Ei hakutuloksia.

Teksti  V. Vallaton

Poliittista vai ei?

Kuva: V. Vallaton
Kuva: V. Vallaton

vallaton

Viime päivät on Vallaton saanut ihailla sosiaalisessa mediassa kuohunutta vaalikinastelua. Ryhmät provosoivat toisiaan ja toisten varpaille tallotaan tuon tuosta. Sitten toinen osapuoli loukkaantuu, jonka jälkeen osapuolet pyrkivät selittämään oman versionsa asioiden kulusta saaden aikaan tahatonta komiikkaa.

Joten, mistä aineksista on tämän vuoden vaalinäytelmä tehty?

Viikonlopun aikana syntyi poru ”poliittisten vaaliryhmien” yhteisestä (Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Demarit ja Jyviva) vaalipaneelista, johon oli kutsuttu vain nämä ryhmät keskustelemaan. Järjestöjen ääni -vaalirengas (Alvarin unioni, Luonnontietelijät ja P&D), asetti kapuloita rattaisiin ensin vaatimalla, ettei vaalipaneelia voi järjestää yliopiston tiloissa – nojaten ihan oikeutetusti vaalikaranteeniin –  ja sitten ”pahoittivat mielensä”, ettei heitä ole kysytty mukaan.

Ainejärjestöpohjaiset, ”ei-poliittiset ryhmät”, olivat valmiita ennennäkemättömään temppuun, jotta saisivat viestinsä perille ja ravistelivat lopulta politiikka-allergiansa tipotiehen. Vaalirengas päätyi mielenkiintoiseen kannanottoon, jonka lopputulos oli että hekin ovat poliittisia!

”Me teemme politiikkaa opiskelijoiden hyväksi ensisijaisesti paikallisella tasolla, ilman puolueita. Tämä ei tee politiikastamme yhtään vähäpätöisempää.” – Järjestöjen äänen kannanotto

Yleensä näissä viimeisten päivien kohuissa ja vaalisotkuissa pyritään viestimään äänestäjille, että ryhmillä on eroja. Nyt suunta näytti olevan päinvastainen. Mitä tällä porulla siis saatiin aikaan? Mitä tämä tarkoittaa?

 

Politiikka on uusi musta

Muistatteko niitä aikoja kun politiikka oli ”likaista” ja kaikista pahin politiikko oli se joka ”teki politiikkaa”. Tämä näkemys on nyt kuitenkin niin 2013. Politiikka on puhdistettu tahroistaan! Joten parempi unohtaa moinen konservatismi. Vallattoman analyysin mukaan ainejärjestöjen kannanoton tarkoituksen on luoda uutta termiä – brändätä uudelleen politiikka. Tätä uutta poliittisuutta voitaisiin nyt vaikka kutsua “arvopoliittisuudeksi”. Argumentti on suorastaan nerokas ja sitä kannattaa tarkastella lähempää.

Järjestöjen äänen kannalta tilanne on se, että ”puoluepoliittiset ryhmät” ovat ikään kuin sokeita poliittisuudessaan, kun taas sitoutumattomat osaavat navigoida paremmin politiikan epävakaissa vesissä. Väitteen mukaan puoluepoliittiset ottavat sokeasti käskynsä ylhäältä päin, eivätkä osaa suhteuttaa asioita ”paikalliselle tasolle”. Tätä ei tietenkään sanota suoraan ääneen, mutta sehän on nerokkaan argumentin ydin. Lopulta on päästy tilanteeseen, että voidaan esittää että oikeuksia on loukattu (ei ole päästy vaalipaneeliin) vaikka ollaan yhtälailla poliittisia kuin muutkin.

Joka ikinen vaalivuosi sama tanssi käydään läpi: hittihatit vs. poliittiset, mutta nyt kulma oli erityisen tuore. Politiikasta saatiin kaikkien yhteinen juttu! Mutta tämähän ei tietenkään käynyt taasen poliittisille ryhmille lainkaan. Joten lopulta Kokoomuksen suunnalta tuli blogimerkintä, jossa sitoutumattomien ”arvopoliittisuus” tulkittiin vaaliohjelmiksi vailla konkretiaa.

”Alvarin unioni esimerkiksi ajaa omien sanojensa mukaan ’kansainvälisyyden merkitystä’, parempaa ja turvallisempaa liikkumista, parempia kursseja kaikille ja yhdenvertaisuutta. Ylevän kuulosta, mutta kukapa näitä vastustaisi? […] Olennaista ei ole vaatia yhdenvertaisuutta, vaan kertoa miten sen itse ymmärtää ja miten sitä aikoo edustajistossa edistää. Se jos mikä on poliittista.” – Eetu Heiska (kok.).

 

Vallatonta kuitenkin kaiken tämän keskellä vähän kismittää. Kaiken tämän potentiaalisesti mielenkiintoisen mielensäpahoitusepisodien, vastineiden ja vastineenvastineiden jälkeen aika käy vähiin. Politiikka on selvästi murroksessa, mutta vaalit loppuvat pian! Kuka tämänkin asian nyt lopulta selvittää loppuun? Niin kivaa kuin tätä onkin seurata sivusta, niin pian kaikki on ohi ja rauha laskeutuu ylioppilaskuntaan. Kun vaalituloksen krapulasta selvitään niin selkään taputtelijoita löytyy suunnasta jos toisestakin.

Joten viimeinen lopputulema on se, että tämäkin kohu oli yksi iso sumuverho – ryhmät nousivat poteroistaan, hätkähdyttivät Vallattomankin kirjoittamaan ”kohusta”. Mitä tässä tapahtui oli se, että ryhmät huusivat kukin tyylillään ”Mekin olemme vielä täällä! Eihän ole liikaa pyydetty, että äänestäisit meitä!” Joten menkää ihmiset, äänestäkää. Päästäkää heidät pahasta.


P.S. Jos haluat käydä tarkistamassa kuinka keskustelua käytiin, suosittelen vierailemaan vaalipaneelin FB-tapahtuman sivuilla. Sieltä jokainen voi käydä katsomassa, kuinka keskustelu eteni.

 

V. Vallattoman edelliset kirjoitukset:

Ken on ryhmistä fossiilein? (2.11.2015)

Vaalipaneeli paljasti ryhmien eroja (28.10.2015)

Perussuomalaiset konsensusta vastaan (26.10.2015)

Yritimme arvioida edarivaalijulisteet (22.10.2015)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *