Ei hakutuloksia.

Teksti Elias Peltonen Grafiikka Felix Fiilin

Venäjä pyrkii luomaan kyberlinnaketta – Pelko kumpuaa sisäisistä ja ulkoisista uhista

Venäjä pyrkii kiristämään otettaan internetin venäläisestä osiosta, Runetistä. Monet kiristykset vaikeuttavat opposition toimintaa verkossa, mutta sitä on käytännössä mahdotonta tyrehdyttää.

Putinin tullessa valtaan hän keskitti Venäjän vallan takaisin Moskovaan aluehallinnoilta ja nitisti oligarkkien valtaa. Tiedotusvälineet valjastettiin myös myötäilemään hallintoa. Vuonna 2012, kun valta siirtyi takaisin väliaikaisesti presidenttinä toimineelta Medvedeviltä Putinille, Venäjän hallinto huomasi unohtaneensa jotain.

”He eivät tajunneet sitä, että internet on väline, jossa liikkuu tietoa, jota he eivät pysty kontrolloimaan. Vuonna 2012 he pelästyivät isoja mielenosoituksista ja rupesivat vetämään internetiäkin tiukalle”, kertoo Venäjän strategista kulttuuria kyberavaruudessa tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut Martti J Kari.

Vuotta aiemmin arabikevät oli jo antanut osviittaa, millaisia vaikutuksia vapaan tiedon liikkumisella on autoritaaristen valtioiden sisällä. Venäjä alkoi nopeasti kiristämään otettaan Runetistä.

Yksi näkyvimmistä taisteluista Venäjän verkkoympäristössä on salattu suoraviestipalvelu Telegram, jota oppositioaktivistit suosivat.

”Telegramia yritettiin blokata sulkemalla sen käyttämä kaista. Se vaihtoi toiseen kaistaan ja loppujen lopuksi jouduttiin sulkemaan suuria IP-alueita. Se aiheutti taloudelle valtavia tappioita, koska liike-elämän puolelta ei tieto kulkenut, kun alueita blokattiin.”

”Aika moni kertoo, että venäläiset tekevät näin, mutta harva sanoo, että miksi he tekevät näin.”

Karin mukaan hänen väitöskirjansa suurin anti on selittää strategisen kulttuurin teorian kautta Venäjän kokemaa uhkaa kyberavaruudessa.

”Aika moni kertoo, että venäläiset tekevät näin, mutta harva sanoo, että miksi he tekevät näin.”

Venäjän kyberuhkakuvaa selittää piiritetyn linnakkeen narratiivi. Venäjä on vihollisten ympäröimä ja joutuu jatkuvasti puolustautumaan ulkoista uhkaa kohtaan.

Historiallisesti tarkasteltuna näkökulmassa on myös perääkin. Natsi-Saksan ja Napoleonin valloitusretkien lisäksi syviä traumoja venäläiseen mielenmaisemaan on jäänyt mongolivalloituksista, jolloin venäläiset olivat yli 200 vuotta mongolivallan alla.

”Geneettisessä perimässä on pelko tulla hyökkäyksen kohteeksi. Johto ruokkii sitä taitavasti.”

Nykyinen Venäjän johdon narratiivi maalaa uhkakuvaa Natosta ja Euroopan rappiosta homoja ja pedofiilejä vilisevänä paikkana. Venäjän tehtävä on puolustaa länsimaista sivistystä ja perhearvoja.

Internetin tietotulva on mahdollistanut Venäjälle vaihtoehtoisia narratiiveja.

”He miettivät, miten katkaista informaatiotulva ja pitää oma narratiivi elossa, koska se on ainoa tapa pysyä vallassa.”

Ulkoisten uhkien lisäksi myös sisäiset uhat ovat hyvin Venäjän johdon tiedossa, joista historiallisina esimerkkeinä ovat Nikolai I valtaannousua estäämään pyrkinyt vuoden 1825 dekabristikapina ja vuoden 1917 vallankumoukset. Runetin eristäminen, sen tehostettu valvonta ja ”haitallisten” verkkosivujen kieltäminen on perusteltu julkisuudessa ulkovaltojen, ”ekstremistien” ja ”terroristien” toiminnan ehkäisyllä, mutta kohteena on lopulta opposition tyrehdyttäminen.

”Kyllä heidän historiallisessa osaamisessa on se, että voima saattaa tulla sisältä ja sitä pitää kontrolloida koko ajan.”

Vuoden 2021 parlamenttivaalit ja 2024 presidentinvaalit lienevätkin nykyhallinnolle suuri syy kiristää naruja, kun ottaa huomioon Yhtenäinen Venäjä -puolueen tappion tämän vuoden paikallisvaaleissa Moskovassa.

Venäjällä jatkuvan sodan käsite ja sotateoreetikko von Clausewitzin kehittämä ajatus sodasta politiikan jatkeena ohjaavat myös toimintaa. Venäjällä sodan ja rauhan välissä on kymmeniä eri muotoja, joista esimerkkeinä toimii vaikkapa Krimin valtaus sekä toimet Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Voimaa voi ja tulee käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Kyberympäristössähän voidaan käydä sotaa koko ajan. Pidetään vain sen kynnyksen alapuolella, ettei oikeasti ammuta, vaan mellastetaan siellä.”

”Kyberympäristössähän voidaan käydä sotaa koko ajan.”

Venäjän kyberturvallisuus perustuu monen toisiaan täydentävän toimen yhteissummaan, jolla pyritään pienentämään hyökkäysten määrää ja vähentämään riskejä.

”Et koskaan pysty rakentamaan sellaista kilpeä, että kukaan ei tule läpi. Puolustajien pitää onnistua kaikissa asioissa. Hyökkääjän ei tarvitse kuin päästä läpi.”

Opposition lisäksi Venäjän ulkoinen vihollinen on myös todellinen. Viime kesäkuussa Yhdysvallat myönsi toteuttaneensa verkkotiedustelua Venäjällä vuodesta 2012. Venäjän kriittisen informaatioinfrastruktuurin (KII) suojaamiseksi lakeja alettiin suunnitella jo vuodesta 2006, mutta niiden aikaansaaminen venyi pitkään teleoperaattoreiden vastustuksen ja hallinnon organisaatioiden välisten kiistojen vuoksi.

”2016 saatiin lakiluonnos, joka hyväksyttiin 2017. Teleoperaattorien niskat saatiin taitettua ja FSP sai periaatteessa kakun itselleen.”

Tuoreimpia muutoksia on tämän vuoden marraskuun alusta Venäjällä voimaan astuva internet-laki. Sillä pyritään mahdollistamaan internetin Runetin eristäminen.

”Tällä hetkellä 40 prosenttia venäläisestä liikenteestä kiertää ulkomaiden kautta. Ne pyrkivät pienentämään prosenttimäärän kymmeneen parin seuraavan vuoden aikana. Sen jälkeen aiotaan luoda järjestelmä, jolla ulosmenevä liikenne menee tiettyjen pisteiden kautta.”

Tällaisen kyberlinnakkeen rakentaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta.

”Siinä onnistutaan niin paljon, että voidaan sanoa, että on onnistuttu. Oikeasti ne eivät pysty eristämään sitä millään. Aina pääsee jostain läpi.”

Venäjä pyrkii eristämisen hyväksyntään myös kansainvälisillä kentillä. YK:ssa toimiva Venäjän johtama informaatioturvallisuuteen keskittyvä Open-Ended Working Group -ryhmä perustettiin vuonna 2018 vanhan Group of Governmental Experts -ryhmän vastapainoksi.

”Idea on se, että venäläiset haluavat kansainvälisen sopimuksen, jossa sanotaan, että on olemassa kansallinen internet. Jokaisella valtiolla on oma internet ja valtiolla on oikeus määrätä, mitä siellä tapahtuu.”

Anonyymiä verkkoviestintää on pyritty vähentämään bloggareiden rekisteröinneillä ja prepaid-liittymien kieltämisellä. Tavoitteena on yksilöidä kaikki käyttäjät.

Martti J Karin väitöskirjan ”Russian Strategic Culture in Cyberspace: Theory of Strategic Culture – a tool to Explain Russia´s Cyber Threat Perception and Response to Cyber Threats” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 11.10. Kuva: Elias Peltonen.

 

Venäläisen kyberturvan suurimpia aukkoja on tietoteknisen kehityksen jälkeenjääminen.

Sekä vuoden 2000 että vuoden 2016 Venäjän informaatioturvallisuusdoktriinissa todetaan jälkeenjääneisyyden olevan uhka Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.

Tavoitteena on korvata ulkomailta tuotu tekniikka venäläisvalmisteisella. Teknistä kehittymistä varten perustettiin vuonna 2009 Skolkovo, Venäjän piilaakso.

”Mutta eihän innovaatio tapahdu niin, että käsketään ruveta innovoimaan. Innovaatiot syntyvät autotalleissa.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *