JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunta (Jyy) lopettaa Jyrock-festivaalin järjestämisen vuoden 2025 jälkeen.
Asiasta päätettiin Jyyn edustajiston kokouksessa torstaina.
Ylioppilaskunta on järjestänyt Jyrockia vuodesta 1985 lähtien. Se tunnetaan Suomen pitkäikäisimpänä sisäfestivaalina. Tapahtumapaikkana on toiminut alusta alkaen Ylioppilastalo Ilokivi, poikkeuksina vuodet 1993, jolloin festivaali järjestettiin Lutakossa ja 2016, jolloin se järjestettiin ravintola Katseessa.
Jyrockin järjestämistä vielä ensi vuonna perustellaan sillä, että kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä tapahtuma, jolle vuosi 2025 sattuu olemaan myös 40-vuotisjuhlavuosi.
Tavoitteena on, että tapahtuma ei lakkaisi olemasta vuoden 2025 jälkeen, vaan sille aiotaan etsiä uusi järjestäjä.
Luonnontieteilijöiden Juuso Kinnunen teki kokouksessa asiasta muutosehdotuksen, joka ei kuitenkaan saanut kannatusta.
Kinnunen esitti, että Jyy lopettaisi Jyrockin järjestämisen jo torstain kokouksen myötä, koska festivaalin järjestäminen syksyinä 2024 ja 2025 toisi vain sentimentaalista arvoa ja aiheuttaisi kymmenien tuhansien eurojen tappiot.
Muissa puheenvuoroissa toivottiin Jyyn kehittävän muuta toimintaa Jyrockin tilalle, kun sen järjestämisestä aikanaan luovutaan ja tukemaan mahdollista uutta järjestäjää kaikin mahdollisin keinoin.
JYYN toiminnanjohtaja Teemu Vasaman mukaan lopettamispäätöksen taustalla on useita eri tekijöitä. Näistä merkittävin on tapahtuman taloudellinen kannattavuus.
Päätöksen valmistelussa ja esittelyssä käytettiin Jyrockin talouslukuja vuodesta 2010 eteenpäin. Tapahtuma on ollut tuona ajanjaksona joka vuosi tappiollinen.
Vasaman mukaan on selvää, että Jyrockin kaltaisen tapahtuman luonteeseen kuuluu lippuriski ja tietty taloudellinen vaihtelu vuosittain.
”Haasteena on se, että vaihtelu on ollut hyvin pienestä tappiosta hyvin suureen tappioon”, Vasama sanoo.
Käytännössä Jyrockin tappiot ovat vaihdelleet hieman alle tuhannesta eurosta vuoden 2017 noin 14 000 euroon.
Viime vuosina inflaatio on Vasaman mukaan nostanut merkittävästi järjestämiskustannuksia, eikä hän usko tilanteen lähivuosina helpottavan.
”On luonteva hetki antaa tapahtumalle sen ansaitsema kunniallinen päätös Jyyn järjestämänä”, Vasama sanoo.
TOINEN ongelma liittyy tiloihin. Jyyn tapahtumatuottaja Suvi Liukkosen mukaan Ilokivelle voidaan yksittäisenä tapahtumapäivänä ottaa 300 asiakasta. Ennen vuonna 2016 valmistunutta Ilokiven peruskorjausta sekä ala- että yläkerran kapasiteetti on ollut suurempi.
Vasaman mukaan tämä asettaa Jyrockin ”rakenteelliseen välitilaan”. Festivaalin yleisökapasiteettia isompien artistien houkuttelemiseksi ei voida juurikaan kasvattaa.
”Menetetään skaalaetuja, mitä isommissa festivaaleissa on.”
”Liian pieni ollakseen iso festivaali, ja liian iso ollakseen pieni festivaali”, Vasama kuvailee tapahtumaa.
KOLMAS ongelma liittyy Jyrockin tavoittavuuteen ja yleisöön. Tappiollisuus ei ole lähtökohtaisesti ongelma, mikäli tapahtuman kävijöistä tarpeeksi merkittävä osuus olisi ylioppilaskunnan jäseniä. Tällöin Jyrockia voitaisiin pitää Jyyn jäsenpalveluna ja käydä keskustelua siitä, minkä mittaluokan tappiot olisivat hyväksyttävissä.
Viime vuosina näin ei kuitenkaan ole ollut.
Vasama arvioi, että esimerkiksi syksyn 2023 Jyrockin kävijöistä alle sata oli Jyyn jäseniä.
Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta tapahtumaan myytiin normaalihintaisten lippujen lisäksi alennuslippuja eri kategorioissa, joista yksi oli opiskelijat. Jo yksin kaikista myydyistä lipuista valtaosa oli normaalihintaisia lippuja.
JYROCKIN virkistämiseksi on yritetty erilaisia toimia jo ennen lopettamispäätöstä.
Vuonna 2023 festivaali siirretiin järjestettäväksi syksyllä. Perinteisesti ajankohtana on ollut kevät. Jyrock tosin järjestettiin syksyllä myös vuonna 2021, tuolloin syynä oli koronaviruspandemia.
Vasaman mukaan tähän oli kaksi syytä. Kevät ja erityisesti huhtikuu ovat Jyyn jäsenistön näkökulmasta muutenkin täynnä tapahtumia. Samalla se rytmitti paremmin Jyyn tapahtumasektorin vuotta.
”Jyyn tapahtumavuosikellossa on perinteisesti ollut kolme isoa tapahtumakokonaisuutta: Jyrock, vuosijuhlat ja vappu. Se on jo työn organisoimisen kannalta kestämätöntä, että ne kaikki ovat samassa putkessa keväällä”, Vasama sanoo.
TARKOITUKSENA on, että Jyrock ei tapahtumana lakkaisi olemasta, vaan jatkaisi vuoden 2025 jälkeen elämäänsä uuden järjestäjän alaisuudessa.
Edustajisto valtuutti toiminnanjohtajan ja Jyyn hallituksen etsimään Jyrockille jatkajan.
Vasaman mukaan mitään varsinaisia tunnusteluja asiaan liittyen ei olla tehty, mutta ajatuksia mahdollisista vaihtoehdoista on esitetty.
Yksi vaihtoehto olisi siirtää Jyrock järjestämisestä vastaavan yhdistyksen alaisuuteen. Näin toimii nykyisin esimerkiksi Yläkaupungin yö, joka oli alkujaan Jyyn järjestämä tapahtuma. Yhdistyspohjaisuus helpottaisi myös erilaisten apurahojen saamista, joita Jyylle ei suurena taloudellisena toimijana myönnettäisi. Merkittävä osa Jyyn liikevaihdosta koostuu Soihdun alla harjoitetusta kiinteistöliiketoiminnasta.
Myös muut Jyväskylässä toimivat kulttuuritoimijat saattaisivat tulla kyseeseen.
”Tämä on osa Jyyn historiaa ja ollaan ylpeitä, että on näinkin pitkäikäinen ja kansallisesti tunnistettu ja tunnettu tapahtuma. Meidän intressi on, että Jyrock jatkuu”, Vasama vakuuttaa.