Ei hakutuloksia.

Teksti Olivia Aho Kuvat Iina Niskanen

3,2 euroa, kiitos! Opiskelija-aterian hinta nousi lokakuun alussa 50 sentillä – Mitä mieltä ravintoloitsijat ja opiskelijat ovat korotuksesta?

Opiskelija-aterioiden hinta kasvoi lokakuun alussa. Taustalla on ruoan hinnan kasvu inflaation vuoksi.

OPISKELIJA-ATERIAN enimmäishinta nousi lokakuun alussa puolella eurolla. Käytännössä muutos tarkoittaa, että korkeakouluopiskelijoiden maksama osuus ateriasta kasvoi 2,70 eurosta 3,20 euroon, mikäli ravintola päätti nostaa hintaa.

Hallitus päätti korotuksesta elokuussa. Taustalla ovat ravintoloiden kasvaneet kustannukset.

Etenkin ruoan hinta on kallistunut inflaation myötä. Matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö Maran syyskuussa julkaiseman jäsenkyselyn mukaan peräti 70 prosenttia yrityksistä arvioi, että raaka-aineiden tukkuhinnat ovat tällä hetkellä 10–30 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Työmarkkinajärjestö arvioi kesällä, että tukkuhinnat voivat kasvaa kuluvana vuonna 20 prosentilla.

Myös muut kustannukset, kuten vesi, energia ja kuljetuskustannukset, ovat kallistuneet. Lisäksi henkilöstön saatavuus on paikoin heikkoa, mikä vaikuttaa välillisesti ateriakustannuksiin.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) totesi elokuussa, että ruoan hinnan voimakas kallistuminen uhkaa jo opiskelijaravintoloiden olemassaoloa.

Enimmäishinnan korottamisen myötä ravintolat voivat Honkosen mukaan suosia enemmän kotimaisia raaka-aineita sen sijaan, että käyttäisivät edullisempia, ulkomaisia raaka-aineita. Lisäksi Honkosen mukaan hinnankorotuksen ansiosta ravintolat voivat pitää ruokalistat yhtä monipuolisina kuin aiemmin.

 

VAIKKA 50 sentin korotus on tarpeellinen, se ei ole riittävä, sanoo Sirpa Ovaskainen.

Hän on Jyväskylän yliopiston kirjaston ravintola Taiteen ravintolapäällikkö. Ravintola kuuluu Compass Group -konserniin.

”Kelan ateriatuki on ollut jäljessä koko ajan, joten painetta korottaa hintoja on ollut jo aiemmin. Ukrainan sodan myötä paine kasvoi entisestään”, Ovaskainen sanoo.

Samaa mieltä on jyväskyläläisen, opiskelijahintaisia aterioita tarjoavan Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallinen. Hän toivoo ateriatukeen säännöllisempää, esimerkiksi vuosittaista tarkastelua.

”Ravintoloitsijat eivät pysty tarjoamaan 50 sentin hinnankorotuksella vastaavia ateriakokonaisuuksia kuin vuonna 2020, jolloin ateriatukea korotettiin viimeksi.”

Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, joka määrittelee avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnan. Sen sijaan ateriatuki on valtion budjettiin liittyvä asia.

Vuonna 2020 opiskelijan ateriasta maksama osuus kasvoi 2,60 eurosta 3,06 euroon enimmäishintakaton korotuksen myötä. Vuoden 2021 alussa puolestaan Kelan ateriatukea korotettiin, jolloin opiskelijan osuus laski 2,70 euroon.

Sallisen mielestä sopiva aterian kokonaishinnan korotus olisi ollut nyt yksi euro.

”Se vastaisi edellisen hinnankorotuskerran kustannustasoa.”

 

 

 

KUSTANNUSTEN kasvu on pakottanut opiskelijaravintolat tekemään muutoksia toimintaansa. Esimerkiksi Semman ravintolapäälliköt ovat joutuneet pohtimaan ateriakokonaisuuksien kustannustehokkuutta entistä enemmän.

”Aiemmin pystyimme helposti suunnittelemaan kuuden viikon ’kiertäviä ruokalistoja’. Nykyään joudumme jatkuvasti muokkaamaan niitä, koska hinnat muuttuvat lyhyellä aikavälillä”, Sallinen sanoo.

Semman 14 kahvilaa ja ravintolaa sijaitsevat yliopiston eri kampuksilla, Kortepohjan ylioppilaskylässä ja eri puolilla kaupunkia. Sallisen mukaan kustannusten kasvu on vaikuttanut tarjottavien aterioiden määriin.

Osassa ravintoloita eri annosten määrää on vähennetty.

”[Pienempi ateriamäärä] on ollut helpompi kokonaisuus hallita, ja se vähentää hävikkiä.”

Ateriatukeen oikeutetussa ravintolassa pitää olla tarjolla vähintään kaksi perushintaista opiskelija-ateriaa.

Vaikeutunut tilanne on vaivannut ravintoloita Sallisen mukaan pitkään. Koronapandemian aikana ruokailijamäärät laskivat.

”Esimerkiksi kevät oli todella haasteellinen. Liiketoimintamme on ollut tappiollista.”

Aterioiden määrien lisäksi myös käytettävien raaka-aineiden valikoima on supistunut.

Esimerkiksi lohi on ollut välillä niin kallista, että sen tilalla on tarjottu muuta kalalajia.

Myös kurkku ja juusto ovat raaka-aineita, joiden tarjoamista on täytynyt harkita hinnanvaihtelun mukaan.

 

”Sopiva kokonaishinnan korotus olisi nyt yksi euro.”

 

KELAN MYÖNTÄMÄ ateriatuki edellyttää, että ravintolan tarjoama opiskelija-ateria täyttää tietyt kriteerit.

Aterian pitää olla terveyttä edistävä, monipuolinen, maukas ja houkutteleva. Suosituksessa säädetään myös esimerkiksi sopivasta annoskoosta sekä aterian energia- ja ravintoainesisällöstä. Ateria on suunniteltava siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus täyttää noin kolmannes omasta päivittäisestä energiantarpeestaan kyseisellä pääaterialla.

Kela valvoo kriteerien toteutumista.

Raaka-ainekustannusten kasvu on vaikuttanut myös Ilokiven opiskelijaravintolaan.

”Meidän täytyy välillä valmistaa edullisempia ruokia, esimerkiksi laatikkoruokia. Valmistamme kuitenkin edelleen Kelan suositusten mukaista ruokaa”, ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen kertoo.

Vaikka ravintolat ovat joutuneet muuttamaan toimintaansa, ne korostavat, ettei opiskelijan tarvitse olla huolissaan. Ruoka pyritään pitämään yhtä laadukkaana ja monipuolisena kuin aiemmin.

 

 

HINNANKOROTUS tulee aluksi opiskelijoiden maksettavaksi.

Hallitus esitti budjettiriihessään syyskuun alussa, että myös Kelan ateriatukea korotetaan 25 sentillä. Aterian hinta opiskelijalle voi siis laskea vuoden vaihteessa.

Opiskelijaliittojen mukaan korotus on tarpeellinen, muttei riittävä. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ehdottavat korotukseksi 39 senttiä.

Ehdotus perustuu laskelmaan hinnan suhteellisesta kasvusta opiskelijalle verrattuna edelliseen, vuoden 2020 korotukseen.

SAMOK:n puheenjohtaja Emmi Lainpellon mukaan aterian hinnankorotus ilman tuen samansuuruista nostoa heikentää opiskelijoiden taloudellista tilannetta entisestään.

Myös muut elinkustannukset ovat kasvaneet. Lainpellon mukaan tämä voi heijastua negatiivisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen.

Ateriatuki otettiin käyttöön vuonna 1979, kun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS halusi turvata korkeakouluopiskelijoille yhden lämpimän aterian päivässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *