Ei hakutuloksia.

Teksti Emma Jolkkonen Kuvat Santtu Salminen

Väkivallaton Elokapina herättää lakia rikkomalla huomiota ilmaston puolesta — Jyväskyläläisaktiivit kertovat tulevaisuudesta

Elokapinan istumamielenosoitus ajotiellä Helsingissä nousi laajasti julkisuuteen poliisin käytettyä pippurisumutetta.

Ilmastoliike Elokapinan aktiivit rikkovat lakia, jotta päättäjät reagoisivat ilmastonmuutokseen. Yhteisön voima ja usko paremman maailman toteutumisesta saa heidät antamaan aikansa kansalaistottelemattomuudelle. Liike nousi julkisuuteen viimeistään poliisin suihkutettua pippurisumutteella Helsingissä tiellä istuneita mielenosoittajia, joista osa oli Jyväskylän aktiiveja. He kertovat tässä jutussa liikkeen toiminnasta.

Lokakuun ensimmäisenä lauantaina joukko ilmastoliike Elokapinan aktiiveja valtasi pätkän Kaisaniemenkadun ajoväylää Helsingissä osana Hätäjarrutus-mielenilmaustaan. Rauhanomaisesti edennyt kadunvaltaus sai yllätyskäänteen, kun poliisi suihkutti paprikasumutetta istuvien kadunvaltaajien silmille.

Kadunvaltaukseen osallistuneille jyväskyläläisille Vilma Lötjöselle ja Olli Etelämaalle poliisin toiminta tuli yllätyksenä.

”Olin jotenkin niin epäuskoisessa tilassa, etten ehtinyt pelätä tai tuntea oikeastaan mitään. Vedin vaan hupun päähän ja sitten sitä kaasua tuli”, Etelämaa kuvaa kokemustaan.

Etelämaa istui kadulla niin kauan, että poliisi kantoi hänet poliisiautoon. Tämän jälkeen matka jatkui Pasilan poliisivankilaan kuulusteltavaksi.

Lötjönen sai sumutteesta niin pahoja oireita, että hän joutui poistumaan ajoväylältä taustalle. Olon tasaannuttua Lötjönen lähti putkatiimiläisten kanssa Pasilaan odottamaan kiinni otettujen elokapinalaisten vapauttamista. Ensimmäistä kertaa Elokapinan toimintaan osallistunut Lötjönen kuvaa kokemustaan rankaksi.

Poliisin voimankäyttö kadunvaltauksessa nousi nopeasti uutisotsikoihin. Etelämaan mielestä uutisointi poliisiväkivallasta on ollut tärkeää ja lisännyt laajan yleisön tietoisuutta Elokapinasta. Etelämaa kuitenkin toivoo, että media olisi uutisoinut poliisiväkivallan ohella myös Elokapinan tavoitteista. Elokapinan tavoitteita ovat ilmastohätätilan julistaminen, Suomen sitoutuminen täyteen hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä sekä ilmastotavoitteiden toteutumista valvovan kansalaisfoorumin perustaminen.

Etelämaa kuitenkin toivoo, että media olisi uutisoinut poliisiväkivallan ohella myös Elokapinan tavoitteista.

Hätäjarrutus-mielenilmaus ei ollut ensimmäinen Elokapinan järjestämä tapahtuma, vaan liike on aktivoitunut Suomessa viimeisen puolentoista vuoden aikana. Liikkeen aktiivit ovat muun muassa tukkineet pätkän Mannerheimintietä, yrittäneet estää risteilyaluksen lähtöä Helsingissä sekä järjestäneet pienimuotoisempia mielenilmauksia esimerkiksi kauppakeskuksissa.

Elokapina jakaa arvonsa ja toimintaperiaatteensa kansainvälisen Extinction Rebellion -liikkeen (XR) kanssa. Iso-Britanniassa lähtöisin oleva Extinction Rebellion on vuodesta 2018 lähtien toiminut ilmastoliike, jolla on toimintaa 72 valtiossa.

Jyväskylässä Elokapinan paikallisryhmä on toiminut nyt vuoden verran. Ryhmän toiminnassa on tällä hetkellä mukana viitisenkymmentä ihmistä. Ryhmä on järjestänyt Jyväskylässä monenlaisia tapahtumia, kuten mielenilmauksia, taideperformanssin ja koulutuksia ilmastonmuutoksesta sekä väkivallattomasta suorasta toiminnasta. Kadunvaltausten kaltaisia näkyvimpiä aktioita Elokapina on järjestänyt lähinnä Helsingissä, missä näkyvyys on suurempi.

 

Kadunvaltauksilla ja muilla suoran toiminnan keinoilla Elokapina pyrkii aiheuttamaan yhteiskunnan toiminnalle häiriötä. Häiriötä aiheuttamalla ei kuitenkaan haeta vastakkainasetteluja poliisien kanssa tai huomiota aktivisteille.

Elokapinan Jyväskylän paikallisryhmässä toimivan Arto Nymanin mukaan häirinnän tavoitteena on pysäyttää niin merkittävä osa yhteiskunnasta, että poliittisten päättäjien on pakko reagoida Elokapinan vaatimuksiin.

Olli Etelänmaa ja Arto Nyman. Kuva: Emma Jolkkonen

”Missionamme on poliittisen paineen luominen väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin”, Nyman summaa.

Lapin yliopistossa nuorempana tutkijana toimivan Johan-Eerik Kukon mukaan Elokapina tiedostaa rikkovansa toiminnallaan lakia. Lain rikkominen on keino, jolla Elokapina pyrkii saamaan näkyvyyttä isommalle kokonaisuudelle. Kukon mielestä on kuitenkin tärkeä ymmärtää ero Elokapinan harjoittaman kansalaistottelemattomuuden ja oman käden oikeuden välillä.

”Kansalaistottelemattomuudessa tärkeintä on kunnioittaa lakia, tehdä se omilla kasvoilla ja ottaa vastaan mahdolliset rangaistukset. Oman käden oikeudessa koetaan, että ainoa oikea vaihtoehto on ottaa laki omiin käsiin ja olla piittaamatta siitä laista.”

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen muistuttaa rauhanomaisen kansalaistottelemattomuuden kuuluvan lähtökohtaisesti Suomen perustuslaissa määriteltyjen osallistumisoikeuksien sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden piiriin. Sananvapauteen ja demokratiaan linkittyvä yhdistymisvapaus on niin vahva perusoikeus, että sen rajoittamiselle tulee Ojasen mukaan olla todella vankat perusteet.

“Vaikka rauhanomainen mielenilmaus olisi yleisen järjestyksen näkökulmasta häiriöksi, niin kyllä sitä pitää perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaamaan kokoontumisvapauden puitteissa sietää.”

Suomessa elokapinalaisten kansalaistottelemattomuus ei ole vielä tuottanut tulosta. Sen sijaan Iso-Britannia julisti ilmastohätätilan vuonna 2019. Olli Etelämaa näkee Extinction Rebellion -liikkeen toiminnalla olleen vaikutusta ilmastohätätilan julistamiseen.

Kukko arvelee Elokapinan kaltaisten suoran toiminnan liikkeiden suosion johtuvan siitä, että ihmiset ovat pettyneitä poliittisen päätöksenteon hitauteen.

Elokapinan toiminta poikkeaa perinteisestä yhdistystoiminnasta, koska liikkeen toimijoita ei koordinoida ylhäältä päin. Elokapinassa jokainen mukana oleva paikallisryhmä on itsenäinen toimija. Toimintavapaudesta huolimatta jokaisen mukana olevan on hyväksyttävä liikkeen ilmastotavoitteet ja perusperiaatteet, kuten toiminnan väkivallattomuus.

Arto Nyman ja Olli Etelämaa pitävät liikkeen vapautta positiivisena asiana. Vapaus mahdollistaa sen, että ihmiset voivat toimia vaihtelevissa rooleissa tapahtumien mukaan eikä toimintaan tarvitse sitoutua kuin yhden tapahtuman eli aktion ajaksi.

”On tosi kiinnostavaa ja hienoa olla mukana liikkeessä, jossa ei ole hallitusta. Se antaa enemmän vapautta oman elämäntilanteen elämiselle”, Etelämaa kuvaa.

Ennen Elokapinan toimintaan lähtemistä Arto Nyman oli mukana perinteisessä yhdistystoiminnassa. Kokouspöytäkirjat vaihtuivat suoraan toimintaan, kun hän turhautui yhdistystoiminnan kankeuteen. Lopullinen kipinä suoraan toimintaan syttyi, kun hän tapasi Elokapinan aktiiveja hiilivoiman vastaisessa aktiossa Saksassa, ja vaikuttui elokapinalaisten arvoista.

Vilma Lötjönen päätyi Elokapinan toimintaan seurattuaan ensin vuoden verran kavereidensa toimintaa liikkeessä. Lötjönen koki, että toimintaan oli ryhdyttävä, jotta tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta otettaisiin vakavammin huomioon päätöksenteossa. Kadunvaltauskokemus vahvisti Lötjösen mielipidettä Elokapinasta.

”Ihan yksinkertaisesti tulin mukaan, koska allekirjoitan Elokapinan vaatimukset.”

Olli Etelämaa sanoo lähteensä mukaan Elokapinaan siksi, että toiminnan tavoitteet ja arvot vastasivat hänen omia periaatteitaan. Etelämaalla Elokapinan valintaan vaikutti aatteellisten syiden ohella myös kaipuu samanhenkisten ihmisten seuraan.

Yhteisöllä onkin tärkeä merkitys Elokapinan toiminnassa. Esimerkkinä tästä Etelämaa nostaa Hätäjarru-mielenilmauksen, johon osallistui varsinaisten kadunvaltaajien ohella videokuvaajia, putkatukihenkilöitä, kannustajia ja huoltojoukkoja. Kadunvaltaustilanteissa jokaisella valtaajalla on myös aina oma turvapari, josta saa tukea niin valtauksen aikana kuin sen jälkeenkin.

”Kun yhdessä tekee jotain, mihin vaaditaan rohkeutta, niin se lujittaa yhteisöä ja antaa voimaa jatkaa eteenpäin”, Etelämaa kiteyttää.

“Vaikka rauhanomainen mielenilmaus olisi yleisen järjestyksen näkökulmasta häiriöksi, niin kyllä sitä pitää perustuslain ja ihmisoikeussopimusten takaamaan kokoontumisvapauden puitteissa sietää.”

Elokapinan toiminnan myötä suora kansalaistoiminta on jälleen alkanut saada näkyvyyttä Suomessa. Ojasen kuvaa suoran toiminnan liikkeiden kasvattaneen suosiota erityisesti 90- ja 2000-luvuilla syntyneiden keskuudessa.

Ojasen mukaan suomalainen yhteiskunta elää tällä hetkellä murrosvaihetta, jossa perinteisten vaikuttamismuotojen, kuten äänestämisen rinnalle nousee yhä vahvemmin erilaisia suoremman toiminnan muotoja. Nykyajalle leimallista on myös se, että kansalaistoiminta keskittyy jonkin yhden asian ympärille.

Kukko arvelee Elokapinan kaltaisten suoran toiminnan liikkeiden suosion johtuvan siitä, että ihmiset ovat pettyneitä poliittisen päätöksenteon hitauteen. Kukon mukaan suora toiminta tarjoaa ihmisille myös vaikuttamisväylän, jota kautta asioita voi ajaa perinteistä järjestötoimintaa helpommin ja nopeammin.

”Liikkeessä osallistumiseen on todella matala kynnys verrattuna yhdistyksessä tai puolueessa toimimiseen.”

Suoran toiminnan ilmastoaktivismin lisääntyminen on kuitenkin herättänyt myös huolta. Elokapinan mielenilmaukset mainittiin lyhyesti keväällä 2020 Sisäministeriön julkaisemassa Väkivaltaisen ekstremismin -tilannekatsauksessa. Katsauksen mukaan ilmastoliikehdinnän väkivaltainen radikalisoituminen ei ole mahdotonta, vaikka se toistaiseksi onkin pysynyt Suomessa rauhanomaisena.

Kukko pitää väkivallattoman liikkeen mainitsemista väkivaltaisen ekstremismin katsauksessa hieman erikoisena. Hän toteaakin esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kritisoineen sitä, että väkivallattoman ja väkivaltaisen suoran toiminnan välille ei tehty katsauksessa eroa.

Myös Ojanen korostaa, ettei Elokapinan toimintaa tule rinnastaa väkivaltaisiin ja avoimen rasistisiin suoran toiminnan liikkeisiin, kuten Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen.

 

Elokapinan tulevaisuudennäkymät ovat Etelämaan mielestä selkeät. Ellei Suomen hallitus lähde tekemään Elokapinan vaatimaa ilmastopolitiikkaa, on toimintaa kasvatettava. Etelämaan mukaan toimintaa voitaisiin kasvattaa menemällä näkyvämmille paikoille ja saamalla lisää väkeä aktioihin.

”Mikäli viime lauantain kaltaisissa kadunvaltauksissa olisi vielä enemmän massaa, niin luulisi että Sanna Marinilta tulisi joku kommentti.”

Ylen saamien tietojen mukaan liike on pohtinut tulevaisuutta varten muuan muassa lento- ja rekkaliikenteen häirintää. Esimerkkeinä toimivat muissa maissa näkyvyyttä saaneet aktiot.

Nyman kokee tärkeänä muistuttaa toimittajalle, ettei Elokapina liikkeenä ole radikalisoitumassa. Hän kuitenkin uskoo, että yleisen turhautumisen kasvaessa elokapinallisten joukko kasvaa, mikä voi aiheuttaa laajaakin toimintaa.

Kukon mielestä Elokapinan tavoitteiden pitkittyminen voi vaikuttaa ryhmän toimintaan monella tavalla. Yhtenä skenaariona hän näkee sen, että hitaaseen muutokset kyllästyvät yksittäiset aktivistit radikalisoituvat. Elokapinan toiminta voi myös hiipua, mikäli heidän asettamansa tavoitteet toteutuvat.

 

Hätäjarrutus-mielenilmauksen kokemukset ovat vielä tuoreina Etelämaan ja Lötjösen mielessä. Kadunvaltauksen tapahtumia on läpikäyty yhdessä, ja ryhmäläisille on tarjottu mahdollisuuksia keskusteluapuun. Valtakunnansyyttäjä on käynnistänyt poliisin toiminnasta esitutkinnan.

Takaiskuista huolimatta Lötjönen on täynnä taistelutahtoa. Koska Elokapina ei saanut kadunvaltauksella tavoitteitaan läpi, on toimintaa jatkettava sinnikkäästi. Lötjönen aikoo jatkaa Elokapinan toiminnassa, kunnes Suomi sitoutuu tekemään parempaa ilmastopolitiikkaa.

Kukon mielestä Hätäjarrutus-mielenilmauksen saama julkisuus on tuottanut tunnettuutta Elokapina-liikkeelle. Tämä voi mahdollisesti johtaa liikkeen kasvuun. Kukko kuvaa myös kansalaistottelemattomuuden saaneen tapauksen myötä sympatiaa puolelleen.

”Monet kansanedustajat ovat yli puoluelinjojen kommentoineet, että väkivallaton mielenilmaus kuuluu suomalaiseen demokraattiseen yhteiskuntaan.”

Myös Nyman kokee Elokapinan väkivallattomuuden arvon nousseen tapauksen myötä.

”Väkivallattomuutemme tuo esille yhteiskunnan väkivaltaisuuden.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *