Ongelman ydin ei ole varsinaisesti lounaasta veloitettavan summan kasvaminen, vaan Kelan ateriatuen pysyminen samana. Näin ylimenevä osa kaivetaan suoraan opiskelijan lompakosta.

Tampereen ylioppilaskunnan julkaisemassa jutussa laskettiin, että opintorahalla saa tämän vuoden keväällä 96 ateriaa, mutta syksyllä vain 82.

Korotusehdotuksen takana ovat matkailu – ja ravintolapalveluiden järjestö Mara, palvelualojen ammattiliitto Pam, Suomen ylioppilaskuntienliitto SYL sekä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK.

Kertarysäyksenä tuo enimmäishinnan nosto ilman ateriatuen korotusta on iso.

Suomen ylioppilaskuntien liiton Paavo Antikainen kommentoi tilannetta sähköpostin välityksellä.

”Kertarysäyksenä tuo enimmäishinnan nosto ilman ateriatuen korotusta on iso, joten enimmäishinnan ohella myös ateriatuen tasoa on syytä korottaa samassa suhteessa. Muutoin vuosien aikana kasvanut kustannuspaine katetaan täysin opiskelijoiden toimeentulosta”.

Ateriatuki oli viimeksi tapetilla vuonna 2008. Silloin torstaisen hernekeiton ja pannukakun hinta kohosi 2,35 eurosta nykyiseen 2,60 euroon. Asiaa puitiin myös Jylkkärissä.

”Päivittäisen energiansaannin hinnan hilaaminen ylöspäin on vain tuore esimerkki tapahtumaketjussa, jossa opiskelijan kukkaroa on kohdeltu viime aikoina kaltoin”, kirjoitti Iiro-Pekka Airola numerossa 6/2008

Kustannusten jatkaessa kasvuaan olisi vaarana suomalaisen opiskelijaruokailuun kehitetyn järjestelmän rapautuminen.

Semma-ravintoloiden toimitusjohtaja Jarmo Sallinen toivoo, että korotuksen pääpaino olisi ateriatuessa, eikä niinkään lounaan hinnassa.

”Mikäli opiskelijalounaan enimmäishintaan tulee korotuksia, tulisi sen olla maltillinen, koska opiskelijat elävät niukalla toimeentulolla”.

Sallinen muistuttaa, että yleinen kustannustaso ja raaka-aineiden hinnat ovat kasvaneet edellisen korotuksen jälkeen 11%.

”Mikäli tilanne säilyisi ennallaan, eli ateriatukea ja hintaa ei nostettaisi, kustannusten jatkaessa kasvuaan olisi vaarana suomalaisen opiskelijaruokailuun kehitetyn järjestelmän rapautuminen ja tarjottavan ruoan laadun heikkeneminen”

Ilokiven ravintolapäällikkö Kati Lemiläisen uskoo, että korotus parantaisi ruoan maistuvuutta, etenkin kun nykypäivänä vaatimukset ovat korkeammalla. Hänen mielestään kouluruokalamainen tunnelma ei ole enää tätä päivää.

”Toivomme, että SYL:n, MaRan ja SAMOK:n vaatimus siitä, että ateriatukea ja enimmäishintaa korotetaan pikaisesti, menee läpi. Ravintola Ilokivi suhtautuu tähän asiaan siis odottavin mielin”.

”Voisimme myös panostaa kasvis- ja vegaaniruokapuolella laadukkaisiin raaka-aineisiin eikä pitää kasvislounastarjontaa niin soijapohjaisena kuin mitä se nykyään on ollut”, Lemiläinen vastaa sähköpostissaan.

Asiaan pitää reagoida, ettei kustannusten nousu heikennä opiskelija-aterioiden tasoa.

Kelan puolelta opiskelijoita kehotetaan olemaan kärsivällisiä. Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön opintotukiryhmän etuuspäällikkö Pia Kuusisto muistuttaa, että ateriatuki tulee luultavasti nousemaan jossain vaiheessa.

”Aterioiden enimmäishintoja korotettiin viimeksi 1.3.2012 ja ateriatukea korotettiin viiveellä 1.1.2013 alkaen”.

Kuusisto näkee korotuksen oleellisena aterioiden laadun takaamisen kannalta.

”Se on kiistatonta, että aterioiden valmistamisesta aiheutuneet kustannukset ovat nousseet maaliskuusta 2012 tähän päivään. Asiaan pitää reagoida, ettei kustannusten nousu heikennä opiskelija-aterioiden tasoa, niiden monipuolisuutta ja terveellisyyttä”.

Hän pitää mahdollisena, että ateriatukeen voitaisiin tehdä korotuksia vielä tämän vuoden puolella, sillä hallituksen kehitysriihineuvottelut ovat juuri nyt käsillä.

”Kelan toimeenpanon kannalta olisi yksinkertaisempaa ja viestinnällisesti selkeämpää, jos sekä enimmäishintojen että ateriatuen ja ylimääräisen avustuksen korotukset tulisivat voimaan samasta ajankohdasta”, Kuusisto kertoi.