Ei hakutuloksia.

Teksti Iina Niskanen Kuvat Mikko Kuparinen

”Olen unelma-ammatissani” – Kuluvan hallituskauden neljäs tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen kuvaa itseään sanalla yhteistyökykyinen

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.

Petri Honkonen pyrki yliopisto-opintojensa aikana neljästi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon. Vaikka paikka ei auennut, kiinnostus vaikuttamiseen ei laantunut.

TUNTUU KUIN saapuisi teekutsuille. Pyöreälle pöydälle on katettu aamiainen, voileivän päällä on violetti orvokin kukka. Pöydän toisella puolella, Helsingissä sijaitsevan opetus- ja kulttuuriministeriön rakennuksen työhuoneessa istuu keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.

Kello on yli yhdeksän aamulla ja tapaamista on kulunut viitisen minuuttia. Honkonen on tuossa ajassa muistellut jo opiskeluaikojaan Jyväskylän yliopistossa. Kuten sitä, että asettui ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa ehdolle keskustaopiskelijoiden ehdokkaana opiskeltuaan yliopistossa vasta muutamia viikkoja.

Oli vuosi 2007, ja keskusta oli Suomen pääministeripuolue. Honkosta ei valittu, hän jäi varasijalle. Yhteensä hän haki edustajistoon neljästi. Vaikka paikka ei koskaan auennut, kiinnostus vaikuttamiseen ei laantunut.

 

HONKONEN ON sukunsa ensimmäinen maisteri. Hän on kotoisin Keski-Suomen Saarijärveltä. Yhteiskunta ja politiikka kiehtoivat jo lapsena. Yliopistoon hakeminen tuntui itsestäänselvyydeltä. Hän opiskeli historiaa ja ”löysi oman paikkansa nopeasti”.

”Yliopistoaika oli elämäni parasta aikaa.”

Samaan aikaan alkoi toiminta keskustaopiskelijoissa. Opiskeluaikanaan hän oli myös ainejärjestö Tosine ry:n puheenjohtaja.

Opinnot eivät tuntuneet rankalta, päinvastoin. Sai opiskella sitä, mikä kiinnosti. Historian opiskelijoiden vuosikurssi oli tiivis ja aktiivinen, ja Honkonen pitää vieläkin yhteyttä opiskelukavereihinsa.

Erityisen lämmöllä Honkonen muistelee vappua, joka kesti lähes viikon, ”tai ainakin useita päiviä”.

Mieleen on jäänyt myös viinirastiperinne, jonne ainejärjestön bilevastaava valmisti kaksi pöntöllistä viiniä.

”Olen kuullut, että viinirastiperinne elää yhä.”

Honkonen valmistui historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi vuonna 2014. Pro gradu käsitteli Santeri Alkion ajattelua keskustalaisuudesta.

 

”Yliopistoaika oli elämäni parasta aikaa.”

 

HONKONEN valittiin kansanedustajaksi vuonna 2015. Nyt hän on keskustan varapuheenjohtaja, ja kuluvan hallituskauden neljäs tiede- ja kulttuuriministeri. Hänet valittiin ministeriksi huhtikuussa 2022. Aiemmin tehtävää hoitivat niin ikään keskustalaiset Annika Saarikko, Hanna Kosonen ja Antti Kurvinen.

”Se huono puoli salkkuun tarttumisessa vaalikauden loppupuolella on, että resurssit on pitkälti käytetty. Vien lähinnä aiempien ministerien aloittamia projekteja loppuun.”

Hän kuitenkin kokee tiede- ja kulttuuriministeriyden mielekkääksi, sillä koulutuspoliittiset asiat ovat kiinnostaneet aina.

”Sanotaan näin, että olen unelma-ammatissani.”

Tärkeimmäksi tavoitteekseen ministerinä Honkonen nimeää korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen. Hänen mukaansa korkeasti koulutettujen osuutta väestöstä on lisättävä, jotta suomalainen yhteiskunta toimii.

Lisäksi hän haluaa edesauttaa kulttuurielämän elpymistä, sillä pandemia oli alalle suuri koettelemus. Kulttuurista ei Honkosen mukaan onneksi jouduta nyt leikkaamaan.

 

HONKONEN on kriittinen Euroopan unionin tekemää sisäpolitiikkaa kohtaan.

EU:n komission antama ehdotus luonnon ennallistamiseksi on herättänyt Suomessa runsaasti keskustelua, sillä lakipaketti tekee ennallistamistoimista pakollisia. Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato ja lisätä luonnon monimuotoisuutta vuoteen 2030 mennessä, ja sen voimaantulo edellyttää jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin hyväksynnän. Toteutuessaan asetus edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä.

Komission mukaan luonnon ennallistaminen on välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi.

Honkonen pitää asetusta Suomen näkökulmasta epäreiluna.

”Metsäteollisuus on Suomen taloudelle tärkeää. Metsien ennallistamisen sijasta Suomi voisi ennallistaa esimerkiksi soita ja vesistöjä vapaaehtoispohjalta.”

Hän kokee, että metsien ennallistaminen ylittää EU:n toimivallan.

”Suomi on liittynyt EU:hun taloudellisista sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdettua.”

Honkosen mielestä unionin politiikasta on käytävä periaatteellinen keskustelu seuraavalla, eduskuntavaalien jälkeisellä kaudella, kun ”Natoon toivottavasti päästään”.

Hänen mukaansa EU:n voimatasapaino on muuttunut Iso-Britannian erottua unionista.

”Etelä-Euroopan maat sanelevat yhdessä Ranskan kanssa, mitä unionissa tehdään. Pohjoismainen, tarkkaan taloudenpitoon perustuva pohjoismainen joukko on ollut Brexitin jälkeen heikoilla.”

Honkosen mukaan Euroopan unioni ei ole ymmärtänyt viestiä Brexitin taustalla.

”Se oli viesti siitä, että Euroopan unionin kansalaiset ovat tyytymättömiä EU:n tekemään politiikkaan. Brysselissä ei ole haluttu kuulla tätä viestiä.”

Honkonen pelkää, että EU:ssa nähdään tulevaisuudessa useampia eroja, jos kansalaisten tyytymättömyyteen ei kiinnitetä huomiota. Sitä myös Venäjän presidentti Vladimir Putin tavoittelee.

”EU:n pitäisi olla yhtenäisempi aikana, kun Euroopassa soditaan.”

Honkonen toivoo, että Suomi tarkastelee riippuvuuttaan myös Kiinaan kriittisemmin ensi vaalikaudella. Hän toivoo, että Kiinaan siirrettyä tuotantoa voisi tuoda takaisin Suomeen. Se olisi Honkosen mukaan kannattavaa sekä Suomen talouden että ilmaston kannalta.

 

 

POLIITIKKONA Honkonen kuvaa itseään periaatteelliseksi ja maltilliseksi. Häntä on luonnehdittu myös asiapitoiseksi ja karismaattiseksi, jopa räiskyväksi.

”Jos pitäisi valita yksi sana, valitsisin kuitenkin yhteistyökykyisen”, hän sanoo.

Honkonen kertoo, ettei tällä hetkellä ehdi tehdä juuri muuta kuin olla ministeri.

”Yritän olla isä tyttärelleni ja pitää Saarijärvellä sijaitsevaa huushollia pystyssä. Ja puutarhaa ja metsää.”

Suhdettaan Saarijärveen ja Keski-Suomeen Honkonen kuvaa ”tiiviiksi ja tunteelliseksi”.

”Kiitollisuus elämäntaipaleen alkumetrejä kohtaan on suuri, kuten myös kotiseuturakkaus.”

 

KELLO lähestyy kymmentä, ja Honkosen on riennettävä seuraavaan tapaamiseen. Se on sosiaali- ja terveysministeriön kokous, jossa käsitellään koronarokotusasioita.

”Erilaiset työryhmät työllistävät välillä opetus- ja kulttuuriministeriön asioita enemmän.”

Honkosen työpöydällä hiihtäjä Juha Miedon patsas. Se on jäänyt siihen edeltäjältä, Antti Kurviselta.

”Olen antanut Mieton katsella siinä meikäläistä.”

Seinällä on presidentti Sauli Niinistön (kok) mustavalkoinen muotokuva, kuten kaikilla ministereillä. Kolme muuta, sinivihreää taulua hän on kuitenkin valinnut itse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *