YDINSODASTA ON olemassa vanha vitsi: kukaan ei voita ydinsodassa, mutta joku häviää aina vähiten.

Vallaton analysoi, että edustajistovaalit 2021 tullaan käymään juuri tällä teemalla. Vielä ei ole varmaa, kuka häviää vähiten, mutta suurin häviäjä on todennäköisesti JYY ja opiskelijademokratia.

Suorastaan dramaattinen ehdokasmäärän romahdus vuoden 2019 vaaleista tulee näkymään Vallattoman tarot-korttijaon mukaan myös äänestysprosentissa. Koska riviopiskelijoille on vähintään epäselvää mitä JYY tekee ja mikä JYY on, varmin tapa pakottaa opiskelija äänestämään on kaveri ehdokkaana.

Niitä kavereita ei nyt ole tarpeeksi ehdolla, jos niitä nyt kahden koronavuoden jälkeen ylipäänsä on edes saanut tai on jäljellä.

 

VUODEN 2017 edarivaaleissa äänestysinto nousi suorastaan huumaavan korkeaksi, 28,96 prosenttiin.

Syynä järisyttävään äänestysintoon oli korkea ehdokasmäärä (254 tiitterää opiskelijaa) ja uunituore innovaatio, sähköinen äänestys. Nyt vaalien ehdokasmäärä on vain puolet tuosta määrästä (129 ehdokasta) ja sähköinen äänestys tuntuu lähinnä ahdistavalta korona-ajan tungettua digitaalisia velvollisuuksia joka ikinen päivä kurkusta alas.

Vaikka riviopiskelija on ollut 1960-luvulta asti verrattain pihalla siitä, mitä rakas ylioppilaskuntamme puuhaa, se on tuskin koskaan ollut ihan näin pihalla. Korona-aikana on ehtinyt varttua uusi sukupolvi, joka ei ole normaaliin tapaan voinut viettää aikaa yliopistolla ja tutustua opiskelijakavereihin eikä joutua edaripropagandistin hyökkäyksen uhriksi.

Kun tähän lisätään etäopiskelun aiheuttamat loppuunpalamiset, kahden vuoden aikana valmistuneet ja poistuneet konkarit, ehdokasmäärän vähäisyys ja tuleva matala äänestysprosentti ovat aika itsestäänselvyyksiä.

Vallattoman kirottu CASIO-merkkinen laskuri näytti seinään paiskatessa lukua 19,02, ja näin totean sen olevan äänestysprosentti näissä vaaleissa.

Mutta vaikka vaaleissa äänestäisi vain yksi prosentti äänioikeutetuista, jonkinlainen tulos on joka tapauksessa luvassa.

 

Laskuri näytti seinään paiskatessa lukua 19,02.

 

EDELLISVUOSIEN JO lähes vakiintuuneseen tapaan tarjolla on kahdeksan eri vaalilistaa ja kaksi vaalirengasta, Järjestöjen ääni ja Kampuksen punaiset ja vihreät.

JYYn politiikka, kuten muissakin ylioppilaskunnissa, on jakaantunut kahdenlaisiin listoihin. On poliittisten nuorbroilereiden listat: Enemmän tai vähemmän ylpeästi emopuolueensa värejä hyödyntävät Opiskelevat kokoomuslaiset, Demariopiskelijat, Jyväskylän keskustaopiskelijat, JYYn vihreät opiskelijat sekä maastokuvioitu Jyväskylän vihreä vasemmisto, joka koittaa kalastaa sekä vasemmistoliiton että vihreiden kannattajia.

Sitten on puoluepolitiikasta vähät välittävät, enemmän ainejärjestöjen ympärille syntyneet Pörssi&Dumppi, Alvarin Unioni ja Luonnontieteilijät. Nämä kolme listaa muodostavat jossain määrin yhtenäisen blokin Järjestön ääni, joka on dominoinut olemassaolonsa aikana yleensä läpimenneiden ehdokkaiden saralla.

Kolmissa viime vaaleissa Järjestöjen ääni on saanut yhteensä yli puolet edustajistopaikoista, mutta Vallattoman aamupuuron puolukoiden asennoista saattaa päätellä, että tämä saattaa särkyä näissä vaaleissa.

 

POTENTIAALISESTI heikoin lenkki vaaliringissä on Alvarin Unioni, jonka ehdokasmäärä yli puolittui 25 ehdokkaasta vain 11 ehdokkaaseen. AU on myös menettänyt ehdokaseroosiossa yhtä lukuun ottamatta kaikki viime vaalien ääniharavansa. Pelastajaksi saattaa nousta mustana hevosena Sporticuksen puheenjohtaja, jonka voi uskoa vetävän kiitettävästi ääniä. Ennustan ainakin -2.

Pörssi&Dumppi on ollut jo pitkään JYYn edustajiston isoin lista, mikä saattaa olla näissä vaaleissa uhattuna. Myös P&D:n ehdokkaiden määrä on miltei puolittunut 22 uskolliseen kampanjoijaan, mutta listan kannattajakunta on perinteisesti ollut uskollista. Viime vaaleissa miltei 30 ehdokkaan vähentyminen johti vain yhden paikan menetykseen, joten P&D tuskin menettää näissäkään vaaleissa sen enempää.

Luonnontieteilijät oli viime vaalien todellinen yllättäjä nettoamalla peräti kaksi paikkaa lisää edariin. Luotille vaaleissa kyse on puolustustaistelusta. Ehdokasmäärä ei ole viime vaaleista juuri muuttunut toisin kuin kaikilla muilla listoilla, mikä lupaa hyvää. Luoti on myös säilyttänyt ison osan ääniharavistaan. Vallaton uskoo Luotin pitävän asemansa ja saattavan jopa saada lisäpaikan.

 

POLIITTISILLA VAALILISTOILLA taas on harvinainen näyttämisen paikka. Järjestötoiminta on ollut verrattain jäässä koko korona-ajan, joten velvollisuudentuntoinen äänestäjä saattaa hyvinkin äänestää valtakunnan politiikasta tuttua puoluetta vieraan kuuloisten Järjestöjen ääni -listojen sijaan. Vallattoman ihmisuhrin suolista tehty ennustus näyttää poliittisten nousua.

Keskustaopiskelijat on vakiintunut muutamissa viime vaaleissa kahteen edaattoriin, mutta kohtalon hetket saattavat hyvinkin olla käsillä. Seitsemällä ehdokkaalla kepu on vaalien pienin lista, eikä emopuolue ole varsinaisesti opiskelijoiden suosikki muutenkaan. Paikkamenetys on todennäköinen, mutta myös nolla paikkaa mahdollisuus.

Paljon paremmin ei ole mennyt demareilla, joiden lista on toiseksi pienin ja joka on ollut pitkään yhden edaattorin lista. Sanna Marinin pääministerikausi on kuitenkin tuonut potkua fossiilisiin demareihin ja pääministerin boomereille ja koronalle vittuilu saattaa jopa tuoda lisäpaikan demareille yrittämättä.

Parhaissa asemissa on todennäköisesti JYYn vihreät opiskelijat, joiden riveistä löytyy myös viime vaalien äänikuningatar. Jyväskylä on jo pitkään ollut vihreiden kaupunki isoilta osin juuri opiskelijoiden ansiosta ja moni epätietoinen äänestäjä saattaa äänestää refleksillä siihen suuntaan. Ennustan ainakin lisäpaikkaa.

Hyvissä asemissa on myös Opiskelevat kokoomuslaiset, joiden ehdokasmäärä laski vain neljällä. Kokoomuksen äänestäjäkunta on ollut verrattain uskollista ja JYYn hallituksen puheenjohtajalla varustettu lista näyttää verrattain vahvalta. Ennustan ainakin yhtä lisäpaikkaa.

Myös Jyväskylän vihreä vasemmisto on verrattain vahvoilla. Ehdokasmäärä on tipahtanut vain kahdella, mikä on periaatteessa hyvä merkki, mutta lista on myös menettänyt vanhoja veteraanejaan. Jää nähtäväksi, kuinka paljon väkeä lista saa uurnille. Todennäköisesti paikkoja ei menetetä, mutta myös verrattain isolla listalla paikkojenlisäpaikkojen saaminenkin on mahdollista.

 

LOPULTA vaalitulos tuskin radikaalisti muuttaa mitään edustajistossa, vaikka valtasuhteet saattavatkin hieman muuttua. Vallaton aikookin torkuttaa ensi vaaleihin saakka, jossa toivottavasti näemme hupilistojen paluun kuten viimeksi 2013 nähdyn Mitävittua-kerhon comebackin tai kahdeksankymmentäluvun Viidakkopartion.

Olisi edes perussuomalaiset huumoriarvon vuoksi.

 

Oikaisu 28.10.2021 kello 13:10: Toisin kuin jutussa virheellisesti väitettiin, Alvarin Unionin ehdokasmäärä putosi yhteentoista, ei kahteentoista.
Lisäksi väitettiin, että opiskelevien kokoomuslaisten ehdokasmäärä olisi laskenut kuudella, vaikka todellisuudessa se laski neljällä.