työskentelemisen tunnetta etänäkin. Tai ainakin pitää erikseen mutta yhdessä kahvitaukoja, suomalaisen työskentelykulttuurin kulmakiviä.

”Jos opiskelu ja asiantuntijatyö ovat tulevaisuudessa entistä enemmän etätyötä, niin tässä luodaan valmiuksia myös sitä ajatellen”, Lemmetty huomauttaa.

Yksin olemiseen ja yksin pärjäämiseen liittyvät mielikuvat tuntuvat kuitenkin korostuvan etätyöskentelyn myötä.

”Näkisin, että sudenkuoppa on juuri siinä, että ajattelee, että on pärjättävä itsekseen. Opettajat ovat edelleen töissä, vaikkakin etänä. Tähän tilanteeseen on menty aika rysäyksellä, mistä on voinut seurata hapuilua ja yksinäisyyden tunnetta. Hetkellisesti voi tuntua, että maailma ei toimi”, psykologian professori Taru Feldt sanoo.

”Näkisin, että sudenkuoppa on juuri siinä, että ajattelee, että on pärjättävä itsekseen. Opettajat ovat edelleen töissä, vaikkakin etänä.”

Lemmetty on samoilla linjoilla. Hän kannustaa opiskelijoita ottamaan opettajiin yhteyttä.

”Opiskelijoille tulee helposti olo, että viitsiikö ottaa yhteyttä opettajiin, kun kaikki ovat kiireisiä. Kannattaa olla aavistuksen itsekäs ja rohkea siinä, että muistaa, että kyllä se minun asiani on tärkeä, ja ottaa opettajaan yhteyttä,” Lemmetty kannustaa.

Työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota tutkiva Feldt rohkaisee olemaan aktiivinen yhteydenottaja ja muodostamaan itseohjautuvasti pareja tai ryhmiä opiskelun tueksi. Feldt sanoo, että etäyhteyksiä kannattaa hyödyttää sekä opiskeluun, että muuhun elämään liittyen.

”On tärkeää, ettei jää yksin asioiden kanssa. On hyvä, että muodostuu tunne, että homma jatkuu”, hän kommentoi.

Yhteys opiskelu- tai työkavereihin on tärkeässä asemassa esimerkiksi luovuuden ja ongelmanratkaisun suhteen.

”Epävirallinen keskustelu esimerkiksi lounaan merkeissä sisältää monesti asioita, joista voi olla hyötyä käsillä olevan tehtävän suhteen. Tästä syystä myös informaalimpaan etätapaamiseen kannattaa panostaa”, Lemmetty sanoo.

Lähiopetuksen vuorovaikutuksen korvaaminen verkkoyhteyden suomilla keinoilla kannattaa Lemmetyn mielestä. 

”Seminaarin kaltainen työskentely verkossa, Moodlen keskustelualusta ja Zoom- tapaamiset mahdollistavat vuorovaikutusta. Niissä voi tulla esiin asioita, joihin opiskelijat kaipaavat apua. Pelkkä oppimistehtävä ei mahdollista tätä, ja tällöin riski jäädä yksin on isompi”, Lemmetty kuvaa.

Vuorovaikutuksetonta kurssia voi Lemmetyn mielestä paikata myös panostamalla kurssipalautteeseen.

”Opettaja voi antaa palautteen laajempana, ohjauksellisempana ja henkilökohtaisempana. Palautteen antaminen on myös vuorovaikutusta”, hän määrittelee.

 

Muuttuneet motivaation moottorit

Itsenäistä puurtamista etenkään opintojen äärellä ei aina aja samanlainen moraalinen tai palkan saantiin kytkeytyvä tahtotila, kuin työsuhteessa.  Omaa motivaatiota ja kiinnostusta voi siis joutua herättelemään ja palkitsemaan eri tavoilla.  

Hiltunen kehottaa pohtimaan, mikä itselle on opiskelussa tärkeää.

”Ehkä voi miettiä myös konkreettisen palkkion, jonka saa päivän tai viikon päätteeksi,” Hiltunen ehdottaa.

Lemmetty muistuttaa, että on hyvä pysähtyä ja nauttia yksin tai opiskelukaverien kanssa siitä, kun saa jotakin valmiiksi.

”Kannattaa pysähtyä ja miettiä, millä tavalla pääsi lopputulokseen ja olla ylpeä kurssin tai tehtävän valmiiksi saamisesta. Vaikka moni aloittaa heti uuden tehtävän, on tärkeää ja palkitsevaa levähtää ensin hetki”, Lemmetty sanoo.

Motivaatiota voi hakea myös itsensä haastamisen kautta.

”Nyt voi joutua hakemaan extra-motivaatiota, että opinnot eivät pysähdy. Toisaalta voi hakea haaste- asennetta siihen, että ottaa uusia toimintatapoja opiskeluun ja yhteydenpitoon eikä näe kaikkea stressorina”, Feldt ehdottaa.

”Nyt voi joutua hakemaan extra-motivaatiota, että opinnot eivät pysähdy.”

Myös työskentelyn välineiden tulee olla kunnossa. Mobiililaitteen tai puristavien kuulokemikrofonien varassa työskentely ei ruoki halua työskennellä. Hiltunen suosittelee käyttämään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vastamelukuulokkeita ja kahta eri näyttöä, joille voi jakaa asioita. ­

Vaihtoehtoisten järjestelyjen kehittely ja ylläpitäminen vaatii luovien ratkaisujen tekemisen taitoa. Onko poikkeuksellisen laajamittainen kotoa käsin operoiminen hyväksi luovuudelle?

”Jos ajatellaan, että luovuus edellyttää autonomiaa ja vapautta, niin tilanne voi ruokkia luovuutta. Toisaalta tehtävien parissa voi tulla enemmän lukkotilanteita, koska vuorovaikutusta on nyt vähemmän. Vuorovaikutus ruokkii luovuutta ja antaa kokemuksia ja näkemyksiä. Etäyhteyttä on hyvä pitää tästäkin syystä”, Lemmetty sanoo.

Poikkeuksellisen tilanteen hyvät puolet kannattaa pyrkiä muistamaan. Feldt suosittelee tiedostamaan, että tilanne on väliaikainen.

”Ajatuksia kannattaa ohjata välillä pois poikkeustilasta ja keskittyä asioihin, jotka tuottavat mielihyvää. Palautumisen ja hengähdyksen mahdollisuuksia on hyvä suoda itselle itsen ja muiden suojaamisen mahdollisuuksien rajoissa.”

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *