Ei hakutuloksia.

Vihervasemmisto vei vaalien voiton

Grönioni, Jyviva ja Demariopiskelijat saivat yli puolet JYYn edustajistopaikoista. Sitoutumattomat puolueet ovat huolissaan JYYn askeleesta poliittisempaan suuntaan.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kauden 2010–2011 aloittavat voittajina kolme vihervasemmistolaista ryhmää. Niistä suurimpana Grönioni vei myöhään keskiviikkoiltana ratkenneissa edustajistovaaleissa 20 prosenttia äänistä ja edustajistosta yhdeksän paikkaa eli yhden viime kautta enemmän.
Yhdessä Grönionin kanssa voittoa juhlivat seitsemän paikkaa saaneet Demariopiskelijat ja JYYn vihreä vasemmisto, joka uutena ryhmänä paransi vanhan Maltillisen äärivasemmiston tuloksen kuuteen. Yhdessä kolmella ryhmällä on 41-päisessä edustajistossa äänienemmistö.
Äänikuninkaaksi nousi Grönionin Touko Aalto 60 äänellä.

Vasemmistokolmikon vaalivoitto tarkoittaa todennäköisesti myös sitä, että JYYn hallituksen johtoon nousee ensi vuodeksi Demariopiskelijoiden Johanna Pietiläinen. Pietiläistä ilmoitti jo vaalikampanjoiden aikana tukevansa tämän oman ryhmän lisäksi Jyviva, ja myös Grönioni lienee Pietiläisen takana: mieluisimmat hallituskumppanit Grönionille kun kuitenkin ovat nimenomaan Jyviva ja Demariopiskelijat.
Vaalikuumeiseksi itseään kuvaillut Pietiläinen toivoo valtasuhteiden muutoksen tuovan ylioppilaskuntaan avoimuutta.
”Lähden kuitenkin hallitusneuvotteluihin nöyränä.”

Pörssi & Dumppi ehti jo riemuita ennakkoäänien lupailemaa kymmentä paikkaa, joten lopulta saavutetut seitsemän paikkaa tuntuivat katkeralta pettymykseltä. Jo hallituksen puheenjohtajuudesta kiinnostuksensa ilmoittanut Ville Qvist ei juuri salaillut pettymystään tuloksesta. Hän epäilee uuden edustajiston kauden tulevan olemaan vaikea, sillä ryhmien voimasuhteet tekevät hallituksen kaatamisen helpoksi.
”Me sen ainakin osaamme”, Qvist viittasi hänelle hpj-kampanjassa tukeaan lupailleisiin oikeistoryhmiin.
Vaalien tulos ei tyydyttänyt myöskään JYYn edustajiston nykyistä puheenjohtajaa Janne Pitkästä, vaikka Kokoomusopiskelijat säilyttivät viisi paikkaansa.
”Puheiden mukaan suunta muuttuu paljon”, Pitkänen sanoi ja lisäsi olevansa huolestunut ylioppilaskunnan vastuullisesta taloudenhoidosta.
Pettyneitä olivat myös Keskustaopiskelijat, sillä edelliskauden neljä paikkaa kuihtui kahteen.
”Vaalitulos on järkytys. Uskon, että valtakunnanpolitiikalla on merkitystä tulokseen. Äänestäjät halusivat selkeää suunnanmuutosta”, vaalilautakunnan puheenjohtaja ja edustajistosta rannalle jäänyt Michaël Vanamo totesi.
Jo etukäteen hallitukseen tyrkyllä ollut Heli Hämäläinen (kesk.) sanoi puolestaan vaalituloksen nähtyään harkitsevansa asiaa uudelleen.
”Olen erittäin pettynyt varsinkin omaan äänimäärääni.”
Myös Kristilliset opiskelijat ja Poikkitieteilijät menettivät edellisvaaleista kaksi paikkaa. Ensin mainitut saivat kaksi paikkaa, jälkimmäiset vain yhden.
”Meilä oli vain seitsemän ehdokasta, joten yksi paikka oli realistinen. Toivoin silti kahta. Vaikka meillä on vain yksi ääni, käytämme ääntä entistä enemmän. Tulemme olemaan aktiivisia”, varaehdokkaaksi jäänyt nykyinen JYYn hallituksen puheenjohtaja, Poikkitieteilijöiden Soile Koriseva lupasi.

Sitoutumattomista puolueista vain Pressure onnistui kasvattamaan paikkamäärää edustajistossa. Lisäpaikka ei juuri ilahduttanut.
”Poliittiset nuorisojärjestöt jylläsivät, enkä näe sitä kovin hyvänä asiana. On pettymys, etteivät sitoutumattomat ryhmät pärjänneet paremmin”, toisena PresSuren ehdokkaana valituksi tullut Lari Malmberg totesi.
JYYn edustajistovaalien äänestysprosentti laski puolitoista prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta jääden 21,2 prosenttiin. Tarkastuslaskenta suoritetaan torstaina 5. marraskuuta.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Juha Korhonen
toimittaja(at)jyy.fi

JYYn edustajisto kaudella 2010–2011
Kuvablogi: Edarivaalivalvojaishumua Rentukassa.

  1. Antti Vesala

    Vaikka pidänkin vaalitulosta kokonaisuutena harmillisena koko ylioppilaskunnan tulevaisuuden kannalta, olen sentään iloinen siitä, että avoin poliittisuus eteni Jyväskylässä. Nyt täytyy sitten vain nojautua taaksepäin ja seurata katseella, miten vasemmistoryhmät yksissä tuumin romuttavat pakkojäsenyyden yleistä hyväksyttävyyttä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Ulkopuolinen

    ”Pörssi & Dumppi ehti jo riemuita ennakkoäänien lupailemaa kymmentä paikkaa, joten lopulta saavutetut seitsemän paikkaa tuntuivat katkeralta pettymykseltä. Jo hallituksen puheenjohtajuudesta kiinnostuksensa ilmoittanut Ville Qvist ei juuri salaillut pettymystään tuloksesta. Hän epäilee uuden edustajiston kauden tulevan olemaan vaikea, sillä ryhmien voimasuhteet tekevät hallituksen kaatamisen helpoksi. ’Me sen ainakin osaamme’, Qvist viittasi hänelle tukeaan lupailleisiin oikeistoryhmiin.”

    Aika tavalla hämmästyttää Qvistin kommentti, mutta ehkä sen valossa vaalitulos ja sen myötä hänen putoamisensa puheenjohtajapelistä on ihan hyvä. Tulevalta hallituksen puheenjohtajalta odotan ylioppilaskunnan jäsenenä enemmän suoraselkäisyyttä, kykyä ottaa tappio vastaan miehen lailla ja ennen kaikkea halua yhteistyöhön muiden ryhmien kanssa kuin mitä Qvist osoittaa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI » Happamia, sanoi kettu…

    […] pj:nä nähnyt Ville Qvist oli lopullisten tulosten tultua ymmärrettävästi pettynyt, ja Jylkkärin haastattelussa uhosi tuoreeltaan jo vihreä-vasemmistolaisen hallituksen […]

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Anonyymi edari

    Jos ryhmän nimi on Pörssi&Dumppi niin luuleeko joku todella humanistin tai yhteiskuntatieteitä opiskelevan äänestävän tuota kyseistä ryhmää?

    Pointti on siinä, että Poikkitieteilijöitä lukuunottamatta puoluepoliittisesti sitoutumattomat ryhmät ovat leimallisesti yhden tiedekunnan/oppiaineen puolueita kuten edellä mainittu P&D sekä Pressure. Uskon sitoutumattomien menestyksen löytyvän ennemminkin jonkun teeman ympärille rakennetusta ryhmästä kuin siitä, että ryhmä edustaa vain osaa opiskelijoista ja hankkii kannatuksen vain yhdestä tiedekunnasta. Eli siis yleisempiä koko yliopistoa koskettavia teemoja kehiin niin eiköhän kannatustakin tule!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Kati Kukkonen

    Uskaltanen sanoa, että Pörssi&Dumppi luottaa hyvien tyyppien valintaan eikä halua etukäteen maalailla piruja seinille ”tulevan hallituksen kaatamisella”. Elämä jatkuu – myös ylioppilaskunnassa Jyväskylässä. P&D on hyvin tyytyväinen 7 saavutettuun edustajistopaikkaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. Oskari

    Kylläpäs olette saaneet negatiivisen uutisen ihanasta asiasta.

    Ylioppilaskunnan taloushan me kyllä tuhotaan järkähtämättömän järjestelmällisesti. Jäsenmaksuun tulee nolla perään ja rahat annetaan Nigerian mafialle! Aye!

    Oskari Jyvivasta

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. Joel Lehtonen

    Jopas oli Qvistiltä suoraa puhetta. Minne katosi se Ville Q, joka aina puheissaan on halunnut konsensusta ja ylioppilaskunnan etua? Hän haluaa nyt kaataa hallituksen, jota ei vielä ole edes olemassa? 😮

    Toivottavasti eri ryhmät eivät tee tästä liian nopeita päätöksiä siitä, ketkä ovat jääneet ulos ja ketkä ovat mukana. Demariopiskelijoiden demokratiareformin hengessä haluamme nimenomaan, että edustajisto käyttää valtaa ja hallitus hoitaa ns. poliittiset käytönnönjärjestelyt, kuten valmistelun.

    Muistakaa hallituksesta puhuttaessa, että tuli minkälainen hallituspohja tahansa, ei sillä ole merkitystä edustajiston paikkamääriin. Ne on nyt vaaleilla valittu. Ylioppilaskunnissa ei yleensä ole ollut mitään vahvaa hallitus-oppositio -asetelmaa, joten kyllä jokainen vaaleilla valittu pääsee sanansa sanomaan. Myös siinä tilanteessa, että saadaan punavihreä hallitus.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. Ville Qvist

    Toimittaja ei kyllä ole minua ihan täysin suoraan lainannut. Kommenttihan on irrottettu vähän aiemmin illalla käydystä keskustelusta, jossa spekuloin sitä, kuinka monta paikkaa edustajistossa on seuraavan hallituksen takana. Tuolloin siis ei ollut vielä edes vaalitulos selvillä ja ennakoin, että tulevan hallituksen takana on noin 23 paikkaa. Se on sellainen määrä, että vahvasti jakautuneessa tilanteessa hallituksen ja edustajiston toiminta on kohtuullisen hankalaa. Viittaan siis kommentilla siihen, että tämmöisessä tilanteessa hallituksen kaatamistakin voidaan yrittää seuraavan parin vuoden aikana joitain kertoja. Haluaisin asiassa korostaa sitä, että muistini mukaan annoin kommentin ennen tulosten selviämistä, joten se ei ollut varsinaisesti kommentti vaalitulokseen.

    Siinä tosin ollaan oikeassa, että olen vahvasti pettynyt tulokseen, sillä ennakkoäänet lupasivat parempaa. Näistä ei vain voi tietää, että ketkä sitä nyt ovat käyneet äänestämässä ennakkoon ja ketkä eivät. Siinä mielessä pudotus seitsemään ennakoiden kymmenestä oli suuri pettymys. Ennen vaaleja tosin puhuttiin, että 7-8 paikkaa oli meille realistinen tavoite, että sen kannalta voi olla ihan tyytyväinen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. Lari Malmberg

    Anonyymi edari kirjoitti:

    ”Pointti on siinä, että Poikkitieteilijöitä lukuunottamatta puoluepoliittisesti sitoutumattomat ryhmät ovat leimallisesti yhden tiedekunnan/oppiaineen puolueita kuten edellä mainittu P&D sekä Pressure. Uskon sitoutumattomien menestyksen löytyvän ennemminkin jonkun teeman ympärille rakennetusta ryhmästä kuin siitä, että ryhmä edustaa vain osaa opiskelijoista ja hankkii kannatuksen vain yhdestä tiedekunnasta. Eli siis yleisempiä koko yliopistoa koskettavia teemoja kehiin niin eiköhän kannatustakin tule!”

    Ongelma ei mielestäni ole siinä, että sitoutumattomat ryhmät ovat yhden tiedekunnan/laitoksen ryhmiä, tai että niillä ei ole yleisempiä vaaliteemoja. Ongelma on se, että näitä ryhmiä on liian vähän. Jokaisella tiedekunnalla ja monilla laitoksilla pitäisi olla oma puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmänsä. Näin edari tulisi lähemmäs sitä tavallista opiskelijaa.

    Sitoutumattomien ryhmien nousu saattaisi sitten johtaa myös siihen avoimempaan politiikkaan ja fiksumpiin päätöksiin. Meneillään olevalla kaudella puoluepoliittisesti sitoutuneiden ryhmien kabinettisopimukset ovat varsinkin henkilövalinnoissa johtaneet liian usein siihen, että tarjolla olevista ehdokkaista valitaan se epäpätevämpi. Ehdokkaan valinta on sovittu muutaman suuren ryhmän kesken jo ennen äänestyksiä ja ryhmäkurin avulla terve järki runtataan ikkunasta ulos.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  10. Antti Vesala

    Lari Malmberg, varmaankin pystyt antamaan tästä esimerkkejä: ”Meneillään olevalla kaudella puoluepoliittisesti sitoutuneiden ryhmien kabinettisopimukset ovat varsinkin henkilövalinnoissa johtaneet liian usein siihen, että tarjolla olevista ehdokkaista valitaan se epäpätevämpi. ”

    Kuka on se epäpätevä, joka on pätevämmän ohi valittu kabinettisopimuksen perusteella? Meneillään olevaa kautta vielä istuvana varaedaattorina olen erittäin huolestunut, jos tällaista on päässyt tapahtumaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  11. Matti Tyynysniemi

    Täällä tunnutaan olevan niin allergisia jo ryhmätasollakin liikkuvalle kritiikille, että ei liene korrektia kutsua julkisesti ketään henkilöä epäpäteväksi.

    Vaikka en itse ole edaattorina istunut, niin jonkin esimerkin voin kyllä minäkin kahden kesken heittää.

    Larin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että joka laitokselle tarvittaisiin sitoutumaton vaihtoehto. Uskon että ensi vaaleissa niitä on lisää.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  12. kyösti hagert

    Mä en ymmärrä tuota Lari Malmbergin logiikkaa, miten sitoutumattomuus tuo mitään minnekään lähemmäksi. Mielestäni on vain hyvä, että ollaan avoimen poliittisia ja tiedetään, mitä ryhmät tarjoavat. Uskon tähän perustuneen myös punavihreän vaalivoiton.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  13. Antti Vesala

    Silloin, kun JYY:ssa valta oli sitoutumattomien käsissä ja vastakkaisten blokkien johtavat ryhmittymät olivat PD ja Poikkarit, mikään toimintakulttuurissa ei ollut olennaisesti erilaista kuin nyt poliittisten ryhmien noustua merkittävämpään asemaan. Ei tule mieleen mitään erityistä aihealuetta, jossa olisi toimittu jotenkin fiksummin tai avoimemmin. Oletukselle, jonka mukaan sitoutumattomuuden vahvistuminen johtaisi suurempaan avoimuuteen tai fiksuuteen tai muuttaisi ratkaisevalla tavalla epävirallista toimintakulttuuria suuntaan tai toiseen, ei yksinkertaisesti ole katetta todellisuudessa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  14. kyösti hagert

    Tuossa Jylkkärin kirjoittamassa jutussa Larin kommentti on myös vähän hassu. Siinä on vahva väite, jota ei perustella ollenkaan. Sama kuin toteaisin sitoutumattomien olevan vaarallinen vaihtoehto. Olen surullinen vauvojen lisääntyneistä kätkytkuolemista.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  15. Tero Uuttana

    Pistänpä tän mun edarilistalle pistämän sähköpostin myös tänne, jos jotakuta kiinnostaa, joka ei ole edustajiston sähköpostilistalla.

    -Tero Uuttana


    Vaalituloksesta ja ryhmien välisestä yhteistyöstä

    Vaalit meni ja tulokset varmistunee tänään. Itse olin aluksi toki
    innoissani siitä, että itse sai kivasti ääniä ja oma ryhmä menestyi.
    Sitten tänään kun luin netistä ihmisten kommentteja, niin itseäni alkoi
    harmittamaan joidenkin katkerat kommentit vaalituloksesta. Harmittaa saa
    toki, mutta jos heti manaillaan tosi synkkää tulevaisuutta, haukutaan eri
    ryhmät paskoiksi ja pohditaan tulevan hallituksen kaatamista, niin se ei
    ole minusta kauhean hyvä pohja tulevan edustajiston työskentelyä varten.
    Okei, olen ehkä itsekin ollut osaltani tukemassa jonkinlaista
    vastakkainasettelua interwepissä julkaistuilla teksteilläni, mutta
    toisaalta en ole kauhean vakavissani mitään ihmisryhmää mollannut.

    Minusta meidän kaikkien pitäisi vähän katsoa peiliin ja miettiä miten me
    toisia ihmisiä ja edaattoreita katsomme. Vanha tilastollinen fakta on
    kuitenkin, että ihmisryhmien sisällä on enemmän vaihtelua kuin niiden
    välillä. Se selviää vaikka varianssianalyysillä. Se viereisessä pöydässä
    istuva vihreä ituhippi, kepun perkele tai hyppyritukkainen kokoomuslainen
    voi oikeasti olla todella monessa asiassa samaa mieltä kanssasi, ehkä jopa
    useammassa tapauksessa kuin joku tyyppi omasta ryhmästä. Tai jopa
    aikuisten oikeasti HYVÄ TYYPPI.

    Viime vuoden hallitusneuvotteluissa monet ryhmät painottivat sitä, että
    hallitukseen pitäisi valita päteviä tyyppejä. Itse olin silloin
    neuvottelija ja erääseen hallitusehdotukseeni sisältyi jopa
    KOKOOMUSLAINEN, vaikka tällä hetkellä minut varmaan tunnetaan suurena
    kokoomuksen vihaajana. Mitä en ole. Me nähtiin tyyppi pätevänä hakemuksen
    ja kokemuksen perusteella. Itse toivon, että pätevyyttä painotettaisiin
    myös tällä kertaa ja unohdettaisiin vaikka ne ryhmärajat kokonaan. Eilen
    jo hehkutettiin sitä, että kun vasemmistolla on enemmistö, niin nyt on
    helppo muodostaa vasemmistohallitus. Idean ehdoton hehkuttaminen tai sen
    yksiselitteisesti paskana pitäminen tässä vaiheessa, kun tyrkkyjä ei ole
    esitelty, on typerää. Itse tahdon hallitukseen pätevät tyypit. Pätevä
    tyyppi on pätevä tyyppi, oli sillä sitten hyppyritukka tai Che Guevara
    -paita. Hallitus vaatii ennen kaikkea tekijäihmisiä enemmän kuin kauniita
    ajatuksia.

    Voitaisko oikeasti järjestää jotain läheisyysiltoja ensi vuoden alussa
    uudelle edustajistolle, jossa ei käsiteltäisi mitään politiikkaan
    liittyvää? Olisi vaikka jotain kilpailuhenkistä menoa, jossa ryhmiä
    sekoitettaisiin ja sitten sekotut ryhmät kisais keskenään. Sillon ihmiset
    ehkä oikeasti oppis tuntemaan niitä muiden ryhmien tyyppejä ja tajuais,
    että ei ne ole niin kakkapyllyjä miltä ne aluksi vaikuttaa vaan niiden
    kanssa voi jopa oikeasti olla hauskaa. Vois edistää ryhmien välistä
    yhteistyötä ja vähän parantaa tätä tulehtunutta ilmapiiriä. Eiköhän me
    kaikki kuitenkin tahdota sitä kliseistä ”opiskelijoiden parasta” ja
    saadaan ajettua paremmin myös sellaisia tärkeitä hankkeita, joista ollaan
    samaa mieltä (kuten tenttiakvaario), jos ryhmien väliset jännitteet
    vähenee.

    Ei muuta. Pohtikaa. Ja olkaa mukavia toisillenne.

    <3:llä Tero

    P.S. Vaikka minua on joskus syytetty myös liiallisesta kirosanojen
    käytöstä, niin mää vittu oikeasti tarkotan tätä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  16. Tero U.

    Mitä tulee sitoutumattomuuteen, niin sitoutumattomien ryhmien lisääntyminen voisi lisätä äänestysaktiivisuutta, mikä ois ihan hyvä juttu. Jos niitä saatais sellaisista perinteisesti ei-niin-poliittisesti-aktiivisista tiedekunnista ja oppialoilta. Toisaalta taas minustakin puoluepoliittisten sitoutumattomien ryhmien olisi hyvä ryhmittyä enemmän teemojen mukaan, vaikka sitten siellä oppiaineen tai tiedekunnan sisällä. Oishan se kuitenkin teoriassa aika huvittava tilanne, jos jonkun pienehkön ryhmän kanta heittelis laidasta laitaan ihan sen perusteella, että ketkä nyt sattuu pääsemään kokoukseen. Jotain yhteistä näkemystä ryhmällä on kuitenkin hyvä olla.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  17. kyösti hagert

    Mä en oikein ymmärrä tätä pätevien tyyppien kaipuuta. Poliitikon tehtävänä on olla mielipideautomaatti ja jos kannatusta löytyy, ni se antaa luvan aukoa mielipiteitään kovempaa ja korkeampaa. On musta jotenkin hassua, että kokemuksella ja taidoilla on merkitystä, jos se poliitikon kauppatavara itsessään ei miellytä. Hallitukseen tulisi valita tyyppejä, jotka ovat valmiita työskentelemään yhdessä tiiminä ja jotka eivät loisi hallituksen sisälle omaa oppositiota. Vahva poliittinen ohjelma ja sen ajamista seuraavat kaksi vuotta. SItten sen jälkeen yo-kunnan jäsenet päättävät, kelpaako työ jatkettavaksi myös seuraavalle kaudelle.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  18. Sanni Parkkinen

    Olen Larin kanssa samaa mieltä sitoutumattomien ryhmien kyvystä tuoda ylioppilaskuntaa ja edustajistoa lähemmäksi tavallista opiskelijaa. Puolueita pidetään usein etäisinä ja jokseenkin pelottavina vaihtoehtoina, mistä mielestäni kertoo myös alhainen äänestysprosenttimme. Hyvää tyyppiä saattaa olla huomattavasti helpompi äänestää sitoutumattomalta kuin puoleen listalta. Uskallan väittää, että sitoutumattomien ryhmien, kuten P&D:n ja Pressuren aktiivisuus oman tiedekuntansa sisällä on nostanut siellä opiskelevien kiinnostusta tai vähintäänkin tietämystä JYYn toiminnasta, mikä ei mielestäni suinkaan ole huono asia.

    Tällä en mitenkään halua täysin tyrmätä puoluepoliittisia ryhmiä saati haukkua niitä; toivoisin vain Larin tapaan näkeväni jatkossa enemmän sitoutumattomia ryhmiä edustajiston toiminnassa. Osaan olla iloinen toisten voitosta, ja mielenkiinnolla odotankin tulevaa kautta vihervasemmistoenemmistöisessä edustajistossa. P&D on oikein tyytyväinen 7 paikkaansa, vaikka ainahan sitä saa haaveilla paremmastakin tuloksesta. 🙂

    Anonyymi edari kirjoitti:

    ”Jos ryhmän nimi on Pörssi&Dumppi niin luuleeko joku todella humanistin tai yhteiskuntatieteitä opiskelevan äänestävän tuota kyseistä ryhmää?”

    Kyllä, luulen. Humanisteilta minä omatkin ääneni sain.

    -Sanni P&D:stä

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  19. Nirso

    Tero U: ”Oishan se kuitenkin teoriassa aika huvittava tilanne, jos jonkun pienehkön ryhmän kanta heittelis laidasta laitaan ihan sen perusteella, että ketkä nyt sattuu pääsemään kokoukseen. Jotain yhteistä näkemystä ryhmällä on kuitenkin hyvä olla.”

    Minunkin mielestä on vain hyvä, että tarjolla on enimmäkseen puoluepoliittisesti sitoutuneita ryhmiä. Niistä ainakin voi yrittää päätellä, mitä mieltä niiden ehdokkaat kokonaisuutena suunnilleen ovat. Poikkareista ja sittareista valitettavasti ei koskaan voi tietää, kun yksi on yhtä ja toinen toista mieltä ja vaaliteesit unohdetaan kaksi päivää vaalein jälkeen. Jos ei tunne ylioppilaskunnan toimintaa taikka ei ole kovin paljoa kavereita ehdolla niin on tosi vaikea edes löytää ehdokasta, jos eivät ne seiso jonkin yhden linjan takana vaan ovat vain ”dumppareita” tai ”tourulasta”. Puoluepoliittiset ryhmät ovat kumminkin tuttuja myös yliopiston ulkopuolisesta maailmasta – ja sitä maailmaa varten me kai tässä kasvetaan?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  20. kyösti hagert

    En henkilökohtaisesti voi ymmärtää, mitä minun kannastani automaatiojäsenyyteen, lukukausimaksuihin tai lapsiparkkiin voi päätellä, jos kerron pääaineeni olevan puheviestintä ja kirjoittaneeni Kuopion Lyseon lukiosta. Sen sijaan, jos kerron olevani myös Vihreiden jäsen, niin siitä voi jo alkaa vetämään johtopäätöksiä.

    Ylioppilaskuntaliike ei ole mikään erillinen osa yhteiskunnassa ja yliopistolaki sorvataan eduskunassa – samassa paikassa, jossa päätetään tulorajat ja opintorahan taso. Ihmettelen, millä yhteiskuntasuhteilla sittariryhmät hoitaisivat edunvalvontaa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  21. Rakastunut

    Vaadin, että Antti Vesalasta tulee Suomen kuningas. Mielellään jo vuoden 2010 alusta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  22. Matti Tyynysniemi

    Haluaisin nyt tietää, että miten sitä edunvalvontaa niiden yhteiskuntasuhteiden kautta tehdään? Ihan konkreettisesti.

    Jos päättäjen kanssa yhteneväinen puoluekanta on avain onneen, niin nämä vaalithan menivät JYY:ssä ihan perseelleen. Vasemmisto on oppositiossa ja vihreillä ei ole hallituksessa sananvaltaa.

    Toki vaalit menivät vielä huonommin kaikissa niissä ylioppilaskunnissa, joissa sitoutumattomat menestyivät. Huonoja aikoja on varmasti tiedossa siellä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  23. Ville Qvist

    ”En henkilökohtaisesti voi ymmärtää, mitä minun kannastani automaatiojäsenyyteen, lukukausimaksuihin tai lapsiparkkiin voi päätellä, jos kerron pääaineeni olevan puheviestintä ja kirjoittaneeni Kuopion Lyseon lukiosta. Sen sijaan, jos kerron olevani myös Vihreiden jäsen, niin siitä voi jo alkaa vetämään johtopäätöksiä.”

    Mun pitää tässä nyt varmaan kertoa salaisuus niille, jotka eivät ole ylioppilaskunnan toiminnassa niin syvällä, että sen vielä tietäisivät: ylioppilaskunnan hallitus ei käytännössä voi noihin asioihin vaikuttaa juuri ollenkaan. No okei, lapsiparkkiin voi, mutta se on todettu jo monesti ihan liian kalliiksi, joten siihenkään ei enää hirveästi voi vaikuttaa mitenkään järkevästi.

    Näihin päivän politiikkaan liittyviin asioihin vaikutetaan käytännössä ainoastaan SYLlin kautta, joten hallituksen pj on noin ainoa, jolla on minkäänlaista linkkiä vaikuttamiseen. SYLlin sektoritapaamiset on pääosin sellaisia, että siellä keskiverto hallituksen jäsen ei kyllä pääse suuriin linjoihin vaikuttamaan. Siksi olisikin hyvä asia, että ymmärrettäisiin ylioppilaskunnan toimivan pääosin paikallisella tasolla, jolloin mielipiteet näistä suurista linjoista eivät ole oikeasti hirveän merkittäviä edes. SYLliin tietysti vaikutetaan mutkan kautta valitsemalla littokokousedustajat, mutta muuten vaikutus on vähäistä. SYLlin hallitus kun voi jättää ylioppilaskuntien äänen täysin huomiotta, kuten tämä vuosi on hyvin osoittanut.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  24. kyösti hagert

    Matti, politiikan toimittajana sun pitäisi tietää, kuinka yhteiskuntasuhteita pidetään yllä. On helpompaa päästä tapaamaan poliitikkoja, kun on sama puoluekirja ja henkilöt tuntevat toisensa. Lobbaus onnistuu myös paremmin, kun idean voi esitellä oman puolueen lapsi.

    Mielestäni oleellisempi keskustelu olisikin, onko oikein/kannatettavaa, että Suomessa on tälläinen konsensusdemokratia. Siitähän poliittisten yhteiskuntasuhteissa on juuri kyse.

    Ei ne vaalit musta ihan perseelleen menneet enkä jaa käsitystäsi Vihreiden hallitusasemasta. Aika vahva kommentti Matti 🙂 Mielestäni JYYn edarivaalit voivat olla hiljaisia signaaleja vasemmiston uudelleennoususta. Vasemmisto on nyt noussut myös Kreikassa, Islannissa ja parissa muussakin valtiossa, joiden nimien kokoinen muistiaukko minulla on näin krapulassa. Ehkä ensi vaaleissa Kokoomus ei olekaan pääministeripuolue, vaikka en ole ihan itsekään tästä niin epäileväinen kuin haluaisin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  25. Lari Malmberg

    Loistavaa, että tästä syntyy keskustelua – toisaalta ei kovin yllättävää, että puolueisiin sitoutuneet ovat karvat pystyssä heti aiheen noustessa esiin. Keneltäpä muultakaan kuin poliittisiin puolueisiin sitoutuneilta ryhmiltä niitä mahdollisesti liikkuvia ääniä ja sitä kautta edaripaikkoja alkaisi kadota, jos yksittäisiä laitoksia edustamaan ruvettaisiin perustamaan omia ryhmiä. Pressuren tai PD:n kannatukseen tällä tuskin olisi suurta vaikutusta.

    Ja kyllä varaedaattori Antti Vesala, pystyn antamaan mielestäni epäonnistuneista henkilövalinnoista useammankin esimerkin, mutta en tietenkään tee sitä tällaisella julkisella foorumilla. Se ei varmastikaan vahvistaisi edustajiston yhtenäisyyttä, jos täällä ruvetaan haukkumaan yksittäisiä henkilöitä enemmän tai vähemmän epäpäteviksi. Vai mitä? Mikäli asia sinua huolestuttaa, etkä ole näitä valintoja itse huomannut, voimme jutella kahden kesken vaikka ensi kokouksessa.

    Kyösti, omien laitosten ryhmät tosiaan tuovat mun mielestä edaria lähemmäs sitä tavallista opiskelijaa. Meitä sitoutumattomia on paljon helpompi äänestää, kuin puolueeseen sitoutunutta ehdokasta – silloin ei äänestyspäätöksellä tarvitse sitoutua minkään puolueen ohjelmaan.

    Väite siitä, ettei sitoutumattomilla ryhmillä ole mitään teemoja tai yhteneväisyyttä on mielestäni myös aika omituinen. Esimerkiksi PresSure on siis viestintätieteidenlaitoksen edustajistoryhmä. Katsomme edustajistossa erityisen tarkasti viestintätieteidenlaitoksen opiskelijoiden ja Jylkkärin edun perään. Sen takia viestijät haluavat sitoutua meihin ja äänestää meitä. Meitä on myös helppo lähestyä edariin liittyvissä asioissa, koska tunnemme lähes kaikki ”edustettavamme” henkilökohtaisesti. Olemme samaa porukkaa, viestijöitä.

    Tuota toista Kyöstin kommenttia en oikein ymmärrä. Siis onko mainitsemasi vahva ja perustelematon väite se, että Lari Malmberg ei pidä poliittisten nuorisojärjestöjen ”jylläämistä” hyvänä asiana? Vai se, että olen pettynyt siihen, etteivät sitoutumattomat ryhmät pärjää Jyväskylässä paremmin? Valitettavasti toimittaja Korhosella ei ollut tilaa tehdä meikäläisestä tähän yhteyteen laajempaa syvähaastattelua tarkempine perusteluineen, mutta onneksi nyt ainakin tuolle ”jylläämisen” negatiivisuudelle on tullut perusteluja tässä keskustelussa. Eihän tässä nyt mitään niin yllättävää toisaalta ole. Sitoutumaton edustaja toivoo sitoutumattomien ryhmien ”jylläämistä” ja näin ollen sitoutuneiden ”jyllääminen” sitoutumattomien kustannuksella ei ole niin kivaa. Kukapa ei haluaisi ”jyllätä”.

    On myös aika kova väite, että edunvalvontaa tai yhteiskuntasuhteita ei olisi olemassa ilman poliittisia nuorisojärjestöjä. Mutta tähän Ville jo vastasikin.

    Korostan nyt kuitenkin sitä, että en minä tässä ole teitä sitoutuneita pois ole ajamassa. Mielestäni äänestäjille pitää vaan saada jatkossa enemmän vaihtoehtoja. Kyllähän he saavat teitä jatkossakin äänestää, vaikka laitoksilla olisikin omat ryhmät.

    Nirso kirjoitti:
    ”Puoluepoliittiset ryhmät ovat kumminkin tuttuja myös yliopiston ulkopuolisesta maailmasta – ja sitä maailmaa varten me kai tässä kasvetaan?”

    Tätähän täällä sitoutumattomien leirissä juuri pelätäänkin. Sitä, että edari on puoluepoliittisesti sitoutuneille vain paikka hankkia kannuksia ja cv-merkintöjä, hiekkalaatikko ennen oikeita koitoksia. Samaan aikaan sitä yliopistopolitiikkaa pitäisi kuitenkin tehdä myös terveellä järjellä, unohtaa se puoluekirja välillä pöytälaatikkoon.

    Ennen kuin tuosta edellisestä nyt syntyy hirveä haloo, niin korostan sitä, että kyseessä on nimenomaan pelko, ei fakta, eikä väite. Olen nähnyt, miten sitoutuneet tekevät pääosin loistavaa työtä. Monelle edustajiston ulkopuoliselle koko touhu vain näyttäytyy valitettavasti tuollaisena. Ja se laskee äänestysprosenttia osaltaan.

    Eniveis, otetaan nyt kaikki ihan rauhallisesti. Vaalit oli hienot ja aikalailla kaikkien tähän keskusteluun osallistuneiden ryhmillä meni hienosti. Meikä on ainakin iloinen. Keskustelua on silti hyvä käydä. Nyt jatkan tenttiin lukemista.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  26. Anni W

    Näin sivuhuomautuksena haluaisin vain kommentoida keskustelussa toistuvaa sitoutumattomien ja PUOLUEpoliittisten ryhmien vastakkainasettelua. Tosiasiahan on kuitenkin se, että JYYssäkin vain osa poliittisista ryhmistä on sidoksissa valtakunnan politiikassa mukana oleviin puolueisiin. Muilla poliittisilla ryhmillä (joihin JYYssä voi lukea Jyvivan ja Kristilliset) yhteinen poliittinen näkemys tai ideologinen katsantokanta tarjoaa äänestäjille yksittäisiä mielipiteitä laajemman käsityksen ehdokkaiden arvomaailmasta ilman sitoutumista puoluepolitiikkaan (tai puolueiden nuorisojärjestöihin).

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  27. JLintula

    Mielestäni Larin kommentti ryhmien halusta ’jyllätä’ osuu täysin oikeaan. Rationaalisesti tarkasteltuna jokainen ryhmä pyrkii maksimoimaan oman kannatuksensa edustajistovaalien kaltaisissa kilpailutilanteissa, mikä on mielestäni täysin normaalia.

    Kun kommentointia yrittää seurata objektiivisesti sekä ymmärtäen miksi kukin argumentoi omalla ainutlaatuisella tavallaan, on vaikea olla huomaamatta kokemusten subjektiivisuutta. Jokainen äänestäjä on äänestänyt tiettyä ryhmää omasta mielestään hyvästä syystä. Ns. ’sitoutuneita’ äänestäneet korostavat, etteivät voisi äänestää teemoittain järjestäytymätöntä ryhmää, koska silloin suhteellisella vaalitavalla edustajistoon voi päästä omien mielipiteiden kanssa ristiriidassa oleva henkilö. Toisaalta taas ns. ’sitoutumattomia’ äänestänyt henkilö ei halua sitoutua tiettyihin ohjelmiin vaan tukee funktionaalisesti järjestäytyttä ryhmää, jonka sisältä löytyy asiantuntemusta tietystä aihealueesta (Kuten Lari nosti esiin viestintätieteilijöiden kiinnostuksen Ylioppilaslehdestä) tai yliopiston sisäisestä yksiköstä.

    Funktionaalisesti ja teemoittain järjestäytyneille ryhmille löytyy oma kannatuksensa, joka manifestaatio on nyt käyty edustajistovaali. Esimerkiksi en usko, että edustamallani ryhmällä (P&D) on mahdollisuuksia ikinä nostaa kannatustaan yli viiten sataan äänestäjään, vai mitä olette mieltä. Mielestäni yksiuloitteinen ja normatiivinen totuudenetsintää on vältettävä, koska tiukastion konsulttikapitalsmin ilmentymä. Eli, väitteet siitä mikä ryhmä edustaa oikeaa ja mikä väärää ajattelutapaa ovat yhtäikaa oikeita ja vääriä.

    Kullakin ryhmällä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. ’Sitoutuneiden’ vahvuus on mielestäni tehokas toiminnan organisointi, läheiset suhteet kunta- ja eduskuntapoliitikkoihin sekä ymmärrys tietyistä temaattisista aihekokonaisuuksista.. Sitoutuneiden vahvuutena on ainejärjestö- ja opiskelijatason saavuttaminen monipuolisesti. Tässä on toisaalta vielä kehitettävää, koska mielestäni ainejärjestö pohjalta tulevia ryhmiä on liian vähän, jotta äänestysprosenttia saataisiin nostettua. Uusien ryhmien tulo edustajistopolitiikkaan todennäköisesti vähentäisi kaikkien ryhmien paikkoja edustajistossa, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti äänestysaktiivisuuteen. Tämä on kompromissi, joka on meidän kaikkien vain hyväksyttävä. Kuka on samaa mieltä?

    Ryhmiä lisää ja äänestysprosentti nousuun. HYYssä äänestysprosentti on 35%:n tietämillä ja ehdolla huomattavasti enemmän monipuolisesti järjestäytyneitä ryhmiä. Tähän meidänkin tulisi mielestäni pyrkiä.

    – Politiikka on vallankäyttöä, kukaan ei ole sen ulkopuolella –

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  28. Tero U.

    Kyösti:
    ”Mä en oikein ymmärrä tätä pätevien tyyppien kaipuuta”

    Hittoako me tehdään hallituksella, joka ei saa aikaan asioita? Minua ainakin kiinnostaa se, että hallituksen tyypit oikeesti saa aikaan niitä asioita, joita edustajisto ajaa eikä kuppaile vuotta kabinetissa toisiaan selkään taputtaen. Kannattaako maksaa vuoden palkkiot hallitukselle, joka on samaa mieltä asioista, mutta ei saa mitään konkreettista aikaiseksi? Toki hallituksen sisäinen yhteistyökin tärkeää, mutta itse näen yhteistyökyvyn osaksi sitä pätevyyttä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  29. JLintula

    EDIT:

    Kopioin tekstin wordistä ja tuli siirrossa vahingossa aiempi versio. Tässä tarkennus kolmanteen kappaleeseen:

    Funktionaalisesti ja teemoittain järjestäytyneille ryhmille löytyy oma kannatuksensa, jonka manifestaatio on nyt käyty edustajistovaali. En esimerkiksi usko, että edustamallani ryhmällä (P&D) on mahdollisuuksia ikinä nostaa kannatustaan yli viiten sataan äänestäjään, vai mitä olette mieltä. Mielestäni yksiulotteista ja normatiivista totuudenetsintää on vältettävä liittyen siihen, mikä ryhmä edustaa oikeaa ja mikä väärää. Tällainen luokittelu ei anna tilaa harmaan sävyille ja on erityisesti kontrollihakuisen konsulttikapitalismin ilmentymä. Eli, väitteet siitä mikä ryhmä edustaa oikeaa ja mikä väärää ajattelutapaa ovat yhtäikaa oikeita ja vääriä. Pikemminkin ryhmillä on vahvuuksia ja heikkouksia.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  30. Matti Tyynysniemi, PresSure #99

    Jyviva saa käsittääkseni rahaa vasemmistonuorilta, laskisin aika voimakkaaksi yhteydeksi sen. Kristillisistä en tiedä.

    Poliittisuudesta puhuttaessa on hyvä erottaa arvot ja sitoutuminen puolueorganisaatioon. Esimerkkinä vaikkapa, että Pörssi & Dumppi on epäilemättä oikealla, mutta siinä missä kokoomus äänestää SYL:n liittokokouksessa kokoomuksen ehdokkaita, PD äänestää käsittääkseni JYY:n ehdokkaita.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  31. Beck

    Onnea toki JyVivalle hienosta kampanjasta ja vaalivoitosta. Eikä tämä nyt mikään katastrofi ollut kokoomukselle (ainoalle oikeistopuolueelle). Kokoomus säilytti kaikki viisi paikkaansa vasemmiston etenemisestä huolimatta. Keskustassa ja sitoutumattomissa ne paikat hävittiin. Mielenkiintoista nähdä millaista politiikkaa uusi vasemmistohallitus tulee ajamaan. Vähintäänkin budjetti asettaa rajoitteet radikaaleimmeille uudistushaluille. Mutta onnea vielä ennen kaikke JyViValle, mutta myös demareille ja vihreille!

    ps. mielenkiintoista muuten että vihreät haluaa opiskelijapolitiikassa profiloitua nimenomaan vasemmistoon kun valtakunnallisesti vihreät ovat pystyneet jopa yhteistyöhön Suuren Saatanan eli kokoomuksen kanssa. 🙂

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  32. Ville Qvist

    ”Poliittisuudesta puhuttaessa on hyvä erottaa arvot ja sitoutuminen puolueorganisaatioon. Esimerkkinä vaikkapa, että Pörssi & Dumppi on epäilemättä oikealla, mutta siinä missä kokoomus äänestää SYL:n liittokokouksessa kokoomuksen ehdokkaita, PD äänestää käsittääkseni JYY:n ehdokkaita.”

    Tätä on eräiden tahojen ollut täysin mahdoton ymmärtää. On ihan eri asia olla jotain mieltä kuin olla sitoutunut poliittisesti johonkin ryhmään. Valitettavasti vain ihmiset eivät tätä ymmärrä ja PD on pitkään yhdistetty Kokoomukseen, mikä on kyllä melkoisen väärin.

    Minä en muuten ole luvannut koskaan omaa ääntäni kellekään ennen liittaria, vaan olen siellä aina äänestänyt parhaaksi katsomaani ehdokasta (paitsi eka kerralla toiseksi parhaaksi katsomaani ja kadun sitä yhä). Voin myös sanoa, että viimeksi äänestin OP:ta, koska hän nyt vain oli paras ehdokas SYLlin hallitukseen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  33. Kati Kukkonen

    ”Kokoomus säilytti kaikki viisi paikkaansa vasemmiston etenemisestä huolimatta. Keskustassa ja sitoutumattomissa ne paikat hävittiin”

    P&D ei ole hävinnyt yhtään paikkaa näissä vaaleissa – kaikki 7 paikkaa säilyivät. Ja joo, Poikkarit hävisivät sen 2 paikkaa, mutta Pressuren nosti paikkojaan yhdellä, joten voidaan sanota sitoutumattomien hävinneen vain yhden paikan. 🙂

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  34. Antti Vesala

    Olen pitkään ihmetellyt Vasemmistonuorten ja -opiskelijoiden tarvetta peitellä yhteyksiä Vasemmistoliittoon. Onko niissä yhteyksissä jotain hävettävää? Ja miksi se kaikki peittely, vaikka jokainen näkee, mistä on kysymys:

    – Vasemmisto-opiskelijat on valtakunnallinen järjestö, johon kytkeytyy mm. Jyväskylän entinen MÄÄ, nykyinen JYVIVA, jota VASOP myös mainostaa omilla nettisivuillaan:
    http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi/edarivaalit09

    – Vasemmisto-opiskelijoiden osoite on Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten toimitiloissa:
    http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi/yhteys

    Vasemmistonuorten keskustoimisto sijaitsee Helsingissä Viherniemenkatu 5:ssä samassa osoitteessa kuin Vasemmistoliiton puoluetoimisto.

    Mutta kaikki tämä ilmeisesti on vain sattumaa ja kyse on oikeasti vain yhteisestä arvomaailmasta. Heh.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  35. Oskari

    Niin no, ero voi toki vaikuttaa kosmeettiselta, mutta — toisin kuin muiden puolueiden nuorisojärjestöt — VaNu ei ole virallisissa sidoksissa puolueeseen, vaikka sääntöjensä mukaan ”tekeekin VasLin nuorisotyötä”. Vasemmisto-opiskelijat on itsenäinen rekisteröitynyt yhdistys, joka ei ole virallisissa sidoksissa puolueeseen eikä VaNuun. Se on sitoutunut punavihreään vasemmistolaiseen arvomaailmaan, ei vasemmistoliittolaisuuteen.

    Ja mitä Jyvivaan tulee, niin se ei ole järjestö eikä yhdistys laisinkaan, joten siihen ei kuulu kukaan ihminen, eikä se ole osa mitään muuta järjestöä/yhdistystä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  36. Ilona T

    jos nyt ruvetaan kohta kohdalta kääntämään, niin voin kertoa että myöskään Grönioni ei ole enää yhtä vahvasti sidoksissa ViNO:on kuin aiemmin. Tämän vuoden alussa Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry muutti nimensä Jyvioniksi, jonka seurauksena Grönioni on vain Jyväskylän yliopiston edustajistoryhmän nimissä oleva osa toimintaa. Kaikilla Grönionin edustajilla ei siis ole mitään ”puoluekirjaa” takataskussa, jaettu arvomaailma kyllä varmasti jossain määrin. Kaikista (ainakin suuremmista) puolueista löytyy ne oikeat, vasemmat ja vihreät laidat, joiden painopisteet vaihtelee paikkakunnan/kontekstin mukaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  37. Joel Lehtonen

    Täällä näemmä monet ryhmät haluavat todistella sitoutumattomuuttaan ihan turhaan.

    Demariopiskelijat-listan ei ole tarvetta peitellä sidoksiaan puolueeseen. Yhteinen arvopohja on näistä tärkein sidos, toiseksi näkyvin on tietysti listan nimi. Lisäksi käytännön toimintaa helpottaa taloudellinen tuki, jota saamme puolueosastoltamme. Listamme on kuitenkin puoluepoliittisesti sitoutumaton, joka tarkoittaa sitä, että listoillamme ei tarvitse olla sosialidemokraattien jäsen ja että ryhmäämme eivät sido automaattisesti puolueen linjaukset.

    Poliittinen sitotuminen antaa paljon. Tärkein hyöty on mahdollisuus vaikuttaa asioihin myös ylioppilaskunnan ulkopuolella. Silloin, kun JYYn päätösvalta päättyy, mutta asia koskee meitä opiskelijoita, on tärkeää, että on kanava vaikuttaa. Toinen tärkeä anti on valtakunnallisen järjestömme, SONK:n, järjestämät tapahtumat, joissa pidämme yhteyttä muiden ylioppilaskuntien aktiiveihin ja jaamme ideoita ja näkemyksiä.

    Poliittiset opiskelijajärjestöt helpottavat omalta osaltaan esimerkiksi kuntavaikuttamista, kun ajettavat asiat voidaan tarvittaessa tuoda vaikka aloitteena kaupunginvaltuustoon ilman, että täytyy suostutella ensin jokin virkamies ajamaan asiaa. Kuntavaikuttamista pitää toki vieläkin parantaa, ja asia on ainakin Demariopiskelijoiden tavoitteissa tulevalla edustajistokaudella. Taitaa tulla JYYn ensi vuoden toimintasuunnitelmaankin tällainen kirjaus.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *