Joni Vanhanen ja Ossi Valpio muistelivat menneitä Veturitallien hiphop-kirjastolla. Seinällä roikkuu breakdance-pioneeri Mikko Ahlgrenin jäädytetty pelipaita. Kuva: Unto Luoto
Joni Vanhanen ja Ossi Valpio muistelivat menneitä Veturitallien hiphop-kirjastolla. Seinällä roikkuu breakdance-pioneeri Mikko Ahlgrenin jäädytetty pelipaita. Kuva: Unto Luoto

Kutsuimme Joni ”Joniveli” Vanhasen ja Ossi ”Soul” Valpion muistelemaan jyväskyläläisen rap-skenen varhaisvuosia. Tänä syksynä paikkakunnan uudet ja vanhat tekijät julkaisevat yhteisen albumin.

Joni ”Joniveli” Vanhanen ja Ossi ”Soul” Valpio aloittivat räppäämisensä viime vuosituhannen lopulla. Suomenkielinen rap ei ollut vielä tehnyt läpimurtoaan, joten inspiraatiota omaan tekemiseen haettiin ulkomailta.

”Alkoi vaan pinnan alla kuplia, että yhtäkkiä räppiä alkoi näkymään ympärillä. Amerikkalaista versiota kuunteli jo vähän muutenkin, niin sitten se alkoi kiinnostaa”, Joni Vanhanen muistelee oman räppäämisensä aloittamista.

Ossi Valpion lapsuudessa ja nuoruudessa rap liittyi vahvasti koripalloharrastukseen. Valpio aloitti räppäämisen teini-ikäisenä yhdessä samaan korisporukkaan kuuluneen Jonne Kuusiston kanssa.

”Aloitettiin koripallo joskus 6-7 vanhana. Räppi on kulkenut aina käsi kädessä koripallon kanssa”, Valpio sanoo.

Sekä Valpio että Vanhanen olivat harrastaneet musiikkia jo muilla tavoin jo ennen räppäämistä. Valpio tarttui ala-asteella rumpukapuloihin ja Vanhanen puolestaan teki elektronista musiikkia ja soitti kitaraa.

 

Vanhanen, Valpio ja Kuusisto perustivat vuoden 1999 lopulla hiphop-yhtye Urbaanilegendan. Kokoonpanon menestynein single, vuonna 2004 ilmestynyt Päästä irti oli kolme viikkoa Suomen virallisella singlelistalla.

Kun kotimainen hiphop alkoi yleistyä 2000-luvun alussa, yleistyivät rap-tapahtumat ja -konsertit Jyväskylässäkin.

”Silloin kun oli se buumi, niin niitähän oli ihan Freetimessa asti. Siellä oli rap-bileitä, joissa itsekin kävin soittamassa levyjä jonkun kesän”, Joni Vanhanen kertoo.

Valpio muistaa Urbaanilegendan esiintyneen Freetimessa myös  yhdessä Fintelligensin kanssa. Piirit olivat pienet, joten jyväskyläläiset räppärit verkostoituivat muiden kaupunkien artistien kanssa.

”Varmaan Tampereelle oli vahvin yhteys Palefaceen ja muihin. Joni kävi siellä tekemässä Ezkimon levyä”, Valpio sanoo.

 

Kotimainen hiphop löysi suuremman yleisönsä vuosituhannen vaihteessa, mutta tekijöitä on ollut aiemminkin. Ketkä sitten ovat aloittaneet räppäämisen Jyväskylässä?

”Ensimmäinen tyyppi, jonka tiedän, on semmoinen mun ikäisilleni legendaarinen tyyppi kuin Skeittari-Ile. En tiedä onko se ikinä kirjoittanut mitään, mutta tiedän, että se aina freestailasi tuossa Kävelykadulla. Mutta hän menehtyi ysärin lopulla”, Joni Vanhanen aloittaa.

Toisena pioneerina Vanhanen mainitsee Matti Partasen, joka aloitti räppäämisen 1990-luvun puolivälissä.

Ossi Valpio täydentää listaan Mikko Ahlgrenin. Ahlgren tunnetaan parhaiten breakdancen suomalaisena pioneerina, joka aloitti tanssimisen ja sen opetuksen jo 1980-luvulla.

”Onko se räpännyt?” Joni Vanhanen yllättyy.

”Se on DJ-keikkojakin vetänyt 1980-luvulla, mutta nämä ovat niin pieniä, etteivät ne itsekään niistä ’kehtaa’ puhua. Se on semmoista tekemistä ja pelleilyä niiden mielestä. Ne aktiivit ovat puuhanneet varmaan kaikki, mutta ei niistä hirveästi tiedä, jos niistä ei puhuta”, Valpio sanoo.

Jyväskylän rap-skenestä kertoo sekin, että kaupunkiin perustettiin viime vuonna Suomen toistaiseksi ainoa hiphop-kirjasto. Kirjastosta voi lainata esimerkiksi hiphop-kulttuuriin liittyviä kirjoja ja DVD-levyjä.
Jyväskylän rap-skenestä kertoo sekin, että kaupunkiin perustettiin viime vuonna Suomen toistaiseksi ainoa hiphop-kirjasto. Kirjastosta voi lainata esimerkiksi hiphop-kulttuuriin liittyviä kirjoja ja DVD-levyjä.

 

Tänä vuonna vanhojen muistelemiseen on antanut aihetta JKL 101 -albumi. Marraskuun lopulla ilmestyvä tuplavinyyli kokoaa yhteen  jyväskyläläisiä räppäreitä useammasta sukupolvesta.

”Siitä on puhuttu niin kauan kuin meillä Urbaanilegendakin on ollut, että joku Jyväskylä-kokoelma olisi siistiä tehdä. Nyt on tarpeeksi jengiä siihen. Voi tehdä kokoelman ilman, että kaikki ovat omasta porukasta”, levyn tuottajana toimiva Vanhanen kertoo.

Vanhasen ja Valpion lisäksi vanhempaa tekijäkuntaa edustaa Räme-taiteilijanimellä esiintyvä Matti Partanen. Nuorempia räppäreitä levyllä ovat esimerkiksi Are, Gettomasa ja Lyttä.

”Täällä on niin paljon jengiä, ettei tarvitse kuin sanoa, että tarvitaan yksi biisi levylle, eikä sun tarvitse tehdä sen enempää sen eteen. Tekijöitä on paljon”, Vanhanen sanoo.

 

Ossi Valpio ja Joni Vanhanen arvioivat, että rap elää Jyväskylässä jälleen uutta kukoistuskautta.

”Nyt mennään kyllä niin kuin näin”, Valpio viittilöi kädellään jyrkästi yläviistoon.

Rap on muutenkin saanut tukevan jalansijan 2000-luvun alkuun verrattuna.

”Räppi on jo poppia, että se soi baareissa lähes päivittäin. Silloin sitä soitetiin erikoisiltamissa”, Vanhanen vertaa.

Räppärit uskovat, että uusia kykyjä löytyy nuorisosta jatkossakin. Vaikka vanhat artistit lopettaisivat, voi tilalle tulla useampi lisää. Valpio kehuu Jyväskylän paikallista kulttuurikenttää, johon uusien tekijöiden on helppo hypätä mukaan.

”Uudet porukat otetaan aina avosylin vastaan, että ei täällä hirveästi keskenään kärhämöidä. Kulttuurin ja taiteen aloilla on niin paljon tekijöitä suhteessa Jyväskylän kokoon, että täällä on järkevää tehdä yhteistyötä.”

 

In English:

Urban legends from Jyväskylä (8.10.2015)

Lue lisää:

Hauskuuttaja (5.3.2015)

Elämäntyönä tanssiminen (12.3.2013)

Gettomasa pakenee arkea riimeihin (28.1.2013)

Jyväskylä Underground (28.11.2012)