Ei hakutuloksia.

Teksti Aino Ässämäki

Hallitus päätti nostaa opintotuen tulorajoja ensi vuoden ajaksi – SYLin puheenjohtajan mukaan päätös oli pettymys: ”Saadaanko vuoden mittaiselta testijaksolta riittävästi tietoa”

rahaa seteleitä euroja

Tulorajojen korotuksesta on keskusteltu aika ajoin. Hallituksen syyskuussa tekemä päätös sai sekä kehuja että kritiikkiä.

OPINTOTUEN tulorajoja korotetaan. Hallitus päätti asiasta torstaina 9. syyskuuta 2021 päättyneessä budjettiriihessään.

Syynä on työllisyystavoitteet. Jo ennen riihtä valtiovarainministeriö listasi tulorajojen korostuksen yhdeksi nopeavaikutteisista työllisyyttä parantavista toimista. Arvioiden mukaan korotus on budjettiriihen suurin työllisyystoimi.

Tulorajojen korotuksesta on keskusteltu aika ajoin. Nyt tehty päätös sai kehuja, mutta myös kritiikkiä.

Erityisesti arvosteltiin tilapäisyyttä. Nosto koskee vain vuotta 2022.

 

ENTÄ KUINKA suuri korotus on?

Sitä ei vielä tiedetä. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan laskelmia loppuvuoden täydentävää talousarvioita varten.

Tällä hetkellä Kelan tuloraja on 8 352 euroa vuodessa, jos korkeakouluopiskelija nostaa jokaisen kahdentoista kuukauden ajalta opintotukea. Mikäli tukea nostaa yhdeksän kuukauden ajalta, tuloja saa olla vuotta kohti 12 498 euroa.

Periaatteessa se tarkoittaa, että tukikuukautta kohti voi tienata 696 euroa, ja tuetonta kuukautta 2 078 euroa.

Alustavasti hallitus on kaavaillut korotuksen olevan noin 20–25 prosentin luokkaa. Kyseinen luku on ollut esillä esimerkiksi valtiovarainministeriössä. Ministeriön arvion mukaan maltillinen korotus toisi työmarkkinoille 1 800 työllistä lisää.

Karkeasti ehdotus tarkoittaisi, että ensi vuonna yhdeksältä kuukaudelta tukia nostava saisi tienata vuodessa noin 15 000 euroa.

Suurempiakin ehdotuksia on ollut.

Esimerkiksi vuonna 2019 Palkansaajien tutkimuslaitos esitti, että ”opintotuen tulorajoja voitaisiin nostaa reippaasti”. Tutkimuslaitoksen mukaan tulorajojen nosto esimerkiksi 50 prosentilla toisi valtion kassaan 5,9 miljoonaa euroa lisätuloja, kun opiskelijat tienaisivat enemmän ja julkisyhteisöjen verotulot kasvaisivat. PT:n selvityksessä ehdotettiin tulorajaa, joka olisi yhdeksällä opintotukikuukaudella liki 18 000 euroa vuodessa.

 

TULORAJOJEN tarkoitus on kohdistaa opintotuki sitä tarvitseville ja kannustaa opiskelijoita täysipäiväiseen opiskeluun sekä tavoiteajassa valmistumiseen työtuloilla rahoitetun osa-aikaisen opiskelun sijaan.

Tällä perusteella vaatimuksia tulorajojen korotuksesta on kritisoitu.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Hannu Salmi arvosteli hallituksen päätöstä Helsingin Sanomissa 7. syyskuuta 2021.

Salmen mukaan ”työvoimapolitiikan korjaaminen lahjakkaiden opiskelijoiden avulla ei ole kestävää”, ja opiskelijoiden työssäkäynti näivettää opiskelun laatua. Salmen mielestä opiskelijoiden poissaolot johtuvat usein työnteosta, ja sen myötä opettajien on laadittava korvaavia tehtäviä.

Kannattajia kuitenkin löytyy myös.

Erityisesti kokoomus on ottanut toistuvasti kantaa tulorajojen korotuksen puolesta. Rajojen nosto on kirjattu puolueen syksyllä 2020 julkaistuun tavoiteohjelmaan, ja kokoomusopiskelijat puolustivat korotusta nyt syksyllä käytyjen budjettineuvotteluiden aikana.

Kun tieto korotuksesta tuli, keskustaopiskelijat ehättivät ilkkumaan, että vain keskustalaiset ministerit ovat onnistuneet tulorajojen nostossa: nyt Antti Kurvinen, ja vuonna 2008 silloinen kulttuuriministeri Tanja Karpela. Tuolloin tulorajoja korotettiin 30 prosentilla.

Vuonna 2019 puolestaan Juha Sipilän (kesk) hallituksessa opintotuesta vastannut eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin) ehdotti, että opintotuen tulorajat voisi poistaa kokonaan. Samana vuonna julkaistu PT:n selvitys tehtiin Terhon aloitteesta.

 

MITÄ MIELTÄ korotuksesta ovat opiskelijat?

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kannatti päätöstä. Puheenjohtaja Annika Nevanpää on kuitenkin harmissaan määräaikaisuudesta.

”Se oli iso pettymys”, hän sanoo.

”Saadaanko vuoden mittaiselta testijaksolta edes riittävästi tietoa siitä, millainen mahdollisuus tämä olisi jatkossa?”

Budjettiriihen päätyttyä valtiovarainministeriö Annika Saarikko (kesk) sanoi pitävänsä mahdollisena, että menettelyä voisi jatkaa vuoden 2022 jälkeen. Vielä kesällä 2019 Saarikko suhtautui Helsingin Sanomien haastattelussa Sampo Terhon ehdotukseen tulorajojen nostosta kitsaasti. Tuolloin Saarikon mielestä sosiaaliset tulonsiirrot tulisi ohjata niille, jotka niitä todella tarvitsevat.

 

PAITSI MÄÄRÄAIKAISUUDESTA, myös korotuksen tasosta Suomen ylioppilaskuntien liitolla on selvä näkemys: 50 prosenttia.

Liitto on kritisoinut myös, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tulorajojen ylitys johtaa hallinnollisestikin raskaaseen tuen takaisinperintään. Muissa Pohjoismaissa liikamaksu verotetaan asteittain.

Lisäksi SYLin mukaan pelkkä tulorajojen korotus ei riitä. Se ei nimittäin ratkaise ydinongelmaa: opiskelijoiden toimeentulon riittämättömyyttä.

SYL on vaatinut korotusta etenkin opintotukeen ja vedonnut esimerkiksi siihen, että Suomessa opintotuen taso on kaikista pohjoismaista matalin.

Mitä työntekoon tulee, eri alojen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.

”Esimerkiksi tekniikan aloilta on helpompi työllistyä omalle alalle jo opintojen alkuvaiheessa. Yhteiskunnallisilta aloilta taas työllistytään usein opintojen aikana palvelualoille, mikä ei vastaa omaa koulutusta”, Nevanpää sanoo.

Joillain aloilla opinnot on myös järjestetty siten, että osa-aikaista työtä on käytännössä vaikea ottaa vastaan.

 

KAIKKIAAN SYL toivoo tukijärjestelmään vähemmän byrokratiaa. Nykyisin vaatimus on, että korkeakouluopinnot etenevät yhtä opintotukikuukautta kohti viiden opintopisteen verran. Vuodessa vaatimus on vähintään 0n 20 opintopistettä.

SYL vaatii kyseisen rajan poistamista. Sen tavoite on, että kandi- ja maisterivaihteeseen ei erikseen määrättäisi tiettyä määrää tukikuukausia.

Myönnetyt tuet pitäisi liiton mukaan voida käyttää opiskelijan oman aikataulun ja etenemisen mukaan.

Opintotukikuukausien kokonaismäärää on vähennetty viimeksi vuosina 2014 ja 2017. Nykyisin keskiverto-opiskelijalle myönnetään kandidaatintutkintoa varten 30 tukikuukautta, ja maisteria varten 21 tukikuukautta. Yhteensä se tarkoittaa 300 opintopistettä.

”Monella loppuu tukikuukaudet kesken. Opinnot viivästyvät, kun on hankittava toimeentulo muualta”, Nevanpää sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan reilu puolet yliopisto-opiskelijoista työskentelee opintojensa ohella. Vaikuttaako se opintojen etenemiseen?

Siitä on ristiriitaista tietoa. Lisäksi Nevanpään mukaan työtunnit eivät ole välttämättä pois vain opinnoista.

Työnteko vähentää myös vapaa-aikaa.

  1. HK

    Vuodessa 20 opintopistettä? Onko artikkelissa virhe, opintopisteitähän tulee suorittaa 40-45 lukuvuodessa. Lukukaudessa tuo 20.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. S

    HK
    1.10.2021 13:54
    Vuodessa 20 opintopistettä? Onko artikkelissa virhe, opintopisteitähän tulee suorittaa 40-45 lukuvuodessa. Lukukaudessa tuo 20.

    Käsittääkseni tämä 20 op raja tarkoittaa sitä, että opintotuen – siis edes yhden kuukauden tukien nostaminen vaatii 20 pistettä, 40 op vuodessa taas vaaditaan siihen, että saa tuet kahdeksalta kuulta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *