Ei hakutuloksia.

Teksti  Arttu Seppänen

Sonaatin kasvisruoista löytyy puutteita

img_3127Hei kasvissyöjä! Kela ”piffaa osan ateriastasi”, mutta Sonaatti pihtaa osan proteiinistasi.

Torstai, 22. lokakuuta. Sonaatin opiskelijaravintola Tilia tarjoaa kasvisvaihtoehtona ruoaksi tomaattista kasvisjuustopataa, 1,9 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden. Vieressä kanssaruokailija annostelee lautaselleen uunibroileria, 14,9 grammaa proteiinia 100 grammaa kohden ja maksaa ateriastaan 20 senttiä vähemmän. Tulee vähän huijattu olo.

Kutsuin seuraavaksi päiväksi ravitsemusterapeutti Nea Kurvisen mukaani syömään Tilia-ravintolaan. Olen pyytänyt Kurvista arvioimaan muutaman viikon ajalta kokoamiani Sonaatin lounaiden ravintosisältöjä. Tänään tarjolla on juurespihvejä (1 kpl), uunimakkaraa (1 kpl) tai jauhelihapihvejä (2 kpl). Salaattipöydässä jäävuorisalaattia, tomaattia ja kalasalaattia.

”Ei kauhean monipuolinen valikoima tänään. Näissä juurespihveissä ei ole mitään proteiinilisää. Lisää proteiinia olisi saanut helposti esimerkiksi soijajauhoja lisäämällä”, Kurvinen ehdottaa.

Kurvisen näkemien esimerkkiaterioiden perusteella salaattipöydällä on iso merkitys siihen, täyttävätkö kasvisruoat ravintosuositukset.

”Kasvisruoka tarvitsee runsaasti papuja, linssejä, herneitä tai soijaa annosta kohti etenkin vegaaniruokavaliossa, mikä olisi hyvä huomioida reseptiikassa tai näitä olisi hyvä olla tarjolla erikseen salaattipöydässä. Tänään salaattipöydän tarjonta oli heikkoa. Tarjolla oli esimerkiksi tomaatteja, vaikka tähän vuodenaikaan proteiinipitoisten palkokasvien tarjoaminen alkaisi olla tomaatteja edullisempaa.”

 

Sen lisäksi, että Kela ”piffaa” osan ateriastasi” tutun sloganin mukaan, Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat laatineet suosituksen korkeakouluruokailun periaatteeksi. Kelan tukemien aterioiden tulisi täyttää nämä suositukset. Näytin koostamani ravintosisällöt myös Kelan johtavalle tutkijalle Paula Hakalalle. Heikoimmat arviot Hakalalta sekä Kurviselta saavat kasviskeitot ja aiemmin mainittu kasvisjuustopata.

”Proteiinin osalta nämä eivät täytä suosituksia. Lisäksi niiden energiamäärä jää kovin pieneksi. Liha- ja kalaruoista proteiinia sen sijaan saa yleensä riittävästi ja usein jopa reilusti suositukseen nähden. Sekä kasvis- että sekaruokien joukossa on annoksia, joissa on liikaa varsinkin tyydyttynyttä rasvaa ja/tai suolaa”, Hakala kommentoi sähköpostitse.

Kurvinen korostaa joukossa olleen proteiinin kannalta myös hyviä kasvisvaihtoehtoja, kuten quorn-kasvisruukku.

”Sekasyöjälle vähäproteiininen ratatouille onkin hyvää vaihtelua, mutta kasvissyöjälle tai vegaanille se ei riitä.”

Vegaanit ovat ruokajuomien suhteen yliopistolla siinä mielessä eriarvoisessa asemassa, että soijamaidosta täytyy maksaa erikseen 50 senttiä, kun tavallinen maito sisältyy ”normaaliaterian” hintaan.

”Herää ajatus, että miten paljon voittoa tarvitsee olla siinä hinnassa, mutta liikelaitos on liikelaitos”, Kurvinen toteaa.

Pauliina Tuomela on ihmetellyt, miksi kasvisruoka on hinnoiteltu liharuokaa kalliimmaksi.
Pauliina Tuomela on ihmetellyt, miksi kasvisruoka on hinnoiteltu liharuokaa kalliimmaksi.

 

Eri päivinä tehty kysely Sonaatin ravintoloissa syöviltä opiskelijoilta kerää niin myönteistä kuin kielteistä palautetta. Nelli Autere on liiallisen currymausteen käytön lisäksi kiinnittänyt huomiota vähäiseen proteiinin määrään.

”Jos on juurespihvejä ruokana, ja salaattipöydässäkään ei satu olemaan esimerkiksi pähkinöitä, niin ruoasta ei saa juuri proteiinia.”

Suomen kielen opiskelija Pauliina Tuomela ihmettelee, miksi kasvisruoka on liharuokaa kalliimpaa, mutta toteaa olevansa tarjontaan melko tyytyväinen.

”Tässäkin annoksessa on soijarouhetta ja papuja, niin on ainakin yritetty saada proteiiniakin ruokaan”, Tuomela sanoo viitaten soijabolognesekastikkeeseen.

 

Vegaaniruokavaliota noudattava Ilona Paalimäki kertoo ottavansa usein omat eväät mukaan yliopistolle juuri Sonaatin ruokien vähäisen proteiinin vuoksi. Vegaanisen annoksen saa Sonaatin ravintoloista pyytämällä, vaikkei sitä listalla lukisikaan. Paalimäki käy syömässä yliopistoravintolassa, kun listalla oleva kasvisruoka on vegaanista. Pelkona on, että vegaanivaihtoehto on vain lakto-ovovegetaarisesta annoksesta riisutumpi versio.

”Erilaiset juurespihvit ja kasvispyörykät kierrän kaukaa, koska ne eivät ole mielestäni pääruoka, vaan ennemminkin riisin, perunan tai pastan kaltainen lisäke.”

Yhdeksi ongelmaksi Paalimäki näkee, että vegaanien kohdalla usein riittävä proteiinin saanti täyttyy vain jos ostaa lisäksi soijamaidon. Hän kuitenkin kehuu vegaaniruokien hyvää saatavuutta sekä makua. Esimerkkinä hyvästä ruoasta hän mainitsee bataatti-kikhernecurryn.

”En muista kovin montaa kertaa syöneeni oikeasti pahanmakuista vegaani-lounasta. Ei-niin-maukkaan lounaankin pisteet nousevat omissa silmissäni, jos tiedän, että se on ravitseva ja pitää hyvin nälkää.”

 

Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala ottaa palautteen hyvin kiinnostuneena vastaan puhelimitse.

”Salaattipöydän kautta pyrimme tuomaan lisätarjontaa kasvisruokaan, että annoksesta saisi riittävästi proteiinia. Jos kaikkina päivinä näin ei ole ollut, sitten ei olla menty sen mukaan, miten olisi pitänyt mennä. Voi olla, että liharuoissa on enemmän proteiinia. Hyvä kun otit tämän esille, otan asian pohdittavaksi”, Maijala sanoo.

Liha- ja kasvisruoan hintaero johtuu Maijalan mukaan siitä, että liharuoat tulevat heille valmiina ja ne vain lämmitetään, kun taas kasvisruoat tehdään itse elihintaan vaikuttaa työvoimakustannukset.

Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat parhaillaan uudistamassa korkeakouluruokailun suositusta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2016. Yhtenä tarkoituksena uudessa suosituksessa on Hakalan mukaan poistaa mahdollisuus hinnoitella liha- ja kasvisruoat eri hinnoin vedoten henkilöstökustannuksiin. Uudessa suosituksessa hintojen tulee perustua raaka-aineisiin.

”En näe perustetta sille, miksi kasvisruoka voisi olla liharuokaa kalliimpaa”, Hakala sanoo.

Maijala lupaa nostaa soijamaidon hinnan myös keskusteluun.

”Meillä on määrätyt elementit, mitkä kuuluvat sapluunaan. Niille, jotka eivät kuulu, on laitettu joku hinta. Otan asian puheeksi, mutta joissain paikoissa voi olla haasteellista, että soijamaito saadaan helposti saataville, kuten Piatossa.”

 

Ravitsemusterapeutti Kurvisen mukaan ihmiset kuvittelevat, että on syötävä riittävästi proteiinia laihtuakseen ja vältettävä hiilihydraatteja. Kasvisruokavaliossa proteiinin määrään on syytä kiinnittää huomiota, mutta esimerkiksi sekasyöjä saa Kurvisen mukaan helposti riittävän määrän proteiinia ilman erityistä panostusta.

”Markkinointiviestintä on mennyt tehokkaasti perille, sillä melkein jokainen asiakkaani on proteiinin riittävästä saannista huolissaan. Oikeasti siitä saisi olla huolissaan sellainen 80-vuotias mummo, ettei ne lihakset katoaisi ihan kokonaan.”

Varsinaisen lounaan syötyämme Kurvinen toteaa saman, minkä moni muukin opiskelija joutuu kasvisruoan jälkeen toteamaan.

”Taidan hakea vielä vähän leipää.”

Lue lisää:

Kenen jonossa seisot – mittasimme ruokajonojen ruuhkahuiput (5.3.2015)

Miksi Tilian kasvisruoka on muuta ruokaa kalliimpaa? (15.2.2015)

Kebab vaihtui quorniin (4.11.2013)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *