Ei hakutuloksia.

Teksti Jyri Salonen 

Urheilijan prototyypit

Pikajuoksija tarvitsee nopeita lihassoluja ja hyvää juoksutekniikkaa. Juho Kaihlajärvi näyttää mallia. Kuva: Ines Sirén
Pikajuoksija tarvitsee nopeita lihassoluja ja hyvää juoksutekniikkaa. Mallina Juho Kaihlajärvi. Kuva: Ines Sirén

Urheilijaksi ei synnytä. Urheilijaksi kasvetaan. Mutta mihin lajiin pitäisi kasvaa?

Liikuntafysiologian professori Antti Meron mukaan perimällä on vaikutusta siihen, missä lajeissa urheilija voi menestyä.
Liikuntafysiologian professori Antti Meron mukaan perimällä on vaikutusta siihen, missä lajeissa urheilija voi menestyä. Kuva: Matti Parkkinen

Kaikissa urheilulajeissa tarvitaan tiettyjä perusominaisuuksia, kuten taitoa, voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Lisäksi huipulla vaaditaan sopivia biologisia ominaisuuksia ja hyvää perimää. Kaksimetrinen hujoppi voi olla menestyvä korkeushyppääjä, mutta hänestä tuskin tulee hyvää telinevoimistelijaa.

Liikuntafysiologian professori Antti Mero Jyväskylän yliopistosta selvensi Jylkkärille miksi. Muut tarkasteltavat lajit ovat pika- ja kestävyysjuoksu sekä painonnosto.

 

Pikajuoksu

Pääaineenaan markkinointia opiskelevalla pikajuoksija Juho Kaihlajärvellä on nimissään 150 metrin juoksun Suomen halliennätys. Kuva: Ines Sirén
Pääaineenaan markkinointia opiskelevalla Kaihlajärvellä on nimissään 150 metrin juoksun Suomen halliennätys lyhyellä radalla. Kuva: Ines Sirén

”Oikea juoksutekniikka ja taito ovat kaiken a ja o. Lapsena on juostava paljon, jotta liikeradat kehittyvät oikein. Tekniikan on hyvä olla parhaimmillaan jo 16-17-vuotiaana”, Mero sanoo.

Sitten tarvitaan tietysti tv-kuvista tuttuja lihaksia. Tarkemmin määriteltynä nopeusvoimaa eli kykyä tuottaa mahdollisimman suuri voima lyhyessä ajassa. Voima ei kuitenkaan vielä sinänsä riitä, vaan lisäksi vaaditaan oikeanlaista lihassolujakaumaa. Jaloissa on oltava enemmän nopeita lihassoluja, jotka tuottavat voimaa paljon ja nopeasti, mutta toisaalta väsyvät nopeasti.

Aiemmin ajateltiin, että pikajuoksussa on ihanteellista, jos pituus miehillä on 180 cm:n ja naisilla 170 cm:n tienoilla. Sitten tuli jamaikalainen Usain Bolt (195 cm/94 kg), joka rikkoi ennätysten lisäksi pituusihanteet.

”Bolt on kimmoisa ja hänellä on isosta koosta huolimatta hyvä askeltiheys ja pitkä askel. Ja tietysti lahjakkuutta. Hän teki kovia tuloksia jo juniorina.”

Naisten puolelta löytyy vastaavanlainen esimerkki Hollannista – 200 metrin maailmanmestari Dafne Schippers (179 cm/65 kg).

 

Kestävyysjuoksu

Samat perusasiat pätevät kuin pikajuoksussa. Nuorena on juostava, jotta kehittyy oikea ja taloudellinen tekniikka. Lisäksi korostuvat kestävyys ja hapenottokyky, joka kehittyy kovalla harjoittelulla, mutta on osittain perinnöllinen.

”Hyviä afrikkalaisjuoksijoita tulee tietyiltä seuduilta, missä vaikuttavat geenit ja korkea ilmanala.”

Lihaksiston solujakauma määrittelee sopivan juoksumatkan. Maratonilla tarvitaan enemmän hitaasti supistuvia lihassoluja, jotka pystyvät toimimaan pitkään väsymättä. Lyhyemmillä matkoilla jakauma on nopeiden ja hitaiden solujen välillä lähempänä 50/50-tilannetta.

Ruumiinrakenteeltaan kestävyysjuoksijat ovat solakoita ja laihoja, mutta pituus on toisarvoinen asia. Mero nostaa esiin pari nimeä takavuosilta.

”Etiopialainen Haile Gebrselassie (165 cm/56 kg) kehitti myös juoksutekniikkaa päkiäjuoksemisella. Suomalaisista Jukka Keskisalolla (185 cm/66 kg) on hyvä kehon profiili ja taloudellinen juoksuaskel.”

 

Korkeushyppy

Miesten maailmanennätyksen, 245 cm, hypännyt kuubalainen Javier Sotomayor (195 cm/82 kg) on pitkä hujoppi ilman turhaa rasvaa tai lihasta. Muuten korkeushyppääjän ominaisuudet ovat yllättävän lähellä pikajuoksijaa.

”Lihassolutyyppi on nopea ja voimantuotto räjähtävä. Ponnistushetkellä jaloista vaaditaan hyvää nopeusvoimaa, maksimivoimaa ja kovalla nopeudella tapahtuvaa iskun sietokykyä.”

Kaikki lihasvoimat on valjastettava tehokkaaseen käyttöön. Tässä yhtälössä myös rasvan määrä on pidettävä ravitsemuksella kurissa. Lisäksi hyppääjien raajat ovat elastiset ja jänteet kimmoisat.

Mero ei usko, että esimerkiksi NBA-koripalloilijat pystyisivät kovin hyviin tuloksiin korkeushypyssä.

”Lihasmassaa on kertynyt liikaa. Toki moni on voinut olla nuorena lahjakas hyppääjä.”

Hyviä ponnistajia löytyy muistakin lajeista, kuten kevyiden sarjojen painonnostajista.

 

Painonnosto

Suomalaiset eivät tässä lajissa menesty, vaikka kuntosalit ovat pullollaan raudankolistelijoita. Painonnosto vaatiikin huippulahjakkuutta ja lähtökohtaisesti suuria harrastajamääriä. Myös solutasolta löytyy yksi selitys.

”Painonnostossa tarvitaan räjähtävyyttä. Huippunostajilla on kova maksimivoima ja nopeasolukkoiset lihakset.”

Suomessa suositumpi laji on voimanosto, joka muodostuu jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastavedon yhteistuloksesta. Siinä pärjää hitaammillakin lihassoluilla, jos lihasmassaa on reilusti.

Painonnosto suosii enemmän lyhyitä ja vantteria, mutta raskaasta sarjasta löytyy myös joitakin pitkiä huippuja. Maailman kovin tempaustulos 214 kg on isokokoisen iranilaisen Behdad Salimin (197 cm/165 kg) nimissä. Joillekin isoille nostajille on kertynyt lisäksi ylimääräistä mahaa. Sillä ei Meron mukaan ole juurikaan heikentävää vaikutusta.

”Miesten raskaassa sarjassa paino vedetään ylös 150 kilon tienoille. Löysä rasvamassa tuo tukevuutta ja kehon painoa. Toki rasvaton nostaja on edullisemmassa asemassa tehon kannalta.”

Lontoon olympialaisissa Suomea edustanut telinevoimistelija Annika Urvikko. Kuva: Ines Sirén
Lontoon olympialaisissa Suomea edustanut telinevoimistelija Annika Urvikko. Kuva: Ines Sirén

Telinevoimistelu

Voimistelussa korostuu hyvä vartalonhallinta, minkä vuoksi pienestä koosta on hyötyä. Suuret toistomäärät ja taito ovat keskeisiä. Kosketus lajiin on saatava 10. ikävuoden tienoilla ja fyysisiä ominaisuuksia on kehitettävä monipuolisesti.

”Nopeusvoimaa tuotetaan koko kroppaan. Harjoitusmäärät ovat kestävyyslajinomaisesti suuret, 20-30 tuntia viikossa.”

Telinevoimistelussa on kuitenkin huomioitava telinekohtaiset erot. Miehet kilpailevat kuudella (hevonen, rekki, renkaat, nojapuut, hyppy, permanto) eri telineellä, naiset neljällä (puomi, eritasonojapuut, hyppy, permanto).

Hypyissä pärjää kevyt ja lyhyt, kun taas hevosella, rekillä ja erityisesti renkailla tarvitaan vahvoja käsilihaksia suhteessa muuhun kroppaan. Naisten lajeissa korostuu lisäksi esteettisyys ja tasapaino.

Voimistelukuningas (japanilainen Kōhei Uchimura, 27, 160 cm/55 kg,) ja -kuningatar (yhdysvaltalainen Simona Biles, 19, 145 cm/n. 40 kg) kruunataankin edellä mainituista lajeista koostuvassa moniottelussa. Naisten puolella kaikki telineet soveltuvat hyvin myös teinitähdille.

Liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Annika Urvikko näyttää mallia haarakulmanojaan. Kuva: Ines Sirén
Liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Urvikko näyttää mallia haarakulmanojaan. Kuva: Ines Sirén

 

Juttua päivitetty 24.3.2016 klo 12.01: Täsmennetty Juho Kaihlajärven ennätystä kuvatekstissä.

Lue lisää:

Pikamatkojen maisteri (8.10.2015)

Tutkija somettaa (28.8.2014)

Kampuksen huiput (24.4.2014)

  1. Sami Uusitalo

    ”Oikea juoksutekniikka ja taito ovat kaiken a ja o. Lapsena on juostava paljon, jotta liikeradat kehittyvät oikein. Tekniikan on hyvä olla parhaimmillaan jo 16-17-vuotiaana”,

    Wilma Rudolph oli uskomaton. Hänen täytyi opetella 11-vuotiaana uudestaan kävelemään, koska oli nelivuotiaana sairastunut polioon. 16-vuotiaana oli jo USA:n olympiajoukkueessa pikajuoksijana. Eli varhaislapsuudessa Wilma ei pystynyt juoksemaan lainkaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Mika

    Sami Uusitalon kommentti asettaa jutun juuri siihen asemaan kuin se kuuluukin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *