HUOLENA OLI ylioppilaskunnan jäsenten turvallisuus. Niin Matti Heikkilä sanoi.
Oli torstai-ilta 13. huhtikuuta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokousti ylioppilastalo Ilokivessä.
Heikkilä on edustajistoryhmä Alvarin unionin jäsen. Hän esitteli edustajistolle AU:n ja ryhmä PD:n yhteistä aloitetta nimeltään Turvallisempia lattioita kampukselle.
Aloite koski JYY:n omistaman Opinkiven alakerran vuokrattavaa tilaa.
Sinne kuljetaan jyhkeistä ovista. Käytävän varrella ovat pukuhuoneet ja saunatila. Päädyssä on oleskelutila, jonka lattia on parkettia eli puuta.
Tilan toisessa päädyssä on ovi terassille. Siellä on poreallas. Altaan ja saunatilan välimatka on noin 15 metriä.
Matkaa kulkiessa lattia kastuu, Heikkilä sanoi, eikä lattiaa ole suunniteltu olemaan kostea.
”Tilan käyttäjät liukastelevat ja jopa kaatuvat.”
Huolena oli myös ylioppilaskunnan talous. Kosteus voi vaurioittaa lattiaa. Korjaaminen maksaa.
Ryhmät esittivät, että edustajisto lähettää aloitteen ylioppilaskunnan hallitukselle. Sen tehtävä olisi selvittää, pitääkö asialle tehdä jotain.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunta on etu- ja palvelujärjestö.
Jäseniä ovat yliopiston perustutkinto-opiskelijat.
Korkeinta päätösvaltaa JYY:ssä käyttää edustajisto. Se päättää säännöistä, taloudesta, jäsenmaksusta, rakentamisesta. Edustajisto valitsee JYY:n hallituksen, toiminnanjohtajan, toimitusjohtajan ja ylioppilaslehden päätoimittajan.
Kokouksia on noin kerran kuukaudessa lukuvuoden aikana.
Ylioppilaskunnan jäsenet eli opiskelijat valitsevat edustajiston 41 jäsentä – opiskelijoita hekin – joka toinen vuosi vaaleissa. Seuraavat edustajistovaalit ovat marraskuun alussa.
Vaalien lisäksi JYY:n päätöksentekoon ja linjauksiin voi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi aloitteilla.
Ne ovat eräänlaisia huomioita siitä, mitä JYY voisi tehdä tai mitä ylioppilaskunnassa tai yliopistoyhteisössä voisi pyrkiä kehittämään.
Jyväskylän ylioppilaslehti kävi läpi edustajiston kokouksissa käsitellyt aloitteet vuoden 2010 alusta kevääseen 2023.
Aloitteita oli 63. Sisältö ja määrä ovat vaihdelleet vuosittain.
HUIPPUVUOSI OLI 2012. Aloitteita tehtiin 13.
Vuoden ensimmäisen esitteli Jyväskylän keskustaopiskelijoiden Janne Lintilä edustajiston kokouksessa 2. helmikuuta.
Aloitteen mukaan yliopiston tiedekuntien väliset tuloerot olivat kasvaneet. Keskustaopiskelijat ehdotti lisärahoituksen saamiseksi ”ainakin potentiaalisen liiketoiminnan, lahjoittajien, kansainvälisen lisärahoituksen ja mahdollisten pääomien kartoittamisen”.
Noona Pihlajamäen kannattamana aloite merkittiin tiedoksi.
Seuraavassa kokouksessa Yhdistyneet kieltenlukijat ehdotti, että JYY ottaisi käyttöön sähköisen äänestysjärjestelmän edustajistovaaleissa.
Sellaista oli toivottu. Edustajisto oli keskustellut aiheesta myös aiemmin.
Yhdistyneet kieltenlukijat oli listannut positiivisia puolia: esimerkiksi vaihdossa olevat pääsisivät äänestämään eikä tuloksen laskemiseen kuluisi koko yötä. Jälkimmäinen tosin oli myös huono puoli: Rentukan jännitysnäytelmä ei kestä niin pitkään:(
Yhdistyneet kieltenlukijat esitti, että aloite lähetetään hallitukselle toimenpiteitä varten. Osa muiden edustajistoryhmien jäsenistä kannatti. Osa puolestaan kannatti aloitteen lähettämistä vain tiedoksi.
Äänestettiin. Yksi ääni oli tyhjä. Yhdistyneiden kieltenlukijoiden esitystä kannatti 27 jäsentä eli enemmistö.
Toukokuussa puolestaan edustajistoryhmillä Jyväskylän vihreä vasemmisto eli Jyviva ja Grönioni oli samankaltainen aloite.
Jyviva esitti, että ylioppilaskunnan omistamassa Ilokivessä tarjottaisiin enemmän kasvisvaihtoehtoja ja vain kestävästi kalastettuja kalalajeja. Grönioni taas aikoi ehdottaa, että Ilokivessä lopetetaan ylikalastettujen ja uhanalaisten kalalajien tarjonta. Ryhmät yhdistivät aloitteensa. Edustajisto äänesti. Aloite lähettiin vain tiedoksi.
LUONNONTIETEILIJÄT PUOLESTAAN ehdotti Opinkiven heikosti toimivien av-laitteiden ja kiukaiden uusimista.
Jyväskylän kokoomusopiskelijat toivoi polkupyörien renkaiden täyttöpistettä kampukselle.
Jyväskylän demariopiskelijoiden aloitteet olivat ”JYY:n piirissä toimivan järjestön määritelmän avaaminen” ja ”mahdollisuus JYY:n kannattajajäsenyyteen”.
Keskustaopiskelijat halusi sujuvoittaa e-tenttimistä (”tiedämme, ettei tenttipalvelu ole JYY:n ylläpitämä, mutta opiskelijoiden edunvalvojana hallitusta toivotaan käyttämään voimaansa esimerkiksi henkilökuntatapaamisten muodossa”) sekä toivoi yliopistoliikuntapalveluiden lukuvuosi ja -kausimaksun rinnalle kuukausi- ja kertamaksumahdollisuutta.
Grönioni esitti, että Kortepohjan parkkikatoksen suunnittelussa pitää löytää ”uusi ja tuore linja”, jotta ”ylioppilaskylään ei enää rakenneta epäesteettisen harmaita betonirakennelmia”.
Kristilliset opiskelijat teki kaksi aloitetta. Toisen mukaan JYY:n piti tehdä julkinen kannanotto siitä, että opiskelijavanhemmat voivat valita lapselleen lyhyemmän iltapäiväkerhoajan matalammalla maksulla.
Toisen aloitteen nimi oli Ruokatauko! Sen mukaan opiskelijat, joilla oli paljon kontaktiopetusta, eivät aina ehtineet syömään lounasta. Kristillisten mielestä JYY:n hallituksen piti löytää ratkaisu ongelmaan tiedekuntien ja ravintoloiden kanssa.
SEURAAVANA VUONNA aloitteiden määrä laski: oli vain yksi.
Lokakuussa 2013 Marjukka Huttunen esitteli Grönionin, Jyvivan ja demariopiskelijoiden aloitteen, jossa toivottiin avoimuutta ylioppilaskunnan päätöksentekoon.
Ryhmien mukaan ”tiedon tarpeeton panttaaminen ja päätöksenteon kohteena olevista asioista vaikeneminen eivät sovi ylioppilaskuntamme kaltaisen julkishallinnon organisaation toimintakulttuuriin”.
Ne toivoivat muun muassa, että JYY julkaisisi verkossa kaikki hallituksen esityslistat – lukuun ottamatta arkaluontoisia tai yksilön tietosuojaa käsitteleviä asioita –, ja että JYY toimisi ”avoimemmin myös edustajiston esityslistojen kanssa”.
Keskustaopiskelijoiden Joonas Könttä kannatti aloitteen lähettämistä hallitukselle toimenpiteitä varten.
Näin tehtiin.
MITEN ALOITE päätyy kokoukseen?
Ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja Minna Kalliokoski-Oinas kertoo vaiheista:
Aloitteita voivat tehdä ylioppilaskunnan jäsenet ja työntekijät sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt. Aloite lähetetään joko toiminnanjohtajalle tai edustajiston puheenjohtajalle sähköpostitse tai käyttämällä aloitelomaketta JYY:n verkkosivuilla.
Lomake otettiin käyttöön, kun Alvarin unioni esitti sitä aloitteessaan 2018.
Aloite otetaan siihen edustajiston kokoukseen, johon se sääntöjen mukaan ehtii. Käytännössä sen pitää saapua viikkoa ja yhtä päivää ennen kokousta. Jos aloite on Suomen lain tai hyvien tapojen vastainen, edustajiston puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja voivat hylätä sen. Tällöin kokoukselle kerrotaan, miksei aloitetta tuotu. Toistaiseksi aloitteita ei ole hylätty kertaakaan.
Muuta ei vaadita, periaatteessa, sanoo Kalliokoski-Oinas.
”On kuitenkin toivottavaa, että aloitteen tekijä keskustelisi aloitteesta etukäteen eri tahojen kanssa.”
Kuten edustajiston jäsenten, ylioppilaskunnan hallituksen, JYY:n henkilökunnan… Etenkin, jos sisältö on ”mutkikas”. Silloin aloitteen tekijä voi varmistua siitä, mitkä asiat aloitteen etenemiseen mahdollisesti vaikuttavat.
”Mitä paremmin edustajisto tuntee aloitteen, sitä helpommin se pystyy muodostamaan kannan.”
Tyypillisesti edustajistoryhmien ryhmävastaavat kokoustavat ennen edustajiston kokousta. He käyvät esityslistan läpi ja keskustelevat. Aloitteen tehneen ryhmän edustaja voi kysellä jo muiden kantoja. Saako aloite tukea?
Kokouksessa tekijällä on mahdollisuus esitellä aloitteensa.
Sitten edustajisto keskustelee.
VAIHTOEHTOJA ON kaksi:
Ensimmäinen on, että aloite tyssää. Voi olla, että asiaa edistetään jo.
Tai sitten enemmistö ei halua edistää sitä. Esimerkiksi tammikuussa 2017 JYY:n vihreät opiskelijat ehdotti, että ylioppilaskunnan tapahtumissa olisi tarjolla vain vegaaniruokaa. Aloite sai tukea ja vastustusta. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena aloite hylättiin.
Toinen vaihtoehto on, että edustajisto ”lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten”. Silloin hallitus päättää jatkosta.
Maaliskuussa 2011 PD esitti maksuttoman tarvikevaraston perustamista JYY:n järjestöjen ja jäsenten käyttöön Ilokivelle. Ryhmän mukaan tarpeellisia hankintoja olivat muun muassa kaksi termoskannua, pulkka, mukeja, kaksi joulupukin asua. Hallitus selvitti, ja kertoi edustajistolle joulukuussa, että varasto otetaan seuraavana vuonna käyttöön.
Hallitus voi myös päättää, ettei edistä aloitetta.
Toukokuussa 2011 kristilliset opiskelijat ehdotti, että JYY hankkisi pakettiauton. Hallitus lähetti aloitteen taloussektorille, joka laski kuluja.
Sen perusteella hallitus piti auton hankintaa kalliina ja epäkäytännöllisenä. Viikonlopun aikana autoa voisi käyttää vain yhdestä neljään muuttajaa, jolloin 12 000 muuta jäsentä jäisi ilman. Edustajisto ”katsoi toimenpiteet riittäviksi”.
Aina näin ei käy.
LOKAKUUN 2020 kokous järjestettiin etäyhteyksillä.
Aloitteen oli tehnyt JYY:n jäsen Teemu Kovanen.
”Kiitos, että olen päässyt esittelemään…”
Kovasen aloite koski asunnonvaihtomaksua. JYY:n liiketoimintakokonaisuus Soihtu laskutti vuokralaiselta 55 euroa, jos tämä vaihtoi asuntoa Soihdun kohteiden välillä ja asuntotyyppi pysyi samana eli henkilö muutti esimerkiksi yksiöstä yksiöön. Maksua ei kuitenkaan veloitettu, jos asunnonvaihdon syy oli terveydellinen tai perheen koon muutos.
Sen sijaan maksaa piti, jos muuton syy oli talon peruskorjaus. Kovasen mielestä se oli epäreilua.
”Miksi asunnonvaihtajat, jotka ovat valinneet jäädä Soihdun vuokralaisiksi, ovat laskutettavana”, hän kysyi kokouksessa.
Kovanen ehdotti aloitteessaan, ettei maksua perittäisi, jos muuton syy ei ole vuokralaisen, vaan johtuu esimerkiksi talon peruskorjauksesta. Lisäksi Kovanen esitti, että peruskorjauksista johtuvista muutoista jo perityt maksut palautetaan.
Edustajisto lähetti aloitteen hallitukselle.
Joulukuussa hallitus esitti, ettei maksua peritä, jos muutto johtuu vuokranantajasta. Edustajisto hyväksyi esityksen.
Hallitus esitti edustajistolle myös, ettei jo veloitettuja maksuja palauteta. Edustajiston jäsen, Jyvivan Akseli Ekola teki kuitenkin vastaesityksen: palautetaan. Vastaesitys voitti. Edustajisto siis päätti, että Kortepohjan ylioppilaskylän A-D-talojen vuosien 2017–2020 peruskorjausten aikana kerätyt maksut palautetaan niitä hakeville vuoden 2021 aikana.
Aloitteen tehnyt Teemu Kovanen oli esittänyt myös, että asunnonvaihtomaksusta käydään yleistä keskustelua. Hän itse toivoi, että maksuista luovutaan kokonaan.
Maaliskuussa 2021 hallitus esitti edustajistolle, että palvelumaksuja peritään kaikissa Soihdun asuntojen välisissä asunnonvaihdoissa, mikäli syy ei ole asunnon remontti, talon peruskorjaus tai muu vuokranantajasta johtuva syy, terveydellinen syy tai lapsen saaminen tai lapsen huoltajuuteen liittyvä syy. Lisäksi se esitti palvelumaksun alentamista 55 eurosta 50 euroon. Maksu siis alenisi mutta koskisi kaikkia asunnonvaihtoja.
Edustajisto kuitenkin palautti asian valmisteluun, jotta ”asukkaita kuullaan”.
Hallitus järjesti asukaskyselyn, ja esitti edustajistolle sen jälkeen: vaihtomaksujen periminen jatkuu. Maksu, 55 euroa, veloitetaan, jos asuntotyyppi ei vaihdu, ja ellei muuton syy ole terveydellinen, perheen koosta johtuva tai vuokranantajasta johtuva.
Edustajisto hyväksyi.
SUURI OSA aloitteista on liittynyt ylioppilaskuntaan.
Jyviva ehdotti 2010 ”eettisen hyödyke- ja palveluhankinnan ohjeistusta konsernille”. ”Periaatteena on suosia ostopäätöksissä kotimaista, kotimaisomisteista ja ympäristöystävällistä palvelutuotantoa kalevalais-ekologisten periaatteiden mukaisesti.”
Mitävittua-kerho teki 2015 aloitteen ”ympäristötoiminnan uskottavuuden lisäämiseksi”. Ylioppilaskunnan mukaan ”JYY pyrkii olemaan ympäristöasioissa tiennäyttäjä”, ryhmä kirjoitti aloitteessaan. Joidenkin näistä ”tiennäytöistä” voidaan kuitenkin havaita olevan perusteettomia ja jopa vääriä. Ryhmä oli poiminut aloitetekstiinsä esimerkkejä ”ongelmakohdista”, kuten:
Jätteistä neuvotaan: ”Älä koskaan polta suolaisia elintarvikepakkauksia, kuten makkarapaketteja, koska suolasta muodostuu palaessaan erittäin haitallisia klooriyhdisteitä.” Laajahkon kemiallisen ensi-intuition perusteella tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, ja ohje vaikuttaa kirjoittajan puutteellisesta kemian tuntemuksesta syntyneeltä virhekäsitykseltä. Väitteellä ei ole kuitenkaan lähdettä, joten sen todenperäisyyttä ei pystytä suoraan tarkistamaan.
Aloitteissa on myös ehdotettu aine- ja harrastejärjestöjen yleisavustuksen uusimista, jäsenkyselyn järjestämistä ja jäsenmaksun alentamista.
On ehdotettu, että JYY edistäisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa sekä tukisi translakikampanjaa (hyväksytty) ja Opiskelijoiden ilmastolakko -tapahtumaa (hyväksytty).
JYY:stä on toivottu myös tietoa.
Syksyllä 2010 Jyviva esitti: lisää tietoa JYY:stä verkkoon englanniksi. Ryhmän mielestä ylioppilaskunnan englanninkielinen tiedotus on niukkaa ja kansainväliset opiskelijat ovat ”syrjässä JYY:n poliittisesta toiminnasta”. Ryhmä toivoi, että kannanotot ja edustajiston tärkeimmät päätökset tiedotettaisiin myös englanniksi.
Aloite lähetettiin toimenpiteitä varten.
Seuraavassa kokouksessa demariopiskelijat esitti: lisää tietoa JYY:stä kaikille. ”Edustajiston tai hallituksen asioista ei ole tarpeeksi tietoa edes suomeksi.”
MONEN AIHEENA on ollut Ilokivi.
Ylioppilastalolle on toivottu lisää jätekeräyspisteitä. PD:n Aarne Töllinen puolestaan esitti 2010, että Ilokiven silloista anniskelualuetta pienennettäisiin.
On haluttu, että lounasravintolan ruoan eettisyyteen panostetaan, ruokahävikistä tiedotetaan, melutasoa lasketaan, kertakäyttömukien kulutusta vähennetään.
Vuonna 2018 keskustaopiskelijat esitti, että hallitus selvittäisi mahdollisuutta tarjota hyönteisravintoa Ilokivessä. Selvityksessä asetetaan seuraavat reunaehdot: silloin kun hyönteisruokaa on tarjolla, korvaa se lihavaihtoehdon. Tarjottavien hyönteisten tulisi olla kotimaista tuotantoa.
Keskustelu oli pitkä, parituntinen. JYY:n vihreät opiskelijat ja demariopiskelijat kannattivat aloitetta, edustajistoryhmät Luoti ja PD eivät. Aloite ei edennyt selvitykseen.
Viimeisin Ilokiven ravintolaa koskeva aloite on huhtikuulta 2022.
Jyviva esitti vaalilupauksensa mukaisesti naudanlihasta luopumista. Ylioppilaskunta oli myös aiemmin hyväksynyt ”ilmastotiekartan”, jonka mukaan JYY on hiilineutraali 2025. Eri toimille ei ollut selkeää aikataulua.
”Halusimme asian etenevän”, silloinen ryhmävastaava Nuutti Ruotsalainen sanoo.
Ryhmä pyysi mukaan vihreitä ja demareita. Ne muodostavat Kampuksen punaiset ja vihreät -vaalirenkaan, ja varautuivat pitkään keskusteluun. Sellaista ei käyty. Lähinnä sanottiin että hyvä. Naudanlihan tarjoaminen päättyi Ilokivessä vuoden lopussa.
Myös kampus on näkynyt aloitteissa, etenkin 2010-luvun alkupuolella.
Vuonna 2010 kokoomusopiskelijat toivoi kampukselle lastenhoitopöytiä ja Grönioni parempaa roskienlajittelua.
Poikkitieteilijät toivoi 2011 lisää säilytyskaappeja. Kokoomusopiskelijoiden mielestä kampuksen kentän jalkapallomaalien piti olla suuremmat. ”Sääntömääräiset maalit ovat leveydeltään 7,32 ja korkeudeltaan 2,44 metriä.” Hallitus selvitti, mutta suurempia maaleja ei hankittu.
EDUSTAJISTON ULKOPUOLISIA aloitteita on vain vähän.
Teemu Kovasen lisäksi jäsenaloitteen on tehnyt muun muassa Veli-Matti Soukka.
Soukka ehdotti ”gradupiiri Paappajengin” nimissä vuonna 2011, että yliopiston kirjasto Cafe Librin valikoimaan pitäisi saada halvempia leipiä. ”Myöhään kirjastolla opiskeleva JYY:n jäsen joutuu maksamaan noin 3 euroa eksoottisilla täytteillä täytetyistä leivistä sen sijaan, että kahvilassa olisi esimerkiksi 1,5 euron hintaisia perinteisistä raaka-aineista valmistettuja juustovoileipiä”, aloitteessa luki. Huokeampi hinta myös ”ohjaisi opiskelijoita pois läheiseltä grilliltä”.
Aloitteen mukaan JYY voisi käyttää 40 prosentin omistusoikeuttaan kahvilaa pyörittävän ravintolan omistajaohjauksessa. ”Myös kaljahana olisi hyvä”, luki.
Valtio-opin opiskelija Vexi Virtanen teki kolme aloitetta:
Hän toivoi 2014 yliopiston ja ylioppilaskunnan perustavan aloitetoimikunnan, joka palkitsisi kuukausittain parhaan yliopiston kehittämiseen tähtäävän aloitteen esimerkiksi stipendillä.
Vuonna 2015 hän ehdotti, että ruokaloissa kerrottaisiin, ”miten ja missä raaka-aineet on tuotettu, jotta ympäristötietoisuutemme ja velkamme tuleville sukupolville hahmottuu konkreettisesti arkielämässä”.
Vuoden 2018 aloite koski omien eväiden valmistamista ja syömistä kampuksella. Edustajisto merkitsi aloitteen tiedoksi.
Miksi muiden kuin edustajiston jäsenten aloitteita on vähän?
”Ehkä ajatellaan, että läpimeno vaatii voimaa”, toiminnanjohtaja Kalliokoski-Oinas sanoo.
Hän lisää, että edustajiston jäsenten aloitteet eivät synny tyhjiössä. Vaikka ryhmä esittelisi aloitteen nimissään, kipinä voi olla syntynyt keskusteluissa muiden opiskelijoiden kanssa.
Tietävätkö kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, miten aloitteita tehdään?
Eivät varmasti tiedä, sanoo edustajiston puheenjohtaja Arttu Laaksonen.
Hän vertaa ylioppilaskunnan aloitteita ”muihin samankaltaisiin järjestelmiin”. Eivät kaikki tunne edes kuntalaisaloitetta.
MÄÄRÄ ON vähentynyt.
Vuonna 2010 aloitteita tehtiin kahdeksan, seuraavana vuonna kymmenen.
2014: neljä.
2015: kolme.
Vuosina 2020–2022 aloitteita on tehty vuosittain kaksi.
Mistä johtuu?
Kalliokoski-Oinaan mukaan syitä on kaksi.
Moni keskustelu on siirtynyt edustajiston kokousten ”muihin esille tuleviin asioihin”. Asioista ei päätetä, mutta keskustelusta jää pöytäkirjaan merkintä. Edustajistoryhmä voi tuoda esille itselleen tärkeitä aiheita.
Toinen syy on, että asioita, joista on aiemmin tehty aloitteita, on alettu esittää muita reittejä.
Esimerkiksi 2016 Alvarin unioni toivoi remonttia Opinkiven saunaan. Pukuhuoneen liukuväliseinä ei pysynyt kiinni, toinen kiuas ei toiminut. Vuonna 2018 taas Oikeat opiskelijat ja moni ainejärjestö toivoi ”enemmän iltakäyttötiloja kampukselle”. Aloitteessa vaadittiin JYY:n hallitusta edistämään asiaa rehtoritapaamisissa.
Nykyään ongelmista sanotaan usein tilan kunnossapidosta vastaavalle. Toiveita puolestaan esitetään monesti suoraan hallitukselle tai työntekijöille.
”Ei ole väliä, mitä reittiä huomiot tulevat”, Kalliokoski-Oinas sanoo, ”kunhan ne tulevat.”
KUN MATTI HEIKKILÄ oli esitellyt huhtikuussa Alvarin unionin ja PD:n aloitteen Opinkiven lattiasta, alkoi keskustelu.
Ensin puhui hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen. Hän sanoi, että asiaa on selvitetty. Parkettilattian alla on betonia. Suurta rakenteellista riskiä ei ole. Silti jotain pitää tehdä. Lattiaa ei ole tarkoitettu kosteaksi.
Sen jälkeen puhui liiketoimintakokonaisuus Soihdun toimitusjohtaja Timo Lahtinen. Hänen mukaansa ”tilannetta oli seurattu jonkin aikaa”.
”Vesi ei ole hyvä yhtälö.”
”Niin kuin näkee, lattia vähän kuin vaihtaa väriä ja näin poispäin.”
Lahtisen mielestä kesällä oli ”turha tehdä mitään radikaalia”. Lattia oli tarkoitus uusia muutaman vuoden sisällä tai seuraavana vuonna, jos siihen budjetoidaan rahaa. Tarkoitus oli asentaa tummanharmaata laattaa, 60×60-senttistä.
Tilan käyttäjien liukastelusta Lahtinen sanoi vielä: ”Neljän, viiden kaljan jälkeen juurisyy ei välttämättä ole enää lattiassa.”
JYY:n vihreiden opiskelijoiden Elma Hyöky kiitti aloitteesta. Hyvä, että tuli julkiseen keskusteluun, hän sanoi. Osa käyttäjistä on voinut miettiä, miksei asialle tehdä mitään.
Hyöky arveli, ettei laattalattia estä liukastumista.
”Heitän ilmoille, että voisiko jotain mattoratkaisua tai muuta hommata vaikka väliaikaisesti?”
”Tosiaan”, Lahtinen sanoi, ”esitettiin mattoja. Tietyssä hommassa ne saattavat toimia, mutta suuremmalta osalta eivät.”
Lisäksi Opinkivellä oli jo mattoja.
”Nykylaatathan ovat sellaisia, että kun kylppärissä käy, eihän siellä olla kontallaan muutenkaan, ne ovat aika hyviä”, Lahtinen jatkoi.
Matti Heikkilä esitti aloitteen lähettämistä hallitukselle toimenpiteitä varten. Hallitus siis selvittäisi huolta käyttäjien turvallisuudesta ja lattian vaurioitumisesta. Toimenpiteitä ei vaadittu, jos ei ollut aihetta.
Elma Hyöky kannatti.
Edustajiston puheenjohtaja Arttu Laaksonen kysyi, vastustaako joku ehdotusta vai hyväksytäänkö yksimielisesti.
Kop, kop. Laaksonen julisti kohdan 47 loppuun käsitellyksi.
Ylioppilaskunnan hallitus antaa vastauksen aloitteeseen syksyn 2023 aikana.
OPINKIVEN POREALLAS hankittiin keväällä 2019.
Sitä oli toivottu. Sellaisesta oli tehty myös aiemmin aloite, syyskuussa 2011. Edustajistoryhmä Pörssi&Dumppi (myöhemmin PD) esitti: Palju Opinkiven saunalle, kiitos!
Kati Kukkonen esitteli aloitteen 37:lle paikalla olevalle edustajiston jäsenelle.
Ryhmälle kävivät kaikki vaihtoehdot aina kahden ja sadan hengen paljun välillä. ”Palju voisi olla liikuteltava tai paikalleen sijoitettava. Pörssi&Dumppi luottaa JYY:n suureen viisauteen tarkemmissa kustannuslaskelmissa koskien paljun kokoa, käytettävän veden määrää ja virtausnopeutta, lämmitykseen vaadittavaa energiaa, mahdollisesti syntyvän jätteen käsittelyä sekä paljun hygienian ylläpitoa”, ryhmä kirjoitti aloitteessaan. Pörssi&Dumppi uskoi, että palju tuottaa ”mielihyvää, iloa, ikimuistoisia hetkiä”, ja että ”myös seksuaalinen tasa-arvo toteutuu paljussa”.
Paljulla ei haluta kenellekään mitään pahaa, Kukkonen sanoi, eikä paljuun ole Pörssin empiirisissä testeissä kuollut kukaan.
Edustajisto keskusteli. Joku oli huolissaan meluhaitasta, jonkun mielestä oli tärkeämpiä asioita kuin palju.
Kukkonen vaati suljettua lippuäänestystä.
Tulos oli tiukka. Kukkosen esitys 15 ääntä.
Vastaan 18 ääntä. ▬