JYVÄSKYLÄLÄINEN Jyrock tunnetaan Suomen pitkäikäisimpänä sisäfestivaalina.

Se järjestettiin ensimmäistä kertaa ylioppilastalo Ilokivessä vuonna 1985. Isoja nimiä ei kaivattu, ja alusti asti tarkoitus oli tarjota ponnahduslauta nouseville vaihtoehtoartisteille.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn järjestämä festivaali on kokenut paljon miltei 40 vuoden aikana.

Nyt muutoksen tuulet puhaltavat jälleen.

 

PERINTEISESTI keväällä järjestetty Jyrock siirtyy tänä vuonna syksylle. Festivaali järjestetään 6.–7. lokakuuta.

Paikka on tuttu Ylioppilastalo Ilokivi – tosin vuonna 1993 festivaali järjestettiin Lutakossa ja vuonna 2016 Ravintola Katseessa.

Tänä vuonna miltei koko työryhmä vaihtuu. Vain Jyrockin tuottaja eli JYYn tapahtumatuottaja Suvi Liukkonen oli viime vuonna mukana.

Uusi promoottori on Tomas Ojapelto.

Kulttuurituottajaksi opiskellut Ojapelto on toiminut muun muassa kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yön tuottajana, yökerho Freetimen keikkapromoottorina ja DJ-klubien järjestäjänä.

Kun Liukkonen kysyi häntä Jyrock-tiimiin, Ojapelto lähti mukaan. Hän on pitkäaikainen festivaalivieras.

”Vajaa kymmenkunta kertaa olen osallistunut.”

Työryhmä täydentyi myös kahdella graafikolla. Lotta Tuominen ja Liisa Kerola opiskelevat Jyväskylän yliopistossa.

 

VUONNA 2021 festivaali järjestettiin koronapandemian takia syksyllä. Seuraavana vuonna se palasi keväälle. Nyt ylioppilaskunnan mielestä syksy on hyvä aika tavoittaa uudet yliopisto-opiskelijat.

Jyväskylässä ei myöskään ole alkusyksystä Jyrockin kaltaista festivaalia, Ojapelto lisää.

Ajankohdan muutokseen vaikutti myös JYYn tapahtumakalenteri. Kevät on ylioppilaskunnalle kiireistä aikaa. Vapputapahtumat ovat osuneet Jyrockin lähelle.

Ojapelto sanoo tuntevansa festarin historian ja haluaa ”palauttaa Jyrockiin yhdessä tekemisen”.

”En dissaa aiempia vuosia, mutta ulkopuoliselle on vaikuttanut siltä, että viime vuosina yhteisöllisyyttä on tekemisestä puuttunut.”

Työryhmässä yhteisöllisyyttä edistetään siten, että ryhmän jäsenet saavat ehdottaa esiintyjiä. Yhdessä valitut esiintyjät ja oheisohjelma edistävät Ojapellon mukaan festivaaleilla koettua yhteisöllisyyttä.

 

NIIN AIEMPINA vuosina kuin tulevana syksynä Jyrock on kaksipäiväinen.

Edellisillä festivaaleilla artistit esiintyivät sekä ala- että yläkerrassa. Tänä vuonna festivaalin ensimmäisenä päivänä, perjantaina, yläkerta eli lounasravintola muutetaan oleskelutilaksi, jossa DJ:t soittavat musiikkia. Alakerrassa artistit esiintyvät tavalliseen tapaan.

Lauantaina puolestaan esityksiä on molemmissa kerroksissa.

Oheisohjelmaakin on. Koivisto-kokoustila muutetaan Vauhtivintiksi, jossa DJ:t soittavat molempina päivinä pienessä tilassa.

Ilokiven terassille pystytetään suuri teltta, joskin Ojapelto ei vielä paljasta sen käyttötarkoitusta. Teltta muodostaa kokonaisuuden yläkerran kanssa, kertoo Liukkonen.

Muitakin muutoksia on. Ennen festivaalia järjestetty ennakkoklubi siirtyy Freetimesta Ilokiveen.

Sen sijaan Vakiopaineessa järjestetty päiväklubi jää ohjelmistosta pois.

 

Kuva: Jyrockin promoottori Tomas Ojapelto.

 

JYROCKIN järjestäminen on ollut JYYlle toistuvasti tappiollista. Viime vuosina tappiot ovat vaihdelleet 7 000:sta 13 200:aan euroon. Pandemia on vaikuttanut kustannusten nousuun ja yhteistyökumppanien määrään.

Inflaatiosta huolimatta lippujen hintoja ei Liukkosen mukaan haluta korottaa. Jyrock halutaan pitää mahdollisimman saavutettavana opiskelijoille ja muille kävijöille.

Tappiollisia vuosia on ollut myös ennen pandemiaa, mikä Liukkosen mukaan johtuu ”haastavasta kulurakenteesta”.

”Festivaalin tulos on pitkälti kiinni lipunmyynnistä, sponsorituloista ja avustuksista.”

Lippuja ei voi myydä rajattomasti. Tilan henkilöyläraja on reilu 300 per päivä.

 

JYROCK ON järjestetty monesti ”viimeistä kertaa”. Talkoolaisista ja vapaaehtoisista riippuvainen festari on historiansa aikana kaatunut tekijöiden puutteeseen.

Aina se on kuitenkin lopulta palannut. Onko Jyrockilla yhä paikkansa festivaalikentällä?

Kyllä, Liukkonen vastaa.

”Tällaisia pieniä festivaaleja ei Suomessa hirveästi enää ole.”

Ojapelto pitää Jyrockin historiaa ”älyttömän hienona”. Vaikka festivaalin merkitys on hänen mielestään viime vuosina hiipunut, on Jyrock paikallisella tasolla yhä merkittävä.

”Vaikkei saada isoimpia nimiä lavalle, tärkeintä on, että Jyrock on mielenkiintoinen.”

Jyrockia on mainostettu ”Suomen feministisimmäksi festivaaliksi”. Toisin kuin monilla musiikkifestivaaleilla, esimerkiksi vuonna 2019 yli puolet Jyrockin esiintyjistä oli naisia. Ojapelto aikoo jatkaa samalla linjalla artistivalintojen suhteen.

Syksyn suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta tekijät suostuvat paljastamaan jo hieman tarjontaa. Lokakuussa lavalle kipuavat ainakin genrehybridi Suistamon sähkö, punkia ja garagea soittava Tove Johnson sekä elektronista indietä edustava Final Girl.

 

Jyrock perustettiin reilu 30 vuotta sitten, koska ”maassa ei ollut missään tän tyylistä tapahtumaa” – Tänä vuonna lokakuussa järjestetty Suomen pitkäikäisin sisäfestivaali veti Ilokiveen jälleen satoja ihmisiä: Katso kuvakooste festivaaliviikonlopulta

”Suomen feministisin festari” onnistui yli odotusten – Jyrockin toinen päivä oli käytännössä loppuunmyyty

Jesse Brandelin eli DJ Jese kannattelee harteillaan Jyväskylän konemusiikkiskeneä ja haluaa uudistaa Jyrockin