Ei hakutuloksia.

Teksti  Riikka Valtonen

Varajäsenet täyttävät edustajiston

Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden Joonas Rantala (vasemmalla) luovutti edustajiston puheenjohtajuuden Taimo Halmeelle 4. joulukuuta. Tätä ennen Yhdistyneiden kieltenlukijoiden Halme toimi vuoden JYYn hallituksessa vastuualueinaan korkeakoulupolitiikka ja viestintä. Kuva: Perttu Puranen

Edustajiston toimikauden ensimmäiseen vuoteen mahtui useita isoja päätöksiä. Päättäjät ovat kuitenkin vaihdelleet, sillä vuoden aikana kokouksiin on osallistunut useampi varajäsen kuin varsinainen edaattori.

Ylioppilaskunnan asioista päättävän edustajiston kokouksissa edustus vaihtuu tiuhaan. Pelkästään ensimmäisen toimivuoden kahdeksassa kokouksessa oli yhteensä 89 eri henkilöä kokousedustajana, kun varsinaisia jäseniä edustajistossa on 41.

Kokousedustajien määrää kasvattivat niin poissaolot kuin määräaikaiset ja lopulliset erot edustajistosta, mitkä nostivat varasijoilta ihmisiä kokousedustajiksi. Valtaosaan määräaikaisista eroista oli syynä vaihto-opiskelu tai muu pitkä oleskelu ulkomailla, kuten työharjoittelu.

 

Vaihtuvuus on jo edustajiston kaksivuotiskauden ensimmäisellä puoliskolla ollut niin suurta, että useammankin edustajistoryhmän varajäsenet alkoivat loppuvuodesta käydä vähiin. Kristillisten opiskelijoiden varajäsen jouduttiin loppuvuodesta hakemaan samaan vaalirenkaaseen kuuluvan Jyväskylän keskustaopiskelijoiden listalta, kun kristillisten ainoa varaedustaja haki eroa varajäsenyydestä.

Myös esimerkiksi JYYn Demariopiskelijoilla, Keskustaopiskelijoilla sekä PresSuren ja Poikkitieteijöiden ryhmällä lista varajäsenistä lähenee loppuaan. Varajäseneksi pääsi alimmillaan kahdella äänellä.

Keskustaopiskelijoiden ryhmävastaava Liina Hauru ei pidä tilannetta vielä huolestuttavana:

”Vielä on ollut porukkaa riittävästi, ja se on ollut suhteellisen aktiivista myös. Kristillisten varajäsenyys ei juurikaan ole näkynyt meillä, kun heidän edustajansa on ollut paikalla kokouksissa.”

Myös Demariopiskelijoiden ryhmävastaava Annu Komulainen vakuuttaa, että syytä huoleen ei ole.

”Ei ole sellaista pelkoa, että meiltä loppuisivat edustajat kesken.”

Komulainen rauhoittelee, että esimerkiksi vaihto-opiskelun takia poissa olleita on nyt palaamassa takaisin, mikä korjaa tilannetta parempaan suuntaan.

Keskustaopiskelijoiden Liina Hauru kuitenkin myöntää, että mitä pidemmälle listalla mennään, sitä todennäköisemmin voidaan olla tilanteessa, jossa varaedustajat eivät ole juurikaan käyneet edustajiston kokouksissa. Tällöin käsiteltävien asioiden seuraaminen on jäänyt vähälle.

”Toisaalta meillä esimerkiksi on Facebookissa ryhmä, johon kuuluvat kaikki, ketkä olivat ehdolla, niin monet sitä kautta varmastikin näkevät, mitä tapahtuu”, Hauru toteaa.

Edaripaikat (musta) ja kokouksiin osallistuneet varajäsenet (keltainen) edustajiston kokouksissa 1-8/2014. Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi. Grafiikka: Arimo Kerkelä

Ryhmien merkitys korostuu, kun vaihtuvuus on suurta. Kun edustajistoon äänestetty henkilö vaihtuu, nousee korvaavaksi edustajaksi joku muu samalta listalta. Kesken kauden edustajiksi nousevien perehdyttäminen on puolestaan ryhmien vastuulla.

Ylioppilaskunnan vuoden 2014 puheenjohtaja Joonas Rantala (Kokoomusopiskelijat) ei näe vaihtuvuutta ongelmana.

”Porukan runko ei hirveästi ole vaihtunut, niin ehkä se vaihtuvuus ei kuitenkaan ole näkynyt niin vahvasti.”

Rantala uskoo jäsenistön ymmärtävän, että vaihtuvuutta tulee väistämättä ylioppilaskunnan edustajiston kaltaisessa toimielimessä.

”Kyse on kuitenkin elämäntilanteeseen liittyvistä realiteeteista, kun ihmiset lähtevät vaihtoon, valmistuvat ja niin edelleen. Varajäsenyydestä ehkä voi olla myös helpompi pyytää eroa. En näkisi tätä ongelmana, vaikka tietysti se voi herättää kysymyksiä.”

 

Vaihtuvuutta tuovat myös poissaolot kokouksista. Demareilla oli ensimmäisen toimivuoden kahdeksassa kokouksessa jo yhdeksän eri edustajaa, vaikka edustajistopaikkoja ryhmällä on vain kolme. Useamman edustajistopaikan ryhmistä vaihtuvuus on ollut tiuhaa myös Jyväskylän yliopiston vihreällä vasemmistolla (Jyviva) sekä Pörssi&Dumpilla. Niistä kummallakin on ollut kokousedustajia yli kaksinkertainen määrä suhteessa edustajistopaikkoihin.

Kun tarkastellaan esteitä osallistua kokoukseen, eli jätetään huomiotta määräaikaiset ja lopulliset erot edustajistosta, oli demariopiskelijoilla eniten poissaoloja suhteessa edustajistopaikkoihin edustajiston ensimmäisen toimivuoden aikana – keskimäärin 2,67 poissaoloa per edustaja. Toisena tulevat kokoomusopiskelijat keskimäärin 2,5 poissaololla ja kolmantena Pörssi&Dumppi 2,44:llä.

Vähiten poissaoloja oli kristillisillä, joiden ainoa edustaja oli paikalla kaikissa toimivuoden kahdeksassa kokouksessa.

 

Kokonaisuudessaan puheenjohtaja Rantala pitää edustajiston toimikauden ensimmäistä vuotta erittäin onnistuneena.

”Edustajisto on ollut valtavan yhteistyö- ja toimintakykyinen porukka. Jos erimielisyyksiä on ollut, niin ne on pystytty keskustelemaan rakentavassa hengessä.”

Vuoden aikana edustajistossa tehtiin useita isoja, rakentamista koskevia päätöksiä, kun päätettiin Kortepohjan ylioppilaskylän rakennushankkeista ja Ilokiven remontista.

”Positiivisena asiana mieleen jäi myös yritysyhteistyöstä sopiminen, ja toisaalta ikävämpänä asiana tietysti tämä jäsenmaksun korotus”, Rantala pohtii kulunutta vuotta.

Avoimuusaloitteen hyväksyminen puolestaan johti vuoden aikana siihen, että päätöksenteon avoimuutta lisättiin muun muassa laittamalla edustajiston kokousten esityslistat ja pöytäkirjat verkkoon kaikkien saataville.

Myös toisen aloitteen pohjalta käytyä keskustelua yliopiston vartiointipalveluiden hankinnan eettisyydestä Rantala pitää tärkeänä.

“Jäsenaloitteena toisaalta hyvä osoitus aloitteen vaikuttavuudesta oli kiinteistötaiteen hankkimista koskeva aloite.”

 

Lue lisää:

Kiinnostuksen kivivyöry (29.8.2013)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *