Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas

Kasvisruoan kysyntä kasvaa, hyönteiset ovat osa tulevaisuutta – Ilokiven ja Semman uudet päälliköt kertovat, mihin suuntaan opiskelijaruokailu on menossa

Semman keittiöpäällikkö Jari Kovanen ja Ilokiven ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen haluavat kehittää opiskelijalounasta entistä paremmaksi. Kuva: Jaana Kangas

Sekä Ilokiven uusi ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen että Semman uusi keittiöpäällikkö Jari Kovanen siirtyivät opiskelijaravintolaan á la carten maailmasta. Molemmilla on kova halu kehittää opiskelijaruokailua niin, että lounas olisi opiskelijan päivän paras hetki.

Jyväskylän yliopiston kampuksen ravintoloissa puhaltavat uudet tuulet. Sonaatti muuttui brändiuudistuksen myötä Semmaksi ja Ilokivi liittyi toukokuussa Facebookiin ja Instagramiin.

Lisäksi molemmat ravintolat ovat saaneet uudet päälliköt hämmentämään soppaa. Jari Kovanen aloitti maaliskuussa Semman keittiöpäällikkönä ja Kati Lemiläinen toukokuussa Ilokiven ravintolapäällikkönä.

Molempien tausta on á la carten puolella, ja opiskelijaravintolamaailmaan hyppääminen on tuonut eteen yllättäviäkin ongelmia.

”Kelan ohjeistukset ovat uusi juttu. Niissä määrätään tarkkaan, paljonko voi olla suolaa ja rasvaa. Ei niitä á la carte -keittiössä tarvinnut miettiä!” Lemiläinen naurahtaa.

”Veit sanat suustani. Ensin miettii, että miten herkullista ruokaa saa tehtyä, ja siihen usein liittyy rasva ja suola, ja miten erottaa makuja jokaisesta raaka-aineesta. On joutunut miettimään uudelta kantilta asioita”, Kovanen jatkaa.

Yhtäläisyyksiä annosruokapuolellekin löytyy.

”Samoja piirteitä löytyy siitä, mitä kehitetään ja mitä asiakas oikeastaan haluaa”, Kovanen toteaa.

 

Kasvisruoalle on nyt opiskelijaravintoloissa jäävuoren kokoinen kysyntä, Kovanen ja Lemiläinen kertovat. Eikä mille tahansa kasvisruoalle, vaan ravitsevalle, herkulliselle ja proteiinipitoiselle.

Keittiön puolella harmaita hiuksia aiheuttaa kasvisproteiinien hinta, sillä käsitellyt proteiinilähteet ovat kalliimpia kuin liha.

”Kasvisruoka ei kuitenkaan voi olla kasa kasviksia ja pelkkiä papuja. Meidän pitäisi pystyä tarjoamaan parempaa kuin opiskelijat pystyvät kotona tekemään. Saatamme olla vähän jäljessä siinä”, Kovanen sanoo.

Vaikka kasvisruoan kysyntä kasvaa jatkuvasti, ovat opiskelijoiden suosikkiruoat pysyneet pitkään samoina. Pizza, burgerit ja pitaleivät menevät kuin kuumille kiville.

”Kun sen listalle laittaa, niin jono on ovelle asti”, Kovanen sanoo.

 

JYYn edustajistossa puhutti tänä keväänä runsaasti hyönteisruoka-aloite. Aloitteessa haluttiin hallituksen selvittävän, olisiko Ilokivellä mahdollista tarjota hyönteisruokaa. Pitkän keskustelun ja äänestysten jälkeen aloite ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin.

Lemiläinen ja Kovanen näkevät hyönteisruoan osana tulevaisuutta. Tällä hetkellä hyönteiset ovat vielä niin kalliita, ettei niiden hyödyntäminen ole mahdollista opiskelijaravintolassa ainakaan suuressa mittakaavassa.

Lemiläinen kertoo olevansa hyönteisruoan ystävä ja kokeilleensa niitä kerran ruoanlaitossa kotona. Hänen suosikkejaan ovat kuhnurin toukat, joista saa maustamalla ”mielettömän hyviä”.

Hän kuitenkin ymmärtää, että ajatus hyönteisten syömisestä saattaa tuntua monesta epäilyttävältä.

”Mutta ovathan etanat ja simpukatkin herkkua, mikseivät siis hyönteisetkin. Opiskelijat jos jotkut on rohkeita kokeilemaan. He ovat tiedostavia ja ajan hermolla”, Lemiläinen sanoo.

”Annetaan ajan vähän kulua, niin hintakin voi tulla alas. Kyllä sieltä ainakin osa tulevaisuudesta löytyy. Liha ja kala eivät tule poistumaan, mutta lihan osuutta voisi pienentää lautasmallissa muulla proteiinilla”, Kovanen sanoo.

 

Molemmat ravintolat tähyävät myös muita bisnesmahdollisuuksia opiskelijalounaan lisäksi.

Lemiläinen visioi, että ravintolasta voisi tilata saunamenun Opinkivelle tai Ilokiven alakerran tapahtumia voisi edeltää buffet yläkerrassa.

Semmassa puolestaan on tiedusteltu opiskelijoiden sitsiruokatarpeita sekä luotu neljä eri tyylistä menuvaihtoehtoa erilaisiin tapahtumiin.

Jo lähitulevaisuudessa molemmissa ravintoloissa suunnitellaan ylijäämäruoan myymistä lounasajan jälkeen.

”Se on aina arvailua, että kuinka paljon asiakkaita minäkin päivänä tulee. Hävikkiruoalla ei olisi tarkoitus tehdä enää liikevoittoa, vaan pienentää roskiin menevän ruoan osuutta”, Kovanen toteaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.