Ei hakutuloksia.

Teksti, kuva & grafiikka Oona Komonen

Vuokra-asuntojen markkinointiaika on lyhentynyt ja vuokrat nousevat jälleen – Inflaatio voi lisätä vuokrien korotuspaineita lähitulevaisuudessa

Vaikka vuokrankorotuksiin on painetta korkotason kasvun ja inflaation myötä, korotus voi olla vuokranantajalle riski.

VIELÄ VIIME vuoden lopussa että kuluvan vuoden keväänä vuokra-asuntomarkkinoita leimasi sanapari: vuokralaisen markkinat. Vuokra-asunnoista oli enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Se näkyi erityisesti vuokrien laskuna.

Nyt tilanne on kuitenkin kääntynyt.

Tilastokeskus julkaisi 4. elokuuta tuoreen katsauksensa vapaarahoitteisista vuokrista. Vapaarahoitteinen vuokra-asunto on yleisin vuokra-asumisen muoto. Se kattaa lähes kaikki muut vuokra-asunnot paitsi opiskelija- ja ARA-asunnot.

Tilastojen mukaan vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa koko Suomessa alkuvuoteen verrattuna.

Kovinta kasvu oli Tampereella: 1,2 prosenttia. Vuokrat nousivat reilun prosentin myös Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

Helsingissä vastaava luku oli 0,4 prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla 0,8 prosenttia.

Jyväskylässä vuokrataso nousi 0,8 prosenttia.

Neljännesvuositason lisäksi vuokria verrattiin vuoden takaiseen. Eniten kasvua oli Turussa (1,8 prosenttia), Rovaniemellä (1,6 prosenttia) ja Tampereella (1,5 prosenttia). Helsingissä kasvua oli 0,2 prosenttia.

Sen sijaan Jyväskylässä ja Mikkelissä vuokrat olivat pysyneet ennallaan.

 

 

MISTÄ KASVU kertoo?

”Pandemiasta palautumisesta”, Suomen vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen vastaa.

Korona-aika heikensi asuntojen kysyntää monessa kaupungissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla matkailun, kansainvälisen liike-elämän ja kansainvälisten opiskelijoiden liikkuminen vähentyi. Samaan aikaan vuokra-asuntojen tarjonta kasvoi uudisrakentamisen myötä.

Koska kysyntä oli pientä, moni vuokranantaja laski vuokrapyyntejä tai jätti vuotuisia vuokrankorotuksia tekemättä.

”Yhteisvaikutus on, että koko kaupungin tasolla vuokrat laskevat.”

Keväällä 2022 asuntojen kysyntä kuitenkin piristyi. Tämä näkyi etenkin vuokra-asuntojen markkinointiaikojen lyhenemisenä. Kehityksen myötä vuokranantajat saattoivat korottaa vuokraa muutaman vuoden tauon jälkeen.

Korotuspaineita voi olla myös lähitulevaisuudessa. Rakennusmateriaalit, energian hinta ja ylläpitokulut ovat kasvaneet pidemmän aikaa, mutta Ukrainan sota voimisti kehitystä. Kiihtyvä inflaatio sekä korkotason kasvu voivat houkutella nostamaan vuokraa.

Vuokrankorotuksissa on kuitenkin riskinsä, Rokkanen sanoo.

”Jos korotus on liian kova, vuokralaisesta tulee äkkiä naapuritalon vuokralainen. Tämä on aina vaakakupissa.”

 

”Jos korotus on liian kova, vuokralaisesta tulee äkkiä naapuritalon vuokralainen.”

 

KAUPUNGIN VUOKRATASOA määrittää asuntojen tarjonta. Kun se kasvaa suhteessa asuntojen kysyntään, vuokrataso nousee yleensä hitaammin – tai kääntyy jopa laskuun.

Esimerkiksi Helsingissä vuosi 2021 oli vuokra-asuntomarkkinoilla poikkeuksellinen. Väestö kasvoi vain noin 1 500 asukkaan verran. Samaan aikaan kaupunkiin valmistui paljon uusia asuntoja, yhteensä 7 100. Vapaarahoitteiset vuokrat laskivat.

Vastaavanlaista asuntorakentamiseen liittyvää kehitystä on ollut myös muualla, Rokkanen sanoo.

”Esimerkiksi Jyväskylä on hyvä esimerkki kaupungista, jossa rakentamisen ja asuntosijoitusbuumin suurimpia voittajia on ollut kaupungista vuokra-asuntoa etsivä opiskelija.”

2010-luvun alkupuolella Jyväskylän vuokrat olivat kasvussa, ja asunnoista oli jopa pulaa. Vuonna 2015 asuntotuotanto vahvistui, ja erityisesti vuosina 2018 ja 2019 kerrostalorakentaminen oli voimakasta.

Myös huippuvuosien jälkeen Jyväskylään on rakennettu uusia asuntoja, mutta suhteessa kysynnän kasvuun tarjonta on ollut jopa voimakkaampaa, Rokkanen sanoo.

”Se on näkynyt siten, että Jyväskylässä vuokrakehitys on ollut maltillista ja markkinointiajat ovat olleet pidempiä muihin yliopistokaupunkeihin verrattuna jo ennen pandemiaa.”

 

ENTÄ JATKOSSA? Voi olla, että pandemian väistyessä muuttoliike kasvaa. Palvelualojen työntekijät saapuvat vuokra-asuntomarkkinoille, ja opiskelijat muuttavat kenties halukkaammin opiskelupaikkakunnilleen korkeakoulujen palatessa lähiopetukseen ja kaupungin opiskelijaelämän ja tapahtumatarjonnan voimistuessa.

”Arvion mukaan lähivuosina vuokrat kasvavat myös Jyväskylässä osittain inflaation kiihtymisen ja kustannusten kasvun myötä”, Rokkanen sanoo ja lisää:

”Mutta todennäköisesti maltillisesti.”

”Kilpailu vuokralaisista on kiristynyt monissa kaupungeissa. Siksi markkinavuokrien on ennakoitu nousevan muita kuluja hitaammin.”

 

ROKKASELLA ON vielä vinkki.

”Vuokra-asuntomarkkinoilla näkyy voimakas kausivaihtelu.”

Sekä lyhyimmät keskimääräiset markkinointiajat että korkeimmat vuokrasopimusten vuokrat ajoittuvat vuoden kolmannelle vuosineljännekselle, jolloin uudet opiskelijat etsivät kaupungista vuokra-asuntoa.

Viime vuosina Jyväskylässä sesonkiaikaan solmituissa vuokrasopimuksissa keskivuokrat ovat olleet noin euron neliöltä kalliimpia verrattuna hiljaisempiin ajankohtiin.

Sellaisia ovat talvikuukaudet, marraskuusta helmikuuhun.

 

Lue myös:

Vuokra-asunnoista on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, mutta vaikuttaako se hintoihin? – Tilastot eivät kerro kaikkea vuokratason kehittymistä, sanovat tutkijat

Parkkipaikka sai väistyä kerrostalojen tieltä – Kylämäistä vaikutelmaa tavoitteleva Korttelikylä pyrkii vastaamaan opiskelijoiden asumismieltymyksiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.