Ei hakutuloksia.

Ilmasto muuttuu – ihmiset eivät

Jos minä en aja autoa tai lennä ulkomaille, joku muu tekee saman halvemmalla. Ilmastonmuutos pitäisi pysäyttää yhteisvoimin, mutta kaikille kelpaavaa säveltä on vaikea löytää.

Yhden ilmastopaneelin, parin paksuhkon kirjan, muutaman haastattelun sekä lukuisten lehti- ja verkkojuttujen myötä olen yrittänyt päästä kärryille, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse.
Tai oikeastaan, mitä sille pitäisi tehdä?
Tutkijoiden, median ja poliitikkojen viesti on selvä: ilmasto lämpenee ja se on ihmisten syytä.
Tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen mukaan merkittäviin toimenpiteisiin pitäisi pystyä kymmenessä vuodessa, muuten peli on menetetty.
Lämpenemisessä on sellainen ongelma, että se näyttää ruokkivan itseään. Rajuja muutoksia voi tapahtua vuosikymmenissä.
Epäilemättä olisi parempi tehdä jotain. Mutta mitä?
”Energiansäästöniksien listan olemme kaikki kuulleet moneen kertaan ja tiedämme kyllä, mitä pitäisi tehdä. Nyt on aika tarttua itseään niskasta kiinni ja käydä toimeen”, Toiviainen toteaa.

Ruotsalainen Stefan Fölster tuo taloustieteilijän näkemyksen polttavaan aiheeseen Maailmanloppu on peruttu -opuksellaan. Sen mukaan paikallisilla teoilla on maailmanlaajuisesti vähän vaikutusta. Jos minä en käytä öljyä, joku muu käyttää senkin edestä.
Mitä vähemmän fossiilisia polttoaineita kulutetaan esimerkiksi Euroopassa, sitä halvemmaksi ne tulevat muulle maailmalle, ja globaali käyttö lisääntyy. Markkinavoimat ovat armottomia.
Kuluttamisen hillitsemisellä on toinenkin kääntöpuoli. Pihistäminen yhdessä asiassa tarkoittaa yleensä säästöjen kuluttamista muuhun, joka kuormittaa myös ympäristöä. Esimerkkejä tulee mieleen helposti. Opiskelijat paheksuvat usein yksityisautoilua, mutta lentävät mielellään tilaisuuden ja sopivan tarjouksen tullen halpalentoyhtiöillä ulkomaille.
Vaikka länsimaalaiset hillitsisivät kulutustaan, on samaa vaikea vaatia kehittyvien maiden asukkailta, jotka ovat eläneet ilman sähköä, autoa ja muita saastuttajia koko elämänsä.
Silti muutosten pitäisi olla valtavia, nopeita ja ennen kaikkea globaaleja. Kinkkistä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan viime aikojen lämpeneminen johtuu yli 90 prosentin varmuudella ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Epävarmuustekijöitä ilmastotutkimuksessa riittää edelleen, mutta jopa useimmat skeptikot myöntävät, että ilmasto lämpenee. Ihmisen osuudesta he ovat kuitenkin eri mieltä.
Suomen Ilmastofoorumi ry:n mukaan ”tieteellisen tutkimuksen valossa ei ole lainkaan selvää, että ihminen aiheuttaisi merkittävän osan ilmastonmuutoksesta ja että ilmastonmuutosta voitaisiin millään mielekkäällä ja taloudellisella tavalla torjua.”
Ilmastofoorumin puheenjohtajan, jyväskyläläisen Pasi Matilaisen mielestä ilmastonmuutoskeskustelu on liian yksipuolista, ja samalla unohtuvat muut ympäristöasiat kuten vesistöjen rehevöityminen, jäteongelma ja haitallisten pienhiukkasten lisääntyminen.
”Politiikan ja median näkemys on vahva. Poikkeavia mielipiteitä haukutaan, vaikka ilmastonmuutoksesta toisin ajattelevien määrä kasvaa.”
Toiviainen on toista mieltä.
”Ilmastotutkijat ovat karkeasti 99-prosenttisen yksimielisiä asiasta. Tämä selviää helposti seuraamalla maailman arvostetuimpia tiedelehtiä. Joitakin epäilijöitä silti riittää, eikä heistä päästä varmaan koskaan eroon. Eiväthän kaikki sulata evoluutioteoriaakaan.”
Toiviaisen kiitellyn Ilmastonmuutos. Nyt -kirjan perustelut kiireellisten toimenpiteiden välttämättömyydestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi vakuuttavat ainakin allekirjoittaneen.
Lienee siis syytä olettaa, että uhkakuvat jatkuvasta lämpenemisestä ovat oikeita.
”Vaikka ilmastopaneelin ennustukset pitäisivät täysin paikkaansa, olisi taloudellisempaa puuttua oireisiin. Jos lämpeneminen aiheuttaa esimerkiksi lisää malariaa, pitäisi hoitaa malariaa”, Matilainen huomauttaa.
”Tähän asti ehdotetut toimenpiteet ovat olleet käytännössä täysin merkityksettömiä. Yksikään poliittinen teko ei ole ollut hyödyllinen. Esimerkiksi Kioton sopimuksella tai päästökaupalla ei ole ilmaston kannalta mitään hyötyä, ja biopolttoaineiden käyttöönotto on vain tuhonnut sademetsiä”, Matilainen toteaa.
Paha tuotakaan on kiistää. Ympäristönsuojelussa politiikka on usein epäonnistunut.

Toivoa on silti jäljellä. Fölsterin mukaan ratkaisuja ja keksintöjä ilmastokatastrofin ehkäisemiseksi on kosolti: Esimerkiksi Ruotsissa ympäristöteknologiaa valmistavia yrityksiä on jo yli neljä tuhatta, ja Saksassa aurinkoenergiasta odotetaan nousevan autoteollisuutta isompi bisnes.
Kehitysvauhdin pitäisi silti olla kovempi, jotta maailma pelastuisi. Nyt on kiire!
Fölsterin mielestä edistysaskelia hidastaa epäonnistunut ympäristöpolitiikka. Uusia ratkaisuja, kuten geenitekniikka, ydinvoimaa ja hiilidioksidin varastointia, ei saada hyödynnettyä, koska ympäristöongelmia hoidetaan toisistaan erillään, vaikka kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Päätöksenteossa tuijotetaan myös liikaa omaa napaa, vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma.
Fölsterin mukaan olisi tärkeää vaatia esimerkiksi EU:n maanviljelystuen ja kalastuselinkeinon suurten tukien poistamista. On turha kuormittaa ympäristöä ja viljellä siellä, missä se ei ole ilmaston takia taloudellisesti kannattavaa.
Lisäksi viljelytukien takia köyhien maiden viljelemät elintarvikkeet eivät pääse rikkaiden markkinoille.
Yleensäkin tuet ja kehitys pitäisi suunnata sinne, mistä siitä on eniten hyötyä, mutta globaalia politiikkaa on hankala tehdä paikallisesti.
Ihmiset äänestävät sen mukaan, mistä he ajattelevat hyötyvänsä itse eniten.

Toivo on Toiviaisen mielestä joka tapauksessa poliitikoissa.
”Päättäjiksi pitäisi äänestää ilmastonsuojelun vakavasti ottavia ihmisiä. Poliitikoilla on ilmastokriisin ratkaisemisessa valtavan suuri vastuu”, Toiviainen toteaa.
Hänen mielestä kaikista kasvihuonepäästöistä pitäisi päästä eroon vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi metsien hakkuut on pysäytettävä maailmanlaajuisesti.
”Tuorein uutinen tältä syksyltä on, että Jäämeri voi olla jäätön jo vuonna 2015. Pohjoisen Jäämeren sulaminen vaikuttaa olevan portti aivan käsittämättömiin, katastrofaalisiin muutoksiin maapallolla, kuten mannerjäätiköiden jopa täydelliseen sulamiseen.”
”Aavistelen, että edessä on raju ilmastoloikka johonkin vielä tuntemattomaan, ihmiskuntaa raskaasti koettelevaan ilmastolliseen tilaan”, Toiviainen toteaa.
Tämän estääkseen ihmisten pitäisi elää ympäristöä kunnioittaen. Loppujen lopuksi omaa moraalia käyttämällä pääsee pitkälle ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ympäristön kannalta jatkuva kasvu ja kulutus ei ole järkevää. Satojen vaatekappaleiden omistaminen ei ole järkevää. Matkustelu ei ole järkevää. Tupakointi ei ole järkevää. Lihansyönti ei ole järkevää.
Kaikki eivät tosin ole samaa mieltä. Hyvä jos olen itsekään joka kohdasta.

Itse ilmastonmuutos on edelleen pieni mysteeri, mutta sen torjuminen vielä mutkikkaampaa. Vaikka kaikki lähtee yksilöistä, omat teot tai tekemättä jättämiset tuntuvat piiperrykseltä.
”Vaikka koko maailma kävisi nyt päättäväisenä ja yhteisvoimin ilmastotalkoisiin, ponnistelut voivat silti olla turhia. Tällaiseen jamaan maailma nyt vain on päätynyt. Kai se silti on pelastamisyrityksen arvoinen?” Toiviainen sanoo.
Saa nähdä, mihin poliitikot pystyvät Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa.

Juha Korhonen

toimittaja(at)jyy.fi

Lähteet: Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. Stefan Fölster: Maailmanloppu on peruttu. Ilmasto.org. Ilmastofoorumi.fi. Wikipedia.

Lisää aiheesta: Yliopistolle mahtuu myös toisinajattelija.

  1. Maria Nuutinen

    Ilmasto muuttuu ja ihmiset muuttaneet käytöstään!

    Lisää ajatuksia herättävää debattia aiheesta to 15.- pe 16.10. Kansainvälinen Ilmaston oikeudenmukaisuus -seminaarissa

    Jotta ymmärtäisimme paremmin mitä Kööpenhaminan neuvotteluissa tapahtuu.
    On aika vaatia oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa,
    ilmastolakia Suomeen
    sekä itseltä niitä valintoja paremman huomisen puolesta.

    Lisää tietoa:
    https://korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=82942
    ja
    http://www.sll.fi/ilmastokiertue

    Tervetuloa!
    Maria Nuutinen,
    Suomen luonnonsuojeluliitto

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Timo Seppänen

    ”Pohjoisen Jäämeren sulaminen vaikuttaa olevan portti aivan käsittämättömiin, katastrofaalisiin muutoksiin maapallolla, kuten mannerjäätiköiden jopa täydelliseen sulamiseen.”
    ”Aavistelen, että edessä on raju ilmastoloikka johonkin vielä tuntemattomaan, ihmiskuntaa raskaasti koettelevaan ilmastolliseen tilaan”, Toiviainen toteaa.”

    Toiviaisen kohdalla kaikki alarmistin tunnusmerkit täyttyvät.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. Sun

    Oliko viime jääkauden jälkeinen ilmaston lämpeneminen myös ihmisten aiheuttamaa? Ja sitä edellisen jääkauden? Voiko tulevaa ennustaa luotettavasti vain parinsadan vuoden ajalta kerätyn lämpötilamittausdatan perusteella? Missä sääasemat sijaitsevat ja missä ne eivät sijaitse? Onko laskentamallit validoitu ? Eikö aurinko ja auringonpilkut olekaan määräävin tekijä maapallon ilmaston lämmittämisessä? Mihin aineistoon perustuu väite, että hiilidioksidipitoisuuden nousu muka nostaisi lämpötilaa?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *