Ei hakutuloksia.

Teksti Tuukka Tervonen Kuvat Mikko Hakola

JYY osti Ilokiven alakerran liiketoiminnan, mutta mitä nyt? Edarissa keskusteltiin kiivaasti siitä, mitä kalliilla tilalla tehdään ravintolatoiminnan lisäksi

Ilokiven alakertaan on tulossa isoja muutoksia tämän vuoden aikana. Ravintolabisnestä hoitanut Maailmanlopun Ravintola Oy luopui alakerrasta ja JYY osti yrityksen liiketoiminnan.

Maailmanlopun Ravintola Oy eli MLR otti alakerran hoidettavakseen syksyllä 2011. Sopimuksen jatkoa olisi voitu harkita muutenkin jo vuoden 2020 loppupuolella, mutta nyt tilanne on muuttunut JYYn ostaessa alakerran liiketoiminnan.

Muutoksia on luvassa, mutta kevään aikana alakerran toiminta jatkuu kaupasta huolimatta entiseen tapaan, eli kevääksi buukatut kulttuuritapahtumat viedään läpi sovitusti, kertoi Ilokiven ravintolapäälikkö Kati Lemiläinen tiedotteessa.

Entiset hoitajat päättivät luopua tilojen pyörittämisestä jo tämän kevään aikana, sillä toiminta on ollut jo pitkään heille kannattamatonta. Asia tuotiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston tietoon kokouksessa 28.1.

Hallituksen esityksestä myönnettiin 120 000 euroa MLR:n liiketoiminnan ostamiseen ja alakerran pyörittämiseen

Samassa kokouksessa hallituksen puheenjohtaja Ira Vainikainen ja JYYn talous- ja palvelujohtaja Jenni-Mari Penttinen esittivät kaksi vaihtoehtoa alakerran tulevaisuuteen. Vaihtoehdossa yksi MLR:n sopimus olisi irtisanottu ja JYY olisi ottanut tilan suoraan hallintaansa. Vaihtoehdossa kaksi, jota myös JYYn hallitus esitti, JYYn liiketoiminta ostaisi Maalmanlopun Ravintolan toiminnan itselleen.

Vaihtoehto kaksi toteutui, ja asiasta tiedotettiin 25.2. Edustajisto päätti kokouksessaan 24.2. lisätalousarviosta, jossa hallituksen esityksestä myönnettiin 120 000 euroa MLR:n liiketoiminnan ostamiseen ja alakerran pyörittämiseen.

Ilokiven alakerta on keskeinen paikka esimerkiksi JYYn järjestämälle Jyrock-festarille.
Jyrock 2017. Kuva: Joonas Pikkarainen

Vaihtoehdossa yksi hyvänä puolena olisi ollut, että JYYn varsinainen toiminta olisi saanut tilan taas kokonaan omaan käyttöön ja olisi voinut tehdä sillä mitä parhaaksi katsoo. Samalla kuitenkin MLR olisi vienyt huomattavan määrän omistamaansa tekniikkaa ja kalustoa tiloista pois, esimerkiksi valot ja äänilaitteet. Samalla olisi myös menetetty vuokratulot. JYYn varsinaiselle toiminnalle lisäkustannuksia olisi tullut myös arviolta 50 000 euroa siitä, jos tilaan ei olisi tullut enää arvonlisäverollista toimintaa, sillä silloin tilan arvonlisäveroja ei olisi voinut enää pistää verovähennyksiin.

Tapahtuneen toisen vaihtoehdon hyvät puolet ovat taas, että kun JYYn liiketoiminta otti tilan toiminnan kontolleen, tila on oman konsernin hallinnassa ja sen käyttöä voidaan Penttisen mukaan kehittää yhdessä voitollisempaan ja paremmin jäsenistöä palvelevaan suuntaan. Vaihtoehdossa kaksi alakertaa voidaan kehittää myös koko Ilokiven toimintaa silmällä pitäen. Penttinen kaavaili edustajiston kokouksessa esimerkiksi helpompia mahdollisuuksia järjestää sitsit, mikä palvelisi eittämättä jäsenistön tarpeita.

JYYn liiketoiminnan haaveissa siintävät myös muut kuin opiskelijatapahtumat, esimerkiksi häiden järjestäminen, joka helpottuu nyt talon ollessa yksi kokonaisuus. Tämä saattaisi näkyä Ilokiven parantuneena tuloksentekokykynä, jonka voitot palvelevat koko ylioppilaskunnan toimintaa. Myöskin kohdan yksi isot taloudelliset miinukset eivät tapahdu tässä vaihtoehdossa.

Keskustan Aino-Maria Huttu taas ehdotti alakerran muuttamista opiskelutiloiksi

Edustajistossa asia aiheutti erittäin eläväisen keskustelun tammikuun kokouksessa, sillä alakerta on ollut jo pitkään edustajiston murheenkryyninä. Sen lisäksi, että alakertaan uppoaa joka vuosi isoin siivu jäsenmaksuista, moni opiskelija-aktiivi on harmitellut julkisesti ja vähemmän julkisesti, ettei tila palvele tarpeeksi jäsenistön tarpeita ja että perinteikäs kulttuuritoiminta on viime vuosikymmenen aikana supistunut.

Luonnontieteilijöiden Juho Siitari peräänkuulutti puheenvuorossaan mahdollisuutta sille, että ravintolabisneksen sijasta alakertaa voisi käyttää tulevaisuudessa opiskelijoiden hengailutilana ja jatkoi, että JYY tarjoaa jäsenistön käyttöön vähemmän tiloja kuin moni muu ylioppilaskunta.

”Miten hää- ja muut tilaisuudet hyödyntävät riviopiskelijaa? Hengailutilat voisivat palvella paremmin riviopiskelijaa.Tekeekö konserni bisnestä opiskelijoiden rahoilla?”, Siitari tivasi.

Vihreiden Elma Hyökystä taas ei ollut järkevää keskustella siitä, hyödyttääkö häiden järjestämisen kaltainen muu tapahtumatuotanto jäsenistöä, sillä hänen mielestään tärkeintä olisi tuottavampi liiketoiminta jonka voitoilla voitaisiin pienentää jäsenmaksua, mikä palvelisi taas jäsenistöä.

Penttinen vakuutteli kuitenkin edarin edessä, että muu tapahtumatuotanto olisi toissijaista opiskelijatapahtumien rinnalla.

Keskustan Aino-Maria Huttu taas ehdotti alakerran muuttamista opiskelutiloiksi, sillä niiden vähyys on varsinkin kirjaston remontin aikana ollut ongelmana osalle jäsenistöä.

Vaihtoehto kakkosen suunnitelmissa tila olisi vapaasti anniskeluaikojen ulkopuolella JYYn käytössä, joten tilan käyttö päivällä opiskelutiloina ei ole missään vaihtoehdossa poissuljettu vaihtoehto.

Jyvivan Rosa Heikkinen taas kommentoi keskustelussa, ettei alakertaa pitäisi tehdä lompakko edellä ja tärkeintä olisi maksimoida alakerran päiväkäyttö ja yläkerran ravintolatilojen iltakäyttö. Heikkinen muistutti alakerran pitkästä kulttuurihistoriasta ja esitti näkemyksenään, että pysyvän anniskeluluvan myötä tilaa olisi mahdollista käyttää monipuolisemmin.

Visiossa tavoitellaan sitä, että alakerta toimisi päivisin opiskelijoiden kohtaamispaikkana

Edustajiston kokouksessa tammikuussa vastakkainasetteluiksi muodostuivat siis pääosin riviopiskelijan tarpeet vastaan konsernin tulos, alkoholikeskeisyys vastaan opiskelutilat ja myös anniskeluoikeudet vastaan oma pullo mukaan -periaatteella järjestetyt tilaisuudet, kuten esimerkiksi sitsit.

Anniskeluoikeudet vs. OPM -jakoa lukuunottamatta mitkään mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole välttämättä mitenkään ristiriidassa keskenään. Tämä on kuitenkin jo ratkennut, sillä Ilokivi on saanut tiloihin anniskeluoikeudet.

JYYn Hallituksen kulttuurivastaava Niklas Pelkonen esitteli edustajiston kokouksessa helmikuussa Ilokiven alakerta -projektia, jossa oli otettu huomioon myös edarissa esitettyjä asioita.

Visiossa tavoitellaan sitä, että alakerta toimisi päivisin opiskelijoiden kohtaamispaikkana, sen sijaan että se olisi pääsääntöisesti tyhjillään kuten nyt on ollut. Iltaisin ja viikonloppuisin taas jatkuisi ravintola- ja kulttuuritoiminta, toivottavasti tuottavampana kuin tähän asti.

JYY järjestää alakerran tulevaisuutta silmällä pitäen ideointi-illan 5.3. missä on tarkoituksena koittaa haistella, mitä jäsenistö haluaisi tilalta ja toivoisi sinne. Näiden keskustelujen ja liiketoiminnan visioiden perusteella alkusyksystä on tarkoituksena esitellä alakerran uusi ilme. Uuden toiminnan onnistumista on tarkoitus arvioida vuoden lopussa.

Ilokiven alakerta elää jännittäviä muutoksen aikoja, mutta lienee varmaa, että kulttuurihistorian kyllästämänä, taloudellisesti isona satsauksena ja jäsenistön osittain viimeaikoina hylkimänä alakerta tulee jatkossakin herättämään suuria tunteita ja ristiriitaisia intohimoja.

  1. Rosa Heikkinen

    Hei! Joko juttuun on eksynyt virhe, tai olen ilmaissut itseäni hassusti kokouksessa. Kannatan anniskeluoikeuksien säilymistä Ilokiven molemmissa kerroksissa, sillä ne mahdollistavat tilan monipuolisen käytön. Muuten asiallinen homma!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.