Ei hakutuloksia.

Teksti Matilda Saarikoski Kuvat Mikko Hakola

Tuleeko avoimen väylästä maksullinen kiihdytyskaista yliopistoon, vai tilaisuus paikata huonosti menneet yo-kokeet?

Avoimen yliopiston väylästä on muodostumassa merkittävä hakureitti yliopistoon todistusvalinnan ja pääsykokeiden rinnalle. Osassa yliopistoja avoimen väylästä on povailtu tulevaisuudessa jopa suurempaa hakureittiä kuin valintakokeista.

Avoimen väylän laajentaminen on osa vuonna 2017 alkanutta ja tänä vuonna valmistuvaa opiskelijavalintojen uudistusta, joka on näkynyt muun muassa yliopistojen valintakokeiden keventämisenä ja todistusvalinnan painottamisena.

Joillain aloilla neljäsosa opiskelijoista voidaan valita jatkossa avoimen väylän kautta.

Avoimen väylän ideana on, että hakija suorittaa tietyn määrän alan opintoja avoimessa yliopistossa, ja hakee sitten suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-ohjelmaan.

Avoimen väylää on olemassa kahta erilaista tyyppiä.

Joko kuka tahansa voi suorittaa väyläopintoja ja hakea niiden perusteella opiskelupaikkaa, tai väyläopintoihin ilmoittaudutaan etukäteen ja opiskelupaikka on taattu, kunhan suorittaa vaaditut opinnot tarpeeksi hyvin arvosanoin.

 

Avoimen yliopiston väylä jakaa mielipiteitä. Koska väyläopinnot ovat maksullisia, niiden voi katsoa olevan ristiriidassa maksuttoman koulutuksen periaatteen kanssa.

Ylioppilasliikkeen pelkona on ollut myös se, että avoimen väylän kautta voisi maksullisesti opiskelemalla saada opiskelupaikan muita helpommin. Tämä asettaisi hakijat epätasa-arvoiseen asemaan.

”Emme halua, että avoimen väylästä tulee maksullinen ohituskaista korkeakoulutukseen”, toteaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkänen. Kykkänen on mukana Toinen reitti yliopistoon -hankkeen ohjausryhmässä, tuoden opiskelijanäkökulmaa avoimen väylän kehittämiseen.

SYL suhtautuu väylän kehittämiseen avoimin mielin, kunhan se ei vaaranna maksutonta koulutusta.  Kykkäsen mukaan avoimen väylä voi sopia moneen elämäntilanteeseen. 

SYL:n linja on kuitenkin, että avoimen väylällä pitäisi olla ensisijaisesti täydentävä rooli korkeakouluvalinnoissa.

”On ollut paljon puhetta eri kokoisista avoimen väylistä, mutta sellainen 10 % sisäänotettavista on lähimpänä meidän ajatusta”, Kykkänen toteaa.

SYL suhtautuu väylän kehittämiseen avoimin mielin, kunhan se ei vaaranna maksutonta koulutusta

Avoimen väylän laajentaminen tuo mukanaan kysymyksen siitä, kuka on opiskelija ja kuka ei.

Avoimessa yliopistossa opiskelu ei oikeuta opintotukeen, sillä Kelan myöntämä opintotuki on rajattu vain päätoimisille tutkinto-opiskelijoille. Vaikka hakija tekisi väyläopintoja lähes kokoaikaisesti, ei tämä olisi oikeutettu samoihin etuuksiin kuin päätoiminen opiskelija.

”Se voi tuntua omituiselta, että samaan aikaan opiskelet, mutta et kuitenkaan ole opiskelija. Siksi olisi hassua laittaa kovin suurta osaa ihmisistä hakemaan tätä kautta, kun he joutuvat sitten kohtaamaan tämän ongelman”, Kykkänen toteaa.

Avoimen väylä on yliopistoille taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Vuonna 2021 tulee voimaan uusi rahoitusmalli, joka palkitsee yliopistoja suoritettujen opintopisteiden sijaan suoritetuista tutkinnoista. Uudessa mallissa yliopistojen koulutuksen rahoituksesta 30% tulee suoritetuista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista.

 

Kun rahoitusmalli muuttuu, yliopistojen voi olla kannattavaa valita opiskelijoita avoimen väylän kautta. Tätä kautta valitulla opiskelijalla on mahdollisesti jo suuri osa yliopisto-opintoja suoritettuna, joten tämä valmistuu nopeammin, tuoden samalla rahaa yliopistolle.

Myös Kykkänen uskoo, että nopeasta valmistumisesta palkitseva rahoitusmalli voi selittää yliopistojen intoa kasvattaa avoimen yliopiston väylää.

Eri keskusteluissa on myös toistunut ajatus, että avoimen väylän kautta tulevat opiskelijat ovat erityisen motivoituneita.

”Kun ihmisellä on vuoden verran opintoja tehtynä ja on samalla osoittanut valmiutensa opiskella, ajatellaan että opiskelija valmistuu tavallista sutjakkaammin.”

”On kuitenkin hyvä muistaa, että perspektiivi muuttuu opiskelemaan päästessä, kun ei ole enää selkeää lyhyen tähtäimen tavoitetta. Jos joku on opiskellut avoimessa yliopistossa todella tehokkaasti, se ei automaattisesti tarkoita, että tämä olisi loput neljä vuotta todella tehokas.”

”Erilaiset elämänmuutokset, ihmissuhteet ja terveyshuolet koskettavat myös avoimen väylän kautta tulevia opiskelijoita.”

Näiden opintojen hinta voi olla maksimissaan 900 euroa, kun yksi opintopiste saa maksaa korkeintaan 15 euroa.

Väyläopintojen laajuus vaihtelee aloittain. Jyväskylän yliopiston avoimen väylän hakukohteisiin vaaditaan pääsääntöisesti alan perus – tai perus- ja aineopintojen suorittamista. Esimerkiksi kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti – ja maisteriohjelmaan hakeakseen tulee suorittaa 60 opintopisteen verran opintoja avoimessa yliopistossa. Opintopistemäärä vastaa kolmasosaa kandidaatintutkinnosta. Näiden opintojen hinta voi olla maksimissaan 900 euroa, kun yksi opintopiste saa maksaa korkeintaan 15 euroa.

Kykkäsen mielestä väyläopintojen laajuus on riittävä silloin, kun hakija pystyy opintojen perusteella osoittamaan valmiutensa opiskella yliopistossa. 60 opintopistettä on hänen mielestään jo melko paljon.

”Onhan se vähän kohtuutonta, jos hakijalla on vuoden mittainen maksullinen pääsykoe.”

Koska väyläopintoja suorittava ei ole oikeutettu saamaan opintotukea tai muita etuuksia, olisivat maksuttomat väyläopinnot Kykkäsen mielestä hyvä vaihtoehto.

”Muutoin on pakko elää joko säästöillä, vanhempien tuloilla tai työnteolla. Onhan se vähän rankka paikka”, Kykkänen toteaa.

”Onhan se vähän kohtuutonta, jos hakijalla on vuoden mittainen maksullinen pääsykoe.”

Avoimen yliopiston väylä on periaatteessa ollut olemassa jo 1980-luvulta lähtien. Koska opetusministeriön silloisen ohjeen mukaan avoin yliopisto oli ”tarkoitettu pääasiassa korkeakoulututkintoa suorittamattomalle aikuisväestölle täydennyskoulutukseksi tai väljätavoitteiseksi sivistysharrastukseksi”, väylä on kuitenkin näihin päiviin asti pysynyt pienenä.

Käytännössä vain harva on päässyt opiskelemaan avoimen yliopiston kautta. Nyt tätä reittiä halutaan eri yliopistoissa kasvattaa reilulla kädellä, ja helpottaa opiskelemaan pääsemistä väylän kautta.

Avoimen väylän tarpeellisuutta on perusteltu sillä, että se helpottaa korkeakouluhakijoiden tilannetta, kun keväästä 2020 lähtien yli puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Koska avoimessa yliopistossa opiskelu ei edellytä ylioppilastodistusta, väylä myös helpottaa eri taustoista tulevien ihmisten pääsyä yliopistoon.

Jyväskylän yliopisto on ollut erityisen aktiivisessa roolissa avoimen väylän kehittämisessä

Myös moniin Jyväskylän yliopiston tutkinto-ohjelmiin voi tänä keväänä hakea avoimen väylän kautta. Jyväskylän yliopisto on ollut erityisen aktiivisessa roolissa avoimen väylän kehittämisessä, sillä se koordinoi Toinen reitti yliopistoon -hanketta. Toinen reitti yliopistoon eli TRY on opetus -ja kulttuuriministeriön hanke, jonka tarkoituksena on kehittää avointa väylää.

”Hanke käynnistyi elokuussa 2018 ja jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Mukana on 11 yliopistoa, joten kyseessä on iso, yhteistyössä tehtävä hanke”, kertoo TRY-hankkeen projektipäällikkö Paula Savela.

Avoimen väylää kehitetään kolmelle eri kohderyhmälle. Ensimmäisen kohderyhmän muodostavat toisen asteen opiskelijat, jotka voivat suorittaa avoimen yliopiston opintoja jo lukion tai ammatillisen koulutuksen aikana, ja hakea suoritettujen opintojen perusteella yliopistoon. Toinen ryhmä on toiselta asteelta valmistuneet nuoret, jotka voivat hyödyntää välivuoden tekemällä väyläopintoja. Viimeinen kohderyhmä ovat työelämässä olevat ihmiset, joilla ei välttämättä ole korkeakoulututkintoa, mutta tarvitsevat sellaisen kehittyäkseen työssään tai jotka haluavat vaihtaa alaa.

Hankkeessa ymmärretään, että maksullisuus on haastava kysymys

TRY-hankkeen tavoitteena on, että avoimen väylästä muodostuisi uskottavan kokoinen hakuväylä yliopistoon. Aikaisemmin avoimen väylän kautta opiskelemaan pääseminen on ollut hankalaa, ja sitä kautta valituiksi on tullut vain 2-3 prosenttia opiskelijoista. Savela toivoo, että jatkossa mahdollisimman monelle alalle voisi hakea avoimen väylän kautta.

”Tavoitteenamme on myös, että Avoimen väylän kautta haettaessa valintaprosessi on läpinäkyvä ja pisteytys selkeä.”

TRY ei ota kantaa väyläopintojen maksullisuuteen, mutta hankkeessa ymmärretään, että maksullisuus on haastava kysymys.  Savelan mukaan opiskelijalle koituvia kustannuksia pyritään vähentämään laskemalla väyläopintojen opintopistemäärää tällä hetkellä vaadituista jopa yli sadasta opintopisteestä selkeästi alaspäin, noin 15 – 60 opintopisteeseen.

”Toisaalta yo-kokeiden uusiminenkin maksaa ja valmennuskurssit ovat aikamoinen bisnes. Myös ylioppilaskirjoituksiin tarjotaan maksullisia valmennuksia”, Savela pohtii.

 

Jyväskylän yliopiston tavoite on, että jatkossa vähintään 15 prosenttia sisäänotettavista opiskelijoista tulisi yliopistoon avoimen väylän kautta, kertoo rehtori Keijo Hämäläinen. Tämä koskee niitä hakukohteita, joissa avoimen väylä on käytössä.

”Nyt kun tuli tämä korkeakouluvalintauudistus, jossa pyritään pois valintakokeista ja painotetaan todistusvalintaa, niin näen että avoimen väylä on huonoista vaihtoehdoista paras.”

Hämäläisen mukaan oikein rakennettuna avoimen väylä sekä mittaa opiskelijan kykyjä ja motivaatiota että mahdollistaa tutustumisen haettavaan alaan.

”Yksi pääsykoekirja ei vielä kerro kauheasti alasta. Väyläopintoja tehdessä hakija näkee, että onko tämä minun juttu.”

”Tämä on myös se väylä, joka tarjoaa mahdollisuuden niille ylioppilaille, joilla ylioppilastutkinto ei mene syystä tai toisesta ihan putkeen.”

Hämäläinen ei usko vuonna 2021 voimaan tulevan yliopistojen uuden rahoitusmallin kannustavan avoimen väylän kautta tulevien opiskelijoiden suosimiseen. Vaikka laajojen väyläopintojen voisi ajatella olevan yliopistojen etu, koska ne nopeuttavat myöhemmin opiskelijan valmistumista, rehtori sanoo kehityksen olevan päinvastainen:

”Yleinen tahtotila on, että väyläopintojen opintopistemäärää tiputetaan.”

”Tämä on myös se väylä, joka tarjoaa mahdollisuuden niille ylioppilaille, joilla ylioppilastutkinto ei mene syystä tai toisesta ihan putkeen.”

Yleisestä tahtotilasta huolimatta moni tiedekunta haluaa pitää vaadittavan opintopistemäärän korkeana, koska suosituilla aloilla se auttaa mittaamaan opiskelijoiden motivaatiota.

Hämäläinen ymmärtää ylioppilaskuntien huolen avoimen väylän maksullisuudesta.

”Kun väyläopinnot sisällytetään tutkintoon niin silloinhan tutkinnosta on osin maksettu.”

”Mielestäni hyvä ratkaisu olisi maksaa opiskelijalle takaisin väyläopintoihin käytetyt rahat, jos tämä saa opiskelupaikan. Olen ehdottanut ministerille, että pitäisikö tehdä selvitys siitä kuinka paljon tällainen malli tulisi maksamaan.”

  1. Virve

    Itse ainakin avoin on väylä saada ehkä joskus pätevyys unelmieni työhön. Lukiota en käynyt koska siihen ei ollut varaa, ja avoimessa kahden työn ja perheen arjen pyörittämisen ohella opiskelu on ollut hyvä ja ainutkin vaihtoehto. Ehdottomasti avoin väylä kannattaa ja on loistavaa että tämmöinen mahdollisuus suodaan. Kiitos siitä yliopistolle

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.