Ei hakutuloksia.

Teksti Kristiina Baltzar Kuvitus Markku Mujunen

Olisiko hampusta maapallon pelastajaksi? – Hampun viljely unohdettiin vuosikymmeniksi huumeiden vastaisen sodan vuoksi

Hamppu on ominaisuuksiltaan yksi maailman ekologisimmista raaka-aineista. Sen käytön lisääminen voisi olla osaltaan ratkaisemassa useita maapallon ongelmia.

Hamppu on levinnyt lähes jokaiselle mantereelle ja siitä on valmistettu niin tekstiilejä, köysiä, purjeita, lamppuöljyä kuin ravintoakin.

Yksi maailman ensimmäisistä ja tärkeimmistä viljelykasveista kuitenkin unohdettiin länsimaissa vuosikymmeniksi. Se johtui kaupungistumisesta, tehomaataloudesta ja siitä, että huumeiden vastaisessa sodassa hyöty- ja päihdehamppu sekoitettiin tahallaan toisiinsa.

”Hamppu on osa historiaamme. Me kohtaamme nykypäivänä maaperän eroosio-ongelmia, vesistön rehevöitymistä, kemikalisoitumista, muovijäteongelmaa, resurssien lisääntyvää tarvetta ja sitä mukaa niukkuutta sekä tarvetta sitoa hiilidioksidia, hiiltä ja ravinteita. Hampun viljelyllä on näihin kaikkiin myönteinen vaikutus”, kertoo Noora Norokytö, joka on työskennellyt hampun parissa jo seitsemän vuotta.

Suomalaista hamppua on päätynyt kasvualustaksi kansainväliselle avaruusasemalle asti.

Tällä hetkellä Norokytö on projektipäällikkönä Rakennetaan hampusta ja Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeissa, joiden tavoitteina ovat hampun hyödyistä tiedottaminen ja hillineutraalien ratkaisujen kehittäminen rakennusalalla.

Norokytö näkee hampussa potentiaalia kestävämmän ja ympäristöystävällisemmän maailman rakentamisessa.

”Pilaantuva ympäristö, uudenlaisten sairauksien lisääntyminen, kulutushysteria, muuttuva työllisyys ja talousasiat horjuttavat hyvinvointiamme. Tarvitsemme tuotantoa ja elinkeinoja, jotka tukevat harmoniaa ja hyvinvointia – tähän myös hamppu on yksi positiivinen vastaus.”

Suomessa hampun viljely loppui tyystin 1950-luvulla ja jatkui vasta 1990-luvulla, jolloin Euroopan Unionin lainsäädäntö ja tukitoimenpiteet mahdollistivat hampun viljelyn aloittamisen uudestaan.

Vuosikymmenien tauon jälkeen hampun viljely on jälleen virkistynyt. Suomalaista hamppua on päätynyt kasvualustaksi kansainväliselle avaruusasemalle asti.

Hampun kasvattamiseen ei tarvita torjunta-aineita, joten se sopeutuu erityisen hyvin luomuviljelyyn. Sen vahvat juuret ja lehdistö estävät eroosiota, kuohkeuttavat maaperää ja peittävät rikkakasvit alleen.

Näin ollen hamppu sopeutuukin ihanteellisesti vuoroviljelykasviksi Suomessa, jossa yksipuolinen tehomaatalous on köyhdyttänyt maaperää.

Hampusta olisi myös ratkaisuksi metsäkatoon ja muihin ympäristöongelmiin. Ennen puu- ja metsäteollisuuden nousukiitoa 1900-luvun taitteessa 75–95 prosenttia maailman paperista oli valmistettu hampusta.

Maailman paperinkulutus on tällä hetkellä noin 400 miljoonaa tonnia, ja suurin osa siitä tehdään puuperäisestä selluloosasta. Hamppu kuitenkin tuottaa jopa neljä kertaa enemmän kuiva-ainetta hehtaarilta kuin havumetsä ja sen kasvukausi on nopeampi.

Lisäksi hampusta valmistettavan paperimassan valmistuksessa tarvitaan vähemmän kemikaaleja kuin puuperäisen paperin valmistuksessa.

Hamppua pystytään hyödyntämään monissa tuotteissa aina kosmetiikasta paperiteollisuuteen. Kuva: Laura Kangas

Hamppua pidetään myös eräänlaisena uutena superruokana. Sen siemenet sisältävät useita ihmiselle tarpeellisia vitamiineja ja hivenaineita ja niistä voi tehdä muun muassa tofua, öljyä ja hamppumaitoa. Se on terveellisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi soija, jota joudutaan tuomaan ulkomailta.

Halpavaateketjujen tuleminen markkinoille on pienentänyt vaatteiden ikää ja kierrätettävyyttä, mutta hampusta voitaisiin tehdä vahvoja ja pitkäikäisiä vaatteita, jotka soveltuisivat hyvin kierrätyskäyttöön.

Hamppu sopisi myös hyvin vastaukseksi fossiilisten polttoaineiden käytön pienentämiselle, sillä sitä voidaan käyttää esimerkiksi öljypohjaisen muovin tekoon.

Hamppu on lisäksi todella hyvä hiilidioksidin sitoja ja näin ollen hyvä ilmaston lämpenemisen hillitsijä.

Kaikista näistä hyvistä puolista huolimatta hampun viljely ja tuotanto Suomessa on yhä marginaalista. Suomen hallitus on ottanut tavoitteekseen bioenergian ja ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen kehittämisen, mutta hampun se on jättänyt vähälle huomiolle.

”Valtio taitaa keskittyä enimmäkseen puupohjaisen bioalan nousuun. Se on niin tuttua ja tunnettua ja taustalla ovat isot sijoitukset ja toimijat. Hampun tuotannon tuominen edes johonkin merkittävään asemaan vaatii uusia panostuksia ja osaamista”, valottaa Norokytö.

Norokydön mukaan muun muassa tuotantoketjujen puuttuminen aiheuttaa ongelmia hampun koko potentiaalin hyödyntämisessä.

”Hamppukuitu on maailman vahvimpia kuituja, mikä tuo oman haasteensa valmistustekniikkaan. Viljely on vielä vähäistä, koska tarvitaan myös lisää valmistuskapasiteettia ja lopputuotteiden jalostajia, jotta viljelypinta-ala voi kasvaa. Alan on kehityttävä kaikilla osa-alueilla. Tarvitaan myös lajikekehitystä, jotta viljelyvarmuutta saadaan parannettua. Ala kasvaa kuitenkin koko ajan, mitä ei pidä väheksyä.”

Ei hamppu yksin ihmisiä pelasta.

Norokydön mielestä hampusta on ratkaisuksi moneen, mutta yhtä tiettyä ihmekeinoa maapallon ongelmiin ei varmasti ole.

Hänen mukaansa meidän tulisi miettiä, mistä raaka-aineet tulevat tuotteisiimme, kuka ne on valmistanut ja millaisissa olosuhteissa sekä paljonko niiden tuottaminen on kuluttanut luonnonvaroja ja tätä kautta myös taloutta.

”Ei hamppu yksin ihmisiä pelasta, mutta se on arvokas väline työkalupakkiin, jolla nykyisiä haasteita ratkotaan. Ja haasteita tulisi ratkoa kokonaisvaltaisesti, eikä liian suppeilla näkökulmilla, joilla mennään helposti ojasta allikkoon.”

Hampusta on moneksi

  • Hyötyhamppua on kahta eri lajia: öljyhamppua ja kuituhamppua, josta edellisestä saadaan siemeniä ja jälkimmäisestä runkokuitua ja puumaista pärstärettä.
  • Hyötyhampun jokainen osa voidaan hyödyntää. Siitä saa valmistettua muun muassa kuiviketta, ruokaa, selluloosaa, ihovoiteita, rehua eläimille ja erinäisiä rakennusmateriaaleja, kuten tiiliä tai lämmöneristeitä.
  • Hyötyhamppu voi tehdä maailmasta auvoisamman paikan, mutta pilveen sillä ei pääse. Tämä johtuu siitä, että kasvin päihdyttävä aineosan THC:n pitoisuus Suomessa viljeltävässä hampussa on alle 0,2 prosenttia, kun päihtymistarkoitukseen tarkoitetuissa lajikkeissa se on useita prosentteja enemmän.
  1. Hannes Mäntyranta

    ”Hampusta olisi myös ratkaisuksi metsäkatoon ja muihin ympäristöongelmiin. Ennen puu- ja metsäteollisuuden nousukiitoa 1900-luvun taitteessa 75–95 prosenttia maailman paperista oli valmistettu hampusta.” Mutta kuinka paljon vähemmän paperia silloin tehtiin? Jos nykyiset metsäteollisuustuotteet tehtäisiin hampusta, paljonko pitäisi raivata metsää pelloksi ja sekö muka olisi luontoystävällisempää kuin metsätuotanto?

    ”Hamppu on lisäksi todella hyvä hiilidioksidin sitoja ja näin ollen hyvä ilmaston lämpenemisen hillitsijä.” Sehän riippuu täysin siitä, mitä sille hampulle tehdään. Jos siitä tehdään sellua tai paperia, hiili palaa nopeasti ilmakehään, niin kuin on puunkin kanssa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Noora Norokytö

    Tässä jutussa olisin voinut tuoda paremmin esiin sen, että Suomessa on kuitenkin jo merkittävää toimintaa alalla, sillä meiltä löytyy kuituhampun prosessoimislinjasto sekä kotimainen laadukas öljyhamppulajike. Nämä yhtinä esimerkkeinä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Mikko

    Hiilensidonnan kannalta merkittävää on myös juuriston massa. Kuituhampun juuristoa tulee verrata esimerkiksi vehnään, jonka juuristo paino tutkimuksesta riippuen on vaihdellut 0,9 ja 1,7 tonnin välillä hehtaarilla. EU:n rahoittamassa tutkimuksessa kuituhampun juuriston massaksi mitattiin eri vuosina 2,41 ja 3,21 tonnia. Ero vehnään on huomattava, puhumattakaan muista viljelykasveista, kuten sokerijuurikkaasta.

    Joka vuosi maaperään sitoutuu lisää hiiltä, tehtiin korjatulla sadolla mitä tahansa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Ilkka

    Hannes Mäntyranta: ”Sehän riippuu täysin siitä, mitä sille hampulle tehdään. Jos siitä tehdään sellua tai paperia, hiili palaa nopeasti ilmakehään, niin kuin on puunkin kanssa.”

    Käsittääkseni hamppu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä puuhun verrattuna moninkertaisesti kasvaessaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Anna-Liisa Virtanen

    Hei olen käyttänyt Kannaway Hamppu öljyä, Salve voidetta sekä hengittänyt Hempwappia 5 kuuk.ajan, millä korvannut Ventolinin sis kortisonia
    Flunssaa ei ole ollut ,iho rasvapsenpi,
    jotain hyvää on tullut limakalvoille.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *