Viikko sitten JYYn edustajiston kokouksessa käytiin pitkä ja kiivas keskustelu hyönteisruoasta, kun Jyväskylän keskustaopiskelijat toi edustajiston käsiteltäväksi aloitteen hyönteisruoan tarjoamisen edellytysten selvittämisestä Ilokivellä. Kokouksen livetaltiointi löytyy täältä.

Aloitteen mukaan hyönteisruoka korvaisi lihavaihtoehdon silloin, kun sitä olisi tarjolla. Kasvis-, vegaani- ja kalavaihtoehdot säilyisivät ennallaan. Raaka-aineena käytettävien hyönteisten tulisi olla kotimaisia.

Kuten arvata saattaa, aloite herätti paljon tunteita sekä puolesta että vastaan. Luonnontieteilijät piti aloitetta muuten hyvänä, mutta ryhmän mielestä ehdoton vaatimus, että hyönteisruoka korvaa aina lihavaihtoehdon, on liian radikaali.

Luotin Nella Heikinmäki ehdottikin, että hyönteisruoka tuotaisiin nykyisten vaihtoehtojen rinnalle. Se kannustaisi kokeilemaan hyönteisruokaa, mutta ei olisi pakottamista, joka usein saa aikaan vastareaktion.

”Se, että alettaisiin suoraan korvaamaan liharuoka sirkoilla, tekisi pahaa Ilokiven taloudelle. Vie aikaa, että ihmiset tottuvat ajatukseen”, Luotin Ronja Kiviö totesi puheenvuorossaan.

Kun puhutaan hyönteisistä, puhutaan eläimistä. Ne on muutakin kuin proteiinilähteitä.

Kommenttipuheenvuoroissa huomautettiin, että mikäli hyönteisruoka ei korvaisi lihaa, toivotut ekologiset vaikutukset jäisivät olemattomiksi. Aloitteessa perusteltiin hyönteisruoan tarjoamista ekologisempana vaihtoehtona lihalle, sillä tuotantoon kuluu esimerkiksi noin kymmenen kertaa vähemmän vettä kuin lehmien kasvattamiseen.

Edustajistossa oltiin varsin yksimielisiä hyönteisruoan ekologisuudesta verrattuna muuhun liharuokaan, tai ainakaan muunlaisia näkökulmia ei noussut esille.

Odotetusti edustajistossa pohdittiin myös hyönteisruoan eettistä puolta. Jyvivan Olli Etelämaa piti pitkän puheenvuoron, jossa hän toi esille eläineettisen näkökulman.

”Kun puhutaan hyönteisistä, puhutaan eläimistä. Ne on muutakin kuin proteiinilähteitä. Jokaisella eläimellä on itseisarvo, ja se koskee kaikkia koirista sirkkoihin. Hyönteisillä on intressi hengissä säilymiseen, herkkä tuntoaisti ja kyky oppia. Kannatan aloitteen hylkäämistä, ei tueta enää tehotuotantoa, joka aiheuttaa jollekin kärsimystä.”

Lisäksi P&D:n Katarina Mustonen totesi, että kala- ja äyriäisallergiset eivät voi syödä hyönteisiä jolloin hyönteisruokapäivinä heille jäisi vain kasvis- ja vegaanivaihtoehto.

Jyvivan Otto Kela kuittasi heti perään, että vegaaneilla on tälläkin hetkellä joka päivä ainoastaan yksi ruokavaihtoehto, ja he selviävät.

Opiskelijat äänestävät makunystyröillään joka päivä vertailemalla Ilokiven ja Sonaatin ruokalistoja ja valitsemalla paikan, jossa on mieluisin tarjonta.

Puheenvuoroista päätellen moni pelkäsi, että hyönteiset korvaavat lihan kokonaan Ilokivellä. Aloitteessa olisi kannattanut täsmentää keskustelussa ilmi tullut seikka, että hyönteisruokaa tarjottaisiin Ilokivellä kustannussyistä todennäköisesti vain kerran, pari lukuvuodessa.

Se tuskin kaataisi lounasravintolan taloutta, vaikka sirkat eivät houkuttelisikaan kasoittain uteliaita lounastajia paikalle. Hyönteisruoan lisäksi ravintolassa olisi tarjolla kuitenkin ainakin kaksi muuta ruokaa.

Asiakasmäärien vaihtelu on muutenkin luonnollista. Opiskelijat äänestävät makunystyröillään joka päivä vertailemalla Ilokiven ja Sonaatin ruokalistoja ja valitsemalla paikan, jossa on mieluisin tarjonta.

Harva opiskelija kokee uskollisuutta tiettyä opiskelijaravintolaa kohtaan. Asiakkaat pitää ansaita joka päivä uudestaan, ensin hyvältä kuulostavalla ruoalla ja sitten sen laadulla.

Aloitteen sisältöä ei voi muuttaa enää edustajiston kokouksessa, ellei aloitteen tekijä ota esitettyjä muutoksia nimiinsä.

Lopulta pitkän keskustelun jälkeen päästiin äänestämään, sillä edustajistossa tehtiin kaksi vastaesitystä aloitteelle. Jyvivan Olli Etelämaa esitti, että aloite merkittäisiin kokoukselle tiedoksi. Luonnontieteilijöiden Nella Heikinmäki esitti, että aloite lähetetään hallitukselle tiedoksi. Alkuperäinen aloite menisi hallitukselle toimenpiteitä varten.

Mitä nämä vaihtoehdot sitten tarkoittavat? Toiminnanjohtaja Minna Oinas selitti asian useampaan otteeseen tuoreelle edustajistolle. Käytännössä edustajistolla on kolme vaihtoehtoa aloitteiden käsittelyyn.

  1. Aloite voidaan merkitä kokoukselle tiedoksi. Aloite ja siitä käyty keskustelu jäävät kokouksessa läsnä olleiden tietoon. Käsittely päättyy siihen.
  2. Aloite voidaan lähettää hallitukselle tiedoksi. Asia on esillä hallituksen seuraavassa kokouksessa ja hallitus merkitsee pöytäkirjaan tulleensa tietoiseksi aloitteen sisällöstä.
  3. Aloite voidaan lähettää hallitukselle toimenpiteitä varten, jolloin hallitus on velvollinen reagoimaan ja vastaamaan aloitteeseen.

Aloitteen sisältöä ei voi muuttaa enää edustajiston kokouksessa, ellei aloitteen tekijä ota esitettyjä muutoksia nimiinsä.

Ensin äänestetiin alkuperäisen aloitteen ja Etelämaan vastaesityksen välillä. Alkuperäinen aloite voitti selvästi. Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain alkuperäinen aloite ja Heikinmäen vastaesitys. Heikinmäen esitys voitti, ja hyönteisruoka-aloite lähti hallitukselle tiedoksi.

Onko raaka-ainetta tarpeeksi saatavilla? Mihin hintaan? Pienenisikö sen myötä ravintolan ekologinen jalanjälki? Toisin sanoen: kannattaisiko se?

Mitä keskustelusta jäi käteen? Ainakin se, että edustajiston jäsenet eivät aina tiedä itsekään, mistä täsmälleen ollaan päättämässä. Edustajisto tuntui äänestävän jo siitä, tuleeko Ilokivelle hyönteisruokaa vai ei, vaikka siitä ei oltu vielä päättämässä.

Aloitteessa lukee seuraavasti: aloitteen hyväksyessään JYYn edustajisto velvoittaa ylioppilaskunnan hallituksen selvittämään, miten lounasravintola Ilokivi voisi hyödyntää jatkossa hyönteisraaka-ainetta omassa tarjonnassaan ja mitkä sen ekologiset ja taloudelliset vaikutukset käytännössä olisivat.

Kyseessä olisi siis vasta selvitys, jossa tutkitaan, olisiko hyönteisruoan tarjoaminen Ilokivellä mahdollista annetuilla reunaehdoilla. Onko raaka-ainetta tarpeeksi saatavilla? Mihin hintaan? Pienenisikö sen myötä ravintolan ekologinen jalanjälki? Toisin sanoen: kannattaisiko se?

Selvityksen jälkeen hallitus toisi tulokset edustajistolle. Hallituksella on mahdollisuus tuoda edustajistolle myös alkuperäisestä aloitteesta eroava vastaus. Edustajisto sen jälkeen päättää, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä, vai vaaditaanko hallitukselta lisää toimia.

Tällä kertaa edustajisto päätyi siihen, että edes selvitystä ei kannata tehdä.

Jaana Kangas