The English version can be read down below the Finnish article.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edarivaaleihin lähti lopulta ehdolle 130 opiskelijaa.

Määrä ei mairittele. Vaalilistojen täyttäminen on ollut Jyyssä tervanjuontia kaikissa koronapandemian jälkeisissä vaaleissa. Vuonna 2023 ehdokkaita oli 133, ja vuonna 2021 ainoastaan 129. Erityisesti vuoden 2021 tulosta seliteltiin koronalla, mutta lasku on jatkunut jo pidemmän aikaa. Vuoden 2017 vaaleissa ehdolla oli 254 opiskelijaa ja vuonna 2019 ehdokasmäärä laski 187 opiskelijaan.

Kun Jylkkäri vuoden 2025 alussa haastatteli Jyyn hallituksen puheenjohtajaa Venla Suosaloa, mainitsi hän yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista äänestysaktiivisuuden nostamisen. Edellisissä vuoden 2023 edustajistovaaleissa äänestysaktiivisuus oli Jyväskylässä matalampi kuin missään muussa ylioppilaskunnassa, 20,48 prosenttia.

Huonompiakin tuloksia on toki nähty. Tasan kymmenen vuotta sitten Jyyn edarivaaleissa äänesti 20,39 prosenttia opiskelijoista.

Pieni ehdokasmäärä ei automaattisesti tarkoita matalaa äänestysprosenttia, mutta riski on suuri. Edarivaali on kaverivaali, jossa on helpompi äänestää vaikka sitä oman ainejärjestön hallituksesta tuttua kasvoa. Kun äänestysprosentti vuonna 2017 nousi 28,96 prosenttiin, oli myös ehdokasmäärä korkea. Tuttu kasvo oli helpompi löytää.

Sinänsä positiivisena merkkinä voisi pitää sitä, että kaikki viimeisimmän Jylkkärin (5/2025) katugallupiin haastatellut opiskelijat kertoivat todennäköisesti äänestävänsä vaaleissa. Tosin harva korkeakouluopiskelija tuskin kertoisi julkisesti jättävänsä äänestämisen väliin.

Nyt äänestysaktiivisuus on vaaliliittojen vastuulla.

Siinä missä ehdokkaiden kokonaismäärässä nähtiin vain pieniä muutoksia, on heilunta yksittäisten vaaliliittojen kohdalla suurempaa.

Uudelleen ehdolle on asettumassa 31 istuvan edustajiston jäsentä ja varajäsentä. Heistä 16 tuli viime vaaleissa valituksi edustajiston varsinaisiksi jäseniksi. Vaihtuvuutta tulee siis väkisinkin.

Suurimmalla listalla vaaliin lähtee Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva) 37 ehdokkaalla, mikä tosin on 17 vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Jyvivan kanssa samassa vaalirenkaassa olevat Jyyn demariopiskelijat puolestaan kasvattivat ehdokasmääräänsä yhdeksään (+3).

Suuria heilahduksia ryhmien ehdokasmäärissä on havaittavissa myös Järjestöjen ääni -vaalirenkaan sisällä. Alvarin unionilla (AU) on vaaleihin lähdettäessä toiseksi suurin lista 23 ehdokkaalla (+12). Edustajiston toiseksi suurin ryhmä PD puolestaan sai jalkeille vain 19 ehdokasta (-11).

Ehdokashankinnassa onnistui myös Jyyn Vihreät, joka sai vaaleihin 11 ehdokasta (+3). Edellisissä vaaleissa kokonaan edustajistosta pudonnut puolue saattaa hyvinkin tehdä paluun Jyväskylän opiskelijapolitiikkaan.

Puoluelistoista myös kokoomus onnistui kasvattamaan ehdokasmääräänsä 13:sta (+3). Keskustan lista puolestaan kutistui kolmeen ehdokkaaseen (-2).

Jos pitäisi jonkinlainen ennustus esittää, niin veikkaukseni on, että viime vaaleissa suurimmaksi edariryhmäksi noussut Jyviva menettää kannatustaan vihreille ainakin sen verran, että sen asema suurimpana ryhmänä on uhattuna.

Tavanomaisesti suurimman ryhmän paikkaa on pitänyt etenkin Mattilanniemestä ääniä keräävä PD, mutta suhteellisen hyvin ehdokashankinnassa onnistunut AU voi yllättää. Molemmat kuuluvat Järjestöjen ääni -vaalirenkaaseen. Rengas onkin usein kerännyt vaaleissa jopa yksinkertaisen enemmistön, ja sen alle jääminen olisi epäonnistuminen.

Poliittisista ryhmistä asemiaan saattavat ainakin ehdokashankinnasta päätellen parantaa opiskelevat kokoomuslaiset ja demariopiskelijat.

Yksi listojen välistä kampanjointia hankaloittava seikka voi olla, että Jyväskylässä ei tällä hetkellä ole käynnissä keskusteluja, jotka erityisesti jakaisivat opiskelijoita.

Nykyinen edustajisto on karsinut Jyyn tilinpäätöksestä tappiollisia rivejä kuten Jyrockin ja Ilokivi Venuen tapahtumaliiketoiminta. Jäsenmaksusta tai pakkojäsenyydestä ei kuulu tavanomaisesta poikkeavaa nurinaa. Edes eduskunnasta tulleet leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon eivät ole aiheuttaneet suurta värinää.

Nyt on muutama viikko aikaa herätellä keskustelua ja ajaa opiskelijat uurnille.

Analysis: Little to Celebrate in Candidate Lists — Yet Hope Endures

Representative elections tend to favor familiar faces. The low number of candidates places the responsibility for improving voter turnout firmly on the campaigns, writes Jylkkäri’s editor-in-chief Henri Häkkinen.

In the Student Union Representative Council elections of the University of Jyväskylä (JYY), a total of 130 students eventually ran as candidates.

The number is not flattering. Filling the electoral lists has been like pulling teeth in all post-pandemic elections at JYY. In 2023 there were 133 candidates, and in 2021 only 129. The 2021 result was largely explained by the pandemic, but the decline has been going on for much longer. In the 2017 elections, there were 254 candidates, and in 2019 the number fell to 187.

When Jylkkäri interviewed JYY’s Chair of the Board, Venla Suosalo, at the beginning of 2025, she mentioned increasing voter turnout as one of the most important goals. In the previous 2023 representative elections, Jyväskylä’s voter turnout was the lowest among all Finnish student unions—20.48 percent.

Worse results have been seen, though. Exactly ten years ago, in JYY’s representative elections, 20.39 percent of students voted.

A small number of candidates does not automatically mean a low turnout, but the risk is high. The representative election is often a “friend election,” where it’s easier to vote for a familiar face—someone from your student organization’s board, for example. When turnout rose to 28.96 percent in 2017, the number of candidates was also high. It was easier to find someone you knew.

On a somewhat positive note, all students interviewed for the most recent Jylkkäri (issue 5/2025) street poll said they would likely vote. Then again, few university students would publicly admit that they plan to skip voting.

Now, it’s up to the electoral alliances to mobilize voters.

While the total number of candidates changed only slightly, there are larger swings within individual alliances.

Thirty-one current representatives and deputy members are running again. Of these, sixteen were full representatives in the last term. So there will inevitably be turnover.

The largest list in the election comes from the University of Jyväskylä’s Green Left (Jyviva) with 37 candidates—though that’s 17 fewer than two years ago. The Social Democratic Students in the same alliance increased their list to nine candidates (+3).

Significant changes in candidate numbers can also be seen within the Järjestöjen ääni (“Voice of the Organizations”) alliance. The Union of Alvar (AU) enters the election with the second-largest list—23 candidates (+12). The second-largest current council group, PD, managed to gather only 19 candidates (-11).

JYY’s Greens also succeeded in recruiting 11 candidates (+3). The party, which lost all its seats in the previous election, might well make a comeback in Jyväskylä’s student politics.

Among the party-based lists, the National Coalition (Kokoomus) also increased its number of candidates to 13 (+3). The Centre Party’s list, on the other hand, shrank to just three (-2).

If one were to make a prediction, my guess would be that Jyviva, which became the largest group in the last election, will lose enough support to the Greens that its position as the largest group is now in danger.

Traditionally, the largest group spot has often gone to PD, which draws much of its support from the Mattilanniemi campus. However, AU, which did relatively well in recruiting candidates, might surprise. Both belong to the Järjestöjen ääni alliance. The alliance has often secured even an outright majority in past elections, so falling short of that would be a setback.

Among political groups, the student wings of the National Coalition and the Social Democrats seem poised to improve their positions—at least judging by their success in finding candidates.

One factor that may complicate campaigning between lists is that there are currently no major issues in Jyväskylä that particularly divide students.

The current representative council has cut loss-making lines from JYY’s financial statements, such as the Jyrock festival and Ilokivi Venue’s event operations. There’s no unusual grumbling about the membership fee or mandatory membership. Even the cuts to student financial aid from Parliament have not caused major upheaval.

Now, there are a few weeks left to spark discussion and get students to the polls.

▬