Ei hakutuloksia.

Teksti & kuvat Iina Niskanen

Kolme vuotta sitten Jyväskylässä suljettiin skeittihalli, minkä jälkeen alkoi pitkä etsintä ja osa skeittareista jopa muutti muualle – Nyt uusi skeittihalli täytti vuoden, mutta millainen siitä tuli?

Pitkäksi venyneestä halliprojektista seurasi myös paljon hyvää. Jyväskylän skeittaajat ovat aiempaa järjestäytyneempiä ja yhteisöllisyys on kasvanut.

ULKOAPÄIN SE näyttää miltä tahansa laatikkomaiselta rakennukselta keskellä Seppälän kauppakeskittymää.

Sisällä tunnelma muuttuu. Tilana halli on korkea. Siellä on miniramppi, erikokoisia ja -pituisia kaaria ja kaiteita. Bänkkejä, ledgejä.

Torstai-iltana 17. maaliskuuta Jyväskylän skeittihallin avoimella vuorolla on skeittaajia ja skuuttaajia lapsista aikuisiin. Vauhtia riittää, ja vaarallisia tilanteita. Aina temput eivät onnistu, mutta kaverit tsemppaavat.

Skeittihalli täytti yhden vuoden maaliskuun lopussa. Vuosipäivä ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä hallin saaminen ei ollut yksinkertainen projekti.

 

KEVÄTTALVELLA 2019 Jyväskylän kaupunki tiedotti, että Salmirannan skeittihalli puretaan rakennevikojen takia. Viisitoista vuotta sitten rakennettu, aikanaan talkoovoimin skeittauskäyttöön muutettu halli oli vanha ja huonokuntoinen. Saman vuoden elokuussa myös maanlaajuisen trampoliini- ja skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puiston toiminta päättyi.

Lue lisää: Jyväskylässä vallitsee skeittihallittomuuskriisi

Tilanne tuntui skeittaajien mielestä erikoiselta, pitihän Jyväskylän kaupunki itseään Suomen liikuntapääkaupunkina.

”Yleisesti ottaen suhtautuminen skeittaamista kohtaan oli nihkeää, ja Jyväskylän kaupungin kiinnostus hallia kohtaan oli prosessin alussa lähellä nollaa”, kertoo paikallisen lajiseuran Jyväskylän rullalautailijoiden puheenjohtaja Ville Leppänen.

Lajiseuran arvion mukaan Jyväskylässä on noin tuhat skeittauksen harrastajaa. Monille heistä laji on enemmän kuin harrastus, pikemminkin elämäntapa.

Kun kaupungista puuttui halli, osa kävi skeittaamassa toisissa kaupungeissa. Jotkut jopa muuttivat muualle.

Jyväskylän rullalautailijat alkoi omatoimisesti etsiä uutta hallitilaa kesällä 2019. Moni skeittaja oli myös itse yhteydessä kaupungin päätöksentekijöihin. Paineen kasvaessa myös kaupungin ymmärrys hallitarpeista lisääntyi.

 

ELOKUUSSA 2019 rullalautailijat kävi katsomassa ensimmäisiä tiloja kaupungin edustajien kanssa. Yhteensä syksyn aikana tällaisia katsauksia oli noin kymmenen. Mikään ei tuntunut sopivalta: liian pieni, liian matala, liian kaukana. Liikaa toimenpiteitä vaativa, että tilasta saisi skeittihallin.

Sopivan tilan löytämiseen vaikutti myös se, että valinnassa piti ottaa huomioon rakentamistarpeet, esteettömyys ja erilaiset lupaprosessit. Lisäksi oikeankokoisen hallin löytämistä rajoitti kaupungin tiukka budjetti, joka tuntui rullalautailijoiden mielestä riittämättömältä. Tilojen lisäksi rahaa tarvittiin myös hallin sisällä olevaan parkkiin ja sen rakentamiseen.

”Jyväskylässä oltiin totuttu siihen, että skeittarit tekevät kaiken ilmaiseksi, rakkaudesta lajiin”, Leppänen sanoo.

Syksyllä 2019 eräs skeittihallille soveltuva tila löytyi Savelasta, ja hidas luvanhakuprosessi alkoi. Sen edetessä kuitenkin paljastui, että kiinteistön elinkaari olisi liian lyhyt.

Palattiin takaisin lähtöviivalle.

 

Elisa Kaivo-Oja (vas), Siiri Tuukkanen ja Oona Mård naisten vuorolla Jyväskylän skeittihallilla.

 

LOPULTA onnisti. Kesällä 2020 sopiva tila löytyi Seppälästä, Gummeruksen talon entisistä kirjapainotiloista. Lupien hakeminen ja hallin suunnittelu alkoi.

Tilan koko oli noin 900 neliötä.

Siitä iso osa, noin 550 neliötä, lohkaistiin skeittaukseen, skuuttaukseen ja bmx-pyöräilyyn. Pienemmälle puolelle, noin 130 neliön tilaan, rakennettiin alue trial-pyöräilijöille, ja loput 240 neliötä sai AKK-Motorsport ry toimitilakseen.

Projekti eteni kaupungin ja muiden tilaa käyttävien seurojen yhteistyönä. Hallin sisällä olevan parkin, eli kaaret, reilit ja muut skeitattavat obstaakkelit, suunnitteli jyväskyläläinen skeittari Ville Keituri.

”Skeittareilla oli erilaisia toiveita parkin suhteen, ja niiden yhdistäminen oli haastavaa. Piirsin yhteensä noin viisikymmentä versiota parkista ennen kuin lopullinen versio valmistui”, Keituri kertoo.

Suunnittelun jälkeen alkoi rakentaminen. Säynätsalon vaneritehdas lahjoitti vaneria ja kaupunki kustansi loput materiaalit. Lisäksi se avusti rahallisesti rakennustyössä.

Valmistunut skeittihalli avattiin maaliskuussa 2021. Koronapandemian ja siitä johtuvien kokoontumisrajoitusten vuoksi ovet kuitenkin pysyivät vielä kiinni.

 

 

Oona Mård skeittaamassa miniramppia.
Topi Summolla Jyväskylän skeittihallilla.

 

LOKAKUUSSA 2021 Jyväskylän Rullalautailijat kertoi Facebook-tilillään: SKEITTIHALLI AUKEAA LA 9.10.2021 klo 14 seuran skeittivuorolla. Nyt se tapahtuu! Kahden vuoden tauon jälkeen Jyväskylässä aukeaa skeittihalli!

Viime syksystä lähtien hallin toiminta on ollut täydessä vauhdissa viikon jokaisena päivänä.

Käyttö on jaettu vuoroihin: esimerkiksi skeittaajille, skuuttaajille ja bmx-temppupyöräilyn harrastajille on kaikille omat aikansa hallin vuorolistassa. Lisäksi hallilla järjestetään skeitti- ja skuuttikouluja, ja myös naisille on oma hallivuoro. Kaupungin vuoro puolestaan on avoin kaikille.

Kaiken kaikkiaan pitkäksi venyneestä halliprojektista on seurannut myös paljon hyvää. Jyväskylän skeittaajat ovat aiempaa järjestäytyneempiä ja yhteisöllisyys on kasvanut.

”Jyväskylässä on suuri ja tiivis skeittiyhteisö. Yhdessä tekemisen meininki lisääntyi halliprojektin myötä”, paikallisen lajiseuran entinen puheenjohtaja, hallihanketta edistänyt Santeri Nikkinen sanoo.

Myös keskusteluyhteys skeittaajien ja kaupungin välillä on parantunut. Kaupungin liikuntapalveluiden esihenkilö Jukka Karttunen harmittelee, että halliprojekti venyi pitkäksi.

”Skeittihalliin liittyvien asioiden ja yksityiskohtien sopimiseen meni valitettavan pitkään, ja lisäksi korona osaltaan hidasti prosessia.”

Viime aikoina kaupunki on pyytänyt rullalautailijoita mukaan esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun.

Osaltaan muutokseen on vaikuttanut se, että skeittaus debytoi kesäolympialaisissa Tokiossa 2021. Olympiastatus on merkittävä asia, kun eri lajien olosuhteita sekä harrastuspaikkojen määriä ja sijainteja mietitään.

”Lajin muuttuminen ammattimaisempaan suuntaan tarkoittaa automaattisesti sitä, että harrastamiseen tulee olla hyvät olosuhteet ympäri vuoden”, Karttunen kertoo.

Toisaalta Jyväskylän skeittihalli eroaa muista kaupungin liikuntapaikoista siten, ettei hallilla ole töissä kaupungin henkilökuntaa. Jyväskylän rullalautailijat on ottanut vastuun toiminnan pyörittämisestä hoitamalla esimerkiksi vuorot ja valvonnan. Karttusen mukaan kaupungilla ei ole tähän riittävästi resursseja.

Tulevaisuudessa hallia on tarkoitus kehittää yhdessä käyttäjien ja kaupungin toimesta. Uusia harrastajia kaivataan. Sekä Jyväskylän rullalautailijat että kaupunki toivottavat kaikki tervetulleeksi skeittaamaan.

 

TORSTAI-ILTANA kello lähestyy kahdeksaa. Jyväskylän skeittihallissa on hallivuoron vaihto.

Yleinen vuoro päättyy ja naisten skeittivuoro alkaa. Halli rauhoittuu: päivän viimeiselle vuorolle saapuu kymmenisen skeittaajaa.

Vaikka ilta on jo pitkällä ja vähän väsyttää, kaikilla on hyvä fiilis. Tunnelma on kannustava ja toisia tsempataan, kuten lajiin kuuluu.

 

Naisten vuoron skeittareita Jyväskylän skeittihallilla.

 

Jyväskylän skeittihallin toiminnasta vastaa Jyväskylän rullalautailijat ry. Myös kaupunki järjestää hallilla avoimia vuoroja. Tietoja hallin käytöstä ja vuorosta löytyy JyRu:n nettisivuilta www.jyru.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.