Keltaiset, limenvihreään taittavat muovikannet. Laminoitu ja reunoista rispaantunut kirjaston viivakooditarra. Liki 20 naarmuuntunutta cd-levyä yksissä kansissa. Huononäköinen sukulaistäti. Maailmanmenosta kiinnostunut veli, joka ei jaksa lukea kirjoja. Kun kuulet bling-äänen, voit kääntää sivua.

Vielä hetki sitten äänikirjat olivat hatara muisto lapsuudesta. Kirjallisuuden köppäinen sivutuote. Nyt äänikirjat ovat palanneet ja raivanneet tiensä älypuhelimien sovelluskauppoihin ja kahvipöytäkeskusteluihin.

 

Spotifyn ja Netflixin kaltaisten suoratoistopalvelujen valtaamassa maailmassa äänikirjojen uusi tuleminen oli vain ajan kysymys. Näin uskoo muun muassa Jonas Tellander, Storytelin, äänikirjojen Spotifyn, toimitusjohtaja ja kirjamaailman vallankumouksellinen.

”Käyttäytymisen muutos on hyvin suuri. Kaikilla on nykyisin puhelin ja kuulokkeet mukana. Kaikki esteet ovat poissa, ja äänikirjojen tarjonta on aivan erilaista kuin ennen”, sanoi Tellander viime joulukuussa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tuolloin yritys oli ollut Suomen markkinoilla vajaan vuoden yhdessä suurimman kilpailijansa, kustannusyhtiö Bonnierin omistaman Bookbeatin kanssa.

Molempien yritysten kärki on äänikirjoissa, mutta valikoimasta löytyy myös e-kirjoja. Vajaan 17 euron kuukausimaksulla kirjoja saa kuunnella ja lukea niin paljon kuin haluaa.

Valikoimassa on tuhansia suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä uutuuksia ja klassikoita. Suosituimpien listalla keikkuvat sekaisin dekkarit, elämäkerrat ja self-helpit.

 

Kun Storytel ja Bookbeat rantautuivat Suomeen vuonna 2016, ladattavien äänikirjojen kokonaismyynti kaksinkertaistui. Vuonna 2015 kirjoja myytiin 367 000 eurolla, vuotta myöhemmin myynti oli jo 712 000 euroa.

Kustantajayhdistyksen johtaja Sakari Laiho seuraa äänikirjojen nousua innolla. Storytelia ja Bookbeatia hän kutsuu äänikirjamaailman pääpelureiksi. Haastatteluhetkellä Laiho oli Frankfurtin kirjamessuilla, keskellä kuuminta kirjallisuuspöhinää.

”Onhan tämä hieno juttu, jos on löytynyt uusi tapa, miten ihmiset saadaan kirjojen ääreen. Olen varma, että äänikirjojen suosio tulee vain kasvamaan” Laiho ennustaa.

Äänikirja on tuonut kirjat sinne, missä niistä ei ole ollut mahdollisuutta nauttia: automatkoille, juoksulenkille ja ruoanlaittoon.

Äänikirjojen suosion kasvuun ovat teknologian ohella vaikuttaneet kuuluisat ääninäyttelijät.

Samalla, kun sähköisten äänikirjojen määrä on ryminällä kasvanut, cd- ja kasettimuotoisten äänikirjojen myynti on laskenut. Vuonna 2011 tallnteita myytiin vielä yli miljoonalla eurolla, mutta viisi vuotta myöhemmin enää vain noin 600 000 eurolla.

Jyväskylän kaupunginkirjastossa luotetaan silti vielä vanhaan. Noin 15 000 äänikirjan valikoimasta suurin osa on perinteisiä cd- tai kasettitallenteita.

Lukuun ottamatta lukemisesteisten Celia-äänikirjoja, kaikkien lainattavissa olevia sähköisiä äänikirjoja on 120 kappaletta Ellibs e-kirjakokoelmassa.

Niitä ei kuitenkaan voi ladata omalle laitteelle, vaan kuuntelu tapahtuu netissä. Kirjaston verkkopalvelusuunnittelija Juha Hälisen mukaan se on ongelma.

”Äänikirjoja menisi varmaan enemmänkin, jos tarjonta olisi laajempi ja tekniikka toimisi luotettavammin.”

Markkinoilla vetävät yksinkertaiset ja viihdyttävät kirjat.

Vaikka äänikirjojen tulevaisuus näyttää valoisalta, kustantajat eivät ole täysin varauksettomia. Sakari Laihon mukaan äänikirjat ovat kalliita, ja on mietittävä tarkkaan, mitkä kirjat ovat sellaisia, mistä kannattaa tehdä äänikirja.

Oleellista on myös se, kuka äänikirjan lukee ja miten. Äänikirjojen suosion kasvuun ovat teknologian ohella vaikuttaneet kuuluisat ääninäyttelijät.

Esimerkiksi Harry Potterien englanninkielisiin äänikirjoihin antoivat äänensä Uma Thurman, Kate Winslet ja Colin Firth. Potterit löytyvät suosituimpien äänikirjojen listalta myös Suomessa.

Nousujohde on suurta, mutta mihin suuntaan äänikirjat ovat menossa? Siihen Sakari Laiho ei uskalla ottaa kantaa. Täysin nykyiseen muotoonsa kirjat tuskin kuitenkaan jäävät. Storytel ja Bookbeat ovat jo nyt Netflixin tapaan tuoneet markkinoille omia, kustantamojen ulkopuolisia äänikirjoja.

Markkinoilla vetävät yksinkertaiset ja viihdyttävät kirjat. Helsingin Sanomien haastattelema Jonas Tellander uskoo kuitenkin ”markkinoiden kypsymiseen” ja siihen, että jatkossa valikoimasta tullaan nappaamaan myös  klassikoita ja Nobel-kirjoja.

 

Kommentti: Kiitos, lisää

Hyppäsin äänikirjojen maailmaan, kun aloin työstää aiheesta juttua. Kirjojen, radion ja podcastien suurkuluttajana äänikirjat tuntuivat luontevalta aluevaltaukselta, joka oli vain odottanut aikaansa. Olin ollut myös skeptinen: Pystyykö kirjan kuunteluun keskittymään samoin kuin kädet sitovaan lukemiseen?

Kysyin aiheesta Facebook-kavereiltani. Joukosta löytyi monia äänikirjoihin hurahtaneita. Sain suosituksia parhaista sovelluksista, niiden valikoimasta ja käyttömukavuudesta. Eniten kehuja sai yllätys, yllätys Bookbeat. Tyyriille hinnalle ja englanninkielisen tarjonnan suppeudelle buuattiin, mutta mahdollisuus kuunnella niin paljon kuin haluaa oli pelkkää plussaa. Monien kirjojen kulutus oli kasvanut. Audiblen valikoimaa kehuttiin, mutta diili yhdestä kirjasta kuukaudessa lytättiin aikansa eläneeksi. Storyteliä ei maininnut kukaan.

Aloitin Bookbeatin ilmaisen kokeilujakson junamatkalla. Olisin voinut lukea kirjaa, mutta jutun deadline lähestyi. Valitsin koomikko Amy Schumerin omaelämäkerrallisen teoksen The girl with the lower back tattoo. Schumerin itsensä lukemaa äänikirjaa oli kehuttu täydelliseksi: viihdyttävä ja yksinkertainen.

En joutunut pettymään. Tarinan vietäväksi oli helppo uppoutua, kunhan ei eksynyt Facebookiin tai kirjoittamaan sähköpostia. Kuten painettu kirja, myös äänikirja vaatii keskittymistä. Sitä sille on myös helppo antaa. Tosin vain niissä paikoissa, minne perinteinen kirja ei yllä. Kropalla pitää olla tekemistä, kuten aamutoimet tai autolla ajaminen. Ystävääni lainaten, koukuttava äänikirja on myös ainoa hyvä syy lähteä lenkille.

Voi olla, että Netflixin ja Spotifyn lisäksi ryhdyn myös Bookbeatin kuukausilahjoittajaksi.

Riikka Maukonen