Ei hakutuloksia.

Jäivätkö kepun ehdokkaat lautakasan alle?

Jyväskylän edarivaalien ehdokaslistat on julkistettu, joten voimme ynnäillä tarjokkaiden yhteismääriä. Tänä vuonna listoilla on 228 ehdokasta, kun kaksi vuotta sitten luku oli 252. Toisaalta neljä vuotta sitten ehdokkaita oli vielä vähemmän (203), joten kyse taitaa olla luonnollisesta (alvar)aaltoliikkeestä.

Sen sijaan listojen välillä tapahtuneet muutokset on hyvä panna merkille. Muhkeimmat ehdokaslistat jälleen keränneiden Kokoomusopiskelijoiden, Pörssin & Dumpin ja Demariopiskelijoiden ehdokasmäärät ovat hämmentävän lähellä viime vaaleja. Heittoa on vain yhden-kahden ehdokkaan verran. Näiden porukoiden agitaattorit voivat taputella toisiaan selkään Opinkiven saunan lauteilla: hyvin toimittu!

Myös Maltillisesta äärivasemmistosta myyvemmäksi JYYn vihreäksi vasemmistoksi itsensä brändännyt ryhmittymä voi olla tyytyväinen. Ehdokasmäärä kasvoi 15:stä 25:een. Lievätkö sakkiin sekoittuneet Sosialistiopiskelijat, joiden omaa listaa ei enää näy eikä kuulu? Myös viime vaalien voittaja Grönioni (28 -> 34) ja edustajiston lilliputteihin lukeutuva Pressure lisäsivät ehdokkaidensa määrää (9 -> 12).

Sen sijaan tappioromantiikkaa ihailevassa Suomessa on aina parasta nauraa niille suurimmille menettäjille. Keskustaopiskelijoiden, Kristillisten opiskelijoiden ja Poikkitieteilijöiden ehdokasmääristä on kahdessa vuodessa sulanut joko yli tai ainakin melkein puolet. Siis puolet! Se on aivan järkyttävä määrä.

Poikkarien vene meinasi keikahtaa kuulemma kokonaan, joten he voivat olla tyytyväisiä pysyessään edes pinnalla. Mutta mistä kertoo nuorten kepulaisten ja kristillisten alamäki? Eikö perinteisille, konservatiivisille perheläheisille arvoille löydy enää kannatusta tässä kaikenlaisen saastan täyttämässä maailmassa? Onko alkiolaiset arvot unohdettu jo Seminaarinmäelläkin?

Vai onko syynä etelän median jahti; eivät kai ne tusina kepun edariehdokasta jääneet vaan Vanhasen lautakasan alle?

V. Vallaton yllyttää kaikki kampuksen kadonneiden arvojen perään. Ratkaisevasta vihjeestä on luvassa palkkio.

  1. Heli Hämäläinen

    Heh, olipas hauska kirjoitus, ja otsikko varsinkin! Nyt arvoisa V. Vallaton alkaa jo saada nokkelan sanailijakolumnistin saappaita jalkoihinsa. Jatkaos samaan malliin!

    Meillä Keskustaopiskelijoilla on ehkä vähän ehdokkaita (15 kappaletta, mikä on sentään 25 % enemmän kuin tusina), mutta ehdokkaamme ovat sitäkin pätevämpiä!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. V. Vallaton

    Arvoisa Heli!
    Tusinalla viitataan siihen Keskustaopiskelijoiden viime vaaleista vähentyneeseen ehdokasmäärään (27:stä 15:een on 12), joten V. Vallaton osaa kyllä laskea. Yritetään jatkossa(kin) laskemisen lisäksi onnistua vielä kirjoittamisessakin, kiitos kannustuksesta!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Matti Tyynysniemi, PresSure #99

    Keskustan menestys edustajistovaaleissa onkin mielenkiintoinen medialukutaidon mittari.

    Nyt saa nimittäin hieman viitettä siitä, onko edes akateeminen nuoriso osannut erottaa oleellisia asioita uutisvirrasta.

    Suomessa näyttää olevan luonnottoman vaikeaa nähdä korruptiota siellä, missä sitä on. Uskon ja toivon, että tämä on sukupolvikysymys.

    Edustajistovaalit kenties omalta osaltaan näyttävät, saako myös meidän sukupolvemme Suomessa jakaa rauhassa yhteistä rahaa omiin ja kavereiden taskuihin.

    On tietysti tavallaan epäreilua, jos viiden minuutin kokoukset ja raha-automaattiyhdistyksen rahat kaatuvat keskustaopiskelijoiden ehdokkaiden niskaan. Uskon kuitenkin, että myös yleiset mielikuvat puolueista vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen.

    Saa nähdä, onko se näissä vaaleissa eduksi yhdellekään puolueelle.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. kyösti hagert

    siis mitä ihmettä? tarkoittaako pressuren ehdokas matti tyynnysniemi, että poliittisten nuorisojärjestöjen vaalirenkaiden äänestäminen olisi ääni korruptiolle – ja erityisesti kollin tapauksessa? 😮

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Matti Tyynysniemi, PresSure #99

    Uskon siihen, että emopuolueiden suosio vaikuttaa myös edustajistovaalien tulokseen. Ei liene sattumaa, että viime vaaleissa demarit ottivat takkiin ja vihreät menestyivät.

    Toki muut tekijät vaikuttavat enemmän, ovathan kyseessä eräänkin JYY-aktiivin mielestä ”kaverivaalit”. Pitäisin kuitenkin outona, jos äänestäjä ei tuntemiensa ja fiksuna pitämiensä ehdokkaiden välillä valitessaan kiinnittäisi huomiota siihen, millä listalla kukin on.

    Kun puolueet ovat toistaiseksi saaneet vaalirahojen tiimoilta niskaansa eri määriä lokaa, uskoisin tämän olevan joillekin suurempi haitta kuin toisille.

    Jos kepu pärjää näissä vaaleissa esimerkiksi paremmin kuin viime edustajistovaaleissa, on se minun mielestäni kiintoisaa. Henkilökohtaisesti en toivo kepulle sen suurempaa tappiota tai menestystä kuin muillekaan kilpaileville ryhmille.

    Kepun ehdokkaista minulla ei ole pahaa sanottavaa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. kyösti hagert

    itse pitäisin kanssa näitä edarivaaleja kaverivaaleina, joissa yleensä äänisankarit tulevat pienistä tai ns. oudoista oppiaineista. on helpompi kerätä ääniä vaikka jostain humanistisesta tai luonnontieteellisestä aineista kuin vaikkapa jostain valtio-opista, josta puolet opiskelijoista on jo itse ehdolla.

    samaa mieltä olen matti kanssasi, että tottakai yhteiskunnassa olevat trendit vaikuttavat myös edarivaaleissa. on pop olla vihreä ja en usko, että kenellekään tarvitsee selittää demarien olevan vitun has been. mut lautakasa- tai muu jupakka ei kyllä näissä vaaleissa kauheasti paina.

    jännää matti, että toit esille listan merkityksen näissäkin vaaleissa. mietitään vaikka pressuree (http://looppi.org/pressure/) ja mitä tossa sivussa konkreettisesti sanotaan. mietin erityisesti tuota, että ei toteuteta puolueohjelmaa – vaan terveen järjen perusteella. itse olen sitä mieltä, että äänestäjällä on oikeus saada tietää, millaista politiikkaa ryhmä ja ehdokas haluaisivat ajaa. lisäksi arvostan vahvaa poliittisuutta, mikä uskalletaan myöntää ääneen. tuossa kyllä mainitaan jylkkäri ja pienet laitokset. mutta ihmettä tarkoittaa opiskelijan etu? kuulostaa aika hegeliläiselle ja jokainen voi sen ymmärtää haluamallaan tavalla.

    rehellisesti sanottuna, en ymmärrä ainejärjestö- enkä osakuntalistoja. mitä ihmettä mielipiteistäni kertoo, että olen kirjoittanut kuopion lyseon lukiosta ylioppilaaksi ja opiskelen puheviestintää pääaineenani.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. kyösti hagert

    mut plussaa pressurelle, että teil on yks kuuma ehdokas ja mahtavin karjalaislikka ehdokkaina 🙂

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. Matti Tyynysniemi, PresSure #99

    Kyösti, kysymyksesi on hyvä ja aiheellinen.

    Olen sitä mieltä, että JYY:n edustajiston tehtävä on päättää opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvistä asioista, ei olla mikään leikkieduskunta joka ottaa harjoittelumielessä kantaa kaikkiin valtakunnanpolitiikan kysymyksiin..

    Minun on helpompi nähdä opiskelija-asioissa yhteisiä, käytännön intressejä esim. saman laitoksen opiskelijoilla kuin jonkin puolueen kannattajilla kautta kampuksen.

    Olet oikeassa siinä, että sitoutumattoman listan äänestäjä ei tiedä täsmällisesti, miten ryhmän edaattorit tulevat jossain yksittäisessä kysymyksessä äänestämään.

    Niin kauan kuin arvostamasi ”vahva poliittisuus” on sitä, että ajetaan esim. laadukasta opetusta, en pidä tätä suurenakaan menetyksenä. Vasemmisto-oikeisto-akselia on pidetty tässä nyt vanhentuneena jo aika pitkään, ja kaikki puolueet tuntuvat näissäkin vaaleissa olevan hyvän puolella pahaa vastaan. Siihen mekin voimme sitoutua.

    Kieltämättä lupauksemme keskittyvät siis siihen, MITEN kuuluisi tehdä. Siinä onkin sitten paljon korjattavaa.

    Esimerkiksi hallinnon opiskelijaedustajien valinnoissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota edustajien jakautumiseen tasaisesti läpi yliopiston. Poliittinen taustaryhmä ratkaisee enemmän kuin edustavuus tai pätevyys.

    Sitoutumattomalla ryhmällä ei ole edustajistossa muita motiiveja kuin halu järkeviin päätöksiin. Ei ole tarvetta tai mahdollisuuttakaan yrittää miellyttää oman puolueen isoja poikia, eikä yritetä harjoitella politiikan tekoa.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. kyösti hagert

    Olemme samaa mieltä, että ylioppilaskunnan tehtävänä on opiskelijoiden edunvalvonta ja yleensä vielä lisäetuuksien hankkiminen. Tämä on siis selkeä osoitus eturyhmäpolitiikasta, ja hyvä niin. Mielestäni ylioppilaskunnilla ja erityisesti SYLlillä on myös oikeus, ja usein velvollisuus, ottaa osaa myös laajeempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opiskelijat eivät elä akateemisessa lintukodossa, vaikka konkreettisesti koti saattaakin sijaita Kortepohjassa. Yliopistolaki velvoittaa yliopistoja olemaan yhteiskunnallisia toimijoita ja osallistumaan yhteiskunnalliseen debattiin. En näe syytä, miksei ylioppilasliike voisi myös osallistua tähän. Yleensä poliittiset ryhmät kannattavat ylioppilasliikkeen proaktiivisuutta ja sittareiden mielestä pitäisi osata vain keskittyä ylioppilasliikkeen ydintehtäviin. Mutta tällä perusteella JYYllä riittäisi kaksi sektorikohtaista sihteeriä. Tuleeko Matti odottavan aika pitkäksi, jos alan lottoamaan sinulta jäsenaloitetta organisaatiouudistukseen? 😉

    Mielestäni on hyvä, että ympäristössä olevat epäkohdat havaitaan – mutta Pressurelta, ja monelta muultakin vaalirenkaalta, puuttuvat täysin keinot. Mielestäni vaaleissa ehdokkaan ja hänen taustaryhmänsä tehtävänä on esittää poliittinen ohjelma, jonka jälkeen äänioikeutetut tekevät äänestämispäätöksensä. Äänestämällä poliittista ryhmää äänestäjä tietää suunnilleen, mitä voi saada. Sittareissa se on sama kuin pelaisi venäläistä rulettia, näin kärjistettynä. Ja sama epäpolitisointi vaivaa koko yhteiskuntaamme, en siitä syytäkään Pressurea.

    Itsekin voisin äänestää monta pressuren ehdokasta ja oikein lämpimästi sinuakin Matti, mutta en tiedä juurikaan sinun kantojasi näihin asioihin. Olisi ilo kuulla niitä 🙂 Skarppi ja osaava nuorimies tiedän sinun muuten olevan jo.

    Mutta mietin Matti kuumeisesti, mitä ovat nämä järkevät ratkaisut ja päätökset. Minulle on joskus opetettu, että politiikka on strategista interaktiota – eli kaikki on suunnitelmallista vuorovaikutusta. Eli koko elämä on yhtä politiikkaa. On poliittinen ratkaisu käyttää Reilun kaupan tuotteita, käyttää julkisia tai pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta. Koulutushan ei ole Suomessa ilmaista, mutta se on maksutonta. On poliittinen päätös, että koko yhteiskunta rahoittaa meidän tutkintomme, vaikka se ei ehkä olisikaan enää järkevää – akateemisiahan on jo muutenkin liikaa talouselämän tarpeisiin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.