Ei hakutuloksia.

Teksti Oona Komonen

Edustajistovaalien ehdokasmäärä putosi kymmenillä – ”Vaikka kiinnostusta olisi, aika ja jaksaminen eivät riitä”

Kuvituskuva. Nykyään JYYn edustajistovaaleissa äänestetään sähköisesti. / Kuva: JYLKKÄRIN ARKISTO

Edustajistovaalien ehdokasmäärä on vaihdellut 2010-luvun vaaleissa kahdensadan molemmin puolin. Määrällä on usein vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

LASKUA tuli.

Tänä syksynä järjestettävien Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn edustajistovaalien ehdokasasettelu päättyi keskiviikkona 29. syyskuuta kello 12. Ehdolle asettui yhteensä 130 henkilöä.

Se on miltei kuusikymmentä vähemmän kuin edelliskerralla, vuoden 2019 vaaleissa. Tuolloin ehdokkaita oli 187.

”Pettymys”, vaalien järjestämisestä vastaavan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Miikael Saksman sanoo.

”Onhan se surullista, ettei opiskelijademokratia kiinnosta.”

 

EDUSTAJISTOVAALIEN EHDOKASMÄÄRÄ on vaihdellut 2010-luvulla kahdensadan molemmin puolin.

Vuonna 2013 ehdolle asettui 220 ja vuonna 2015 puolestaan 194. Määrä kasvoi vuonna 2017, kun edaattoriksi pyrki 254 henkilöä. Seuraavissa vaaleissa into kuitenkin laski.

Ehdokasmäärällä on usein vaikutusta äänestysaktiivisuuteen, niin Saksman sanoo. Esimerkiksi siksi, että moni äänestää tuttua.

JYYn edustajistovaalien äänestysprosentti on ollut pitkään alle 30. Toisin sanoen alle kolmasosa opiskelijoista on käyttänyt äänioikeuttaan. Edellisillä vaaleissa luku oli 27,93 prosenttia. Jylkkäri julkaisi syyskuussa 2021 jutun siitä, miksi edustajistovaalit eivät kiinnosta valtaosaa opiskelijoista.

Entä nyt?

”Voi olla, että prosentti pienenee”, Saksman sanoo.

”Todennäköisesti.”

”Mutta en halua veikata.”

 

UUSIA LISTOJA ei nähdä.

Tällä hetkellä JYYn edustajistossa valtaa pitää kahdeksan ryhmää: Pörssi & Dumppi, Alvarin unioni, Luonnontieteilijät, JYYn vihreät opiskelijat, Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto, Opiskelevat kokoomuslaiset, Jyväskylän keskustaopiskelijat ja JYYn demariopiskelijat.

Nyt ehdolle asettuneet ovat näistä ryhmistä.

Verrattuna vuoden 2019 vaaleihin kaikkien ryhmien ehdokasmäärä pieneni, vähemmän tai enemmän.

Esimerkiksi demariopiskelijoilla määrä laski 9:stä 8:aan ja Jyvivalla 29:stä 28:een – molemmilla siis vain yhden ehdokkaan verran. Luonnontieteilijöillä määrä putosi 22:stä 19:ään ja Opiskelevilla kokoomuslaisilla 24:stä 20:een.

Alvarin unionin ehdokasmäärä puolestaan laski 25:stä 11:een, P&D:n 42:stä 23:een, JYYn vihreiden opiskelijoiden 21:stä 14:een ja keskustaopiskelijoiden 14:stä 7:ään.

Miksi?

 

JYLKKÄRI KYSYI eri ryhmien ryhmävastaavilta, kuinka ehdokashankinta sujui.

Sähköpostitse lähetettyyn kommenttipyyntöön vastasivat JYYn vihreiden Emmi Pelkonen, Alvarin unionin Topias Peltonen, P&D:n Noora Lampinen, Luotin Lotta Mäkinen ja Jyvivan Milla Tölli.

Vastausten perusteella haasteita oli.

Yhtenä suurimmista, ellei suurimpana, syynä nähtiin pitkittynyt koronapandemia. Ihmiset eivät tunne toisiaan, ja etenkin korona-aikaan aloittaneisiin opiskelijoihin ei ole voitu luoda samanlaisia siteitä kuin ennen. Lisäksi uudet opiskelijat eivät välttämättä edes tiedä, mitä edustajisto tarkoittaa ja mitä eri ryhmät ovat.

”Mukaan innostaminen onnistuu parhaiten olemalla kampuksella läsnä ja siksi viime ja tänä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden tavoittaminen on ollut hankalaa”, Noora Lampinen P&D:sta kertoo.

Kyse ei ole vain uusien ehdokkaiden hankinnasta.

”Edellinen edustajistokausi on ollut raastavan tylsä edaattorien näkökulmasta, kun lähes kaikki kokoukset ja muut tapaamiset ovat olleet etänä. Näin ollen ryhmähenki on rapistunut, ja ihmisiä ei innosta hakea jatkokaudelle”, Alvarin unionin Topias Peltonen vastaa.

”Vanhat patut ovat joutuneet ottamaan vastuuta ehdokashankinnasta, ja he eivät tunne uusimpien vuosikurssien opiskelijoita. Kaikki ovat edelleen myös aika rikki kuluneesta parista vuodesta, mikä laskee intoa lähteä uusiin vastuutehtäviin.”

 

”Kaikki ovat edelleen rikki kuluneesta parista vuodesta.”

 

VASTAUKSISSA KOROSTUI myös ajanpuute ja jaksaminen.

”Vaikka kiinnostusta olisi, moni on sanonut, etteivät oma aika ja jaksaminen riitä”, vihreiden Emmi Pelkonen sanoo, ja ”tämä koskee niin alkuvaihteen opiskelijoita kuin pidemmällä opinnoissaan olevia”.

Jyvivan Milla Tölli arvelee, että ”tiukkojen opintopistevaatimusten, kovan kiireen ja oman elämän keskellä opiskelijademokratia ei tunnu useinkaan merkitykselliseltä”.

Vaikka ryhmät toivoivat saavansa enemmän ehdokkaita, jokainen vastaaja sanoi olevansa tyytyväinen ryhmiensä saamiin ehdokkaisiin. Porukkaa kuvattiin hyväksi, ehdokkaita sitoutuneiksi ja innokkaiksi.

 

JYYN EDUSTAJISTOVAALIT järjestetään joka toinen syksy, tänä vuonna loka-marraskuun 2021 vaihteessa.

Tuolloin opiskelijat valitsevat 41 jäsentä ylioppilaskunnan korkeimpaa valtaa käyttävään elimeen. Edustajisto päättää muun muassa JYYn talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä, jäsenmaksun määrästä, ylioppilaskunnan säännöistä ja arvoista, sekä keskeisistä työntekijöistä.

Ennakkoäänestys on 28.–29. lokakuuta, ja varsinaiset vaalipäivät 1.–3. marraskuuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.