Ei hakutuloksia.

Teksti Tatu Helle Kuvat Mikko Kuparinen

”Kavereita ahdistaa, että Suomeenkin hyökätään. Minua ahdistaa sukulaisteni puolesta” – Ukrainan sodasta huolimatta Betty Salm pyrkii jatkamaan normaalia elämää

Yliopisto-opiskelija Betty Salmin sukulaiset asuvat Ukrainassa ja toiset sukulaiset Venäjällä. Samalla hänen äitinsä toivoo, ettei hän puhuisi venäjää Suomessa.

HELMIKUUN 24. päivänä 19-vuotias Betty Salm soitti äidilleen ja itki. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan saman päivän aamuna.

Se oli Salmille sodan tähän asti pahin päivä.

”Se tuli shokkina. Soittelin kavereilleni, että ihan perseestä. Itkin koko illan ja purin tunteita.”

Kotoisin hän on Virosta, josta hän muutti Suomeen yläkouluikäisenä. Äiti on venäläinen, isä virolainen. Salmin äidinkieli on venäjä. Sukulaisia hänellä on Viron lisäksi sekä Ukrainassa että Venäjällä.

 

HYÖKKÄYKSEN ensimmäisenä päivänä Venäjän joukot iskivät Ukrainaan idästä Donbasin ja Luhanskin separatistialueiden kautta, pohjoisesta Valko-Venäjältä ja etelästä miehitetyltä Krimiltä.

Salmin äidin puolen isovanhemmat asuvat Keski-Ukrainassa Pultavassa. Kaupungissa ei ole ollut toistaiseksi taisteluita. Isovanhemmat onnistuivat poistumaan maasta muutama päivä sodan alkamisen jälkeen ja ovat nyt Tallinnassa.

”He pääsivät pois helposti.”

Mutta Ukrainassa on yhä sukua. Viisi serkkua, joista kolme on päiväkoti-ikäisiä ja kaksi suurin piirtein saman ikäisiä kuin Salm itse. Tädit ovat puolestaan 40–50-vuotiaita. He kaikki asuvat Harkovan kaupungin lähistöllä, missä venäläiset ovat tulittaneet sodan alusta lähtien useita siviilikohteita.

Harkovan alueen kuvernööri Oleg Sinegubov kertoi medialle 2. maaliskuuta, että vain yhden vuorokauden aikana iskuissa alueelle kuoli ainakin 21 ihmistä ja haavoittui yli sata. Sitä seuraavalla viikolla lähistöllä Izyumin kaupungissa venäläiset pommittivat psykiatrista sairaalaa, jossa oli iskun aikaan 330 ihmistä, osa liikuntakyvyttömiä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinnon säälimätön taktiikka pommittaa siviilikohteita on tuttu maan toimista Syyrian sodassa.

 

SALM on ollut sukulaisiinsa yhteydessä päivittäin.

Jatkuva sireenien ulina alueella kertoo ilmahälytyksistä. Räjähdysten äänet kantautuvat sukulaisten koteihin. Normaalit päivärutiinit ovat lakanneet. Sukulaiset eivät juuri poistu kotoaan paitsi hakeutuessaan suojaan.

”Heillä on kellaribunkkeri, jossa he ovat olleet pommitusten aikaan.”

”Heidän asuinalueelleen ei ole vielä tullut sotilaita, mutta he pelkäävät, että alue tullaan kohta valloittamaan.”

Serkut ovat harkinneet pakenevansa, mutta yksi heistä on miespuolinen. Hän on asevelvollinen eikä voi Ukrainan hallinnon määräyksen mukaan poistua maasta. Toinen naispuolinen serkku haluisi lähteä, mutta hän ei halua jättää vanhempiaan.

”Vanhemmat ovat sillä tavalla isänmaallisia eivätkä suostu lähtemään. Ymmärrän heitäkin.”

 

”Toivoisin, että he lähtisivät, koska tilanne ei näytä hyvältä.”

 

UKRAINALAISET sukulaiset olivat toki pelänneet Venäjän hyökkäystä siitä lähtien, kun se miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014. Nyt helmikuussa alkanutta hyökkäystä edelsi useita kuukausia kestänyt tilanne, jossa Venäjä keräsi sotajoukkojaan Ukrainan rajoille.

Läntisten tiedustelutietojen arvioiden mukaan rajoilla oli ennen hyökkäystä liki 200 000 sotilasta. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Putin tunnusti itäukrainalaisten Donbasin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja ilmoitti lähettävänsä niihin niin sanottuja rauhanturvajoukkoja.

”Serkut uskoivat, että Putin pullistelee eikä oikeasti hyökkää.”

Toisin kävi.

 

Betty Salm opiskelee Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä vuotta venäjän kieltä ja kulttuuria.

 

VENÄJÄN kieltä ja kulttuuria opiskelee Jyväskylän yliopistossa Salmin lisäksi useita muita venäläistaustaisia tai venäläisiä opiskelijoita. Salm on puhunut paljon sodasta heidän kanssaan.

”Kavereitani ahdistaa ehkä enemmän se, että Suomeenkin hyökättäisiin. Minua ahdistaa enemmän sukulaisteni puolesta.”

Venäjällä vanhemmille ihmisille merkittävin tiedon lähde on televisio, josta uutisensa saa 80 prosenttia väestöstä. Televisiokanavat ovat Putinin ja hänen lähipiirinsä hallinnassa ja ne kertovat Kremlin versiota Ukrainan sodasta.

Kremlin virallisen linjan mukaan Venäjä on vapauttamassa Ukrainaa natsihallinnosta. Sen mukaan kyse ei edes ole sodasta, vaan Venäjän erikoisoperaatiosta. Väitteet ovat vailla totuuspohjaa. Siviilikohteiden pommituksista ja kaatuneiden venäläisten sotilaiden lukumäärästä vaietaan.

Osa opiskelijakavereiden venäläisistä vanhemmista katsoo vain venäläisiä tv-uutisia.

”Heidän vanhempansa eivät varsinaisesti ole sanoneet kenen puolella ovat, mutta he saavat infoa vain yhdestä lähteestä ja se ei ole kaikkein paras lähde.”

Venäjä on rajoittanut pääsyä muun muassa BBC:n venäjänkieliseen uutispalveluun, Radio Libertyyn ja riippumattomaan venäjänkieliseen Meduzaan. Sosiaalisen median kanavien kieltolistalle ovat joutuneet Facebook, Instagram ja Twitter.

Venäjällä tuli hiljattain voimaan laki, jonka mukaan armeijaa koskevan ”valheellisen tiedon” julkaisusta voi saada 15 vuotta vankeutta. Myöhemmin lakia laajannettiin koskemaan tiedon levittämistä Venäjän hallintoelimien tekemisistä ulkomailla. Hallintoelimiin kuuluvat muun muassa lähetystöt, valtakunnansyyttäjä ja kansalliskaarti. Laki rajoittaa merkittävästi tiedotusvälineiden toimintaa Venäjällä.

 

SALMILLA on sukulaisia myös Venäjällä. Sukulaiset Venäjällä ovat ”juuri niitä vanhempia ihmisiä”.

”Eivät he sano, että tämä on oikein, mutta…”

”Heidän mielestään kaikkien slaavien pitäisi pitää yhtä. Heidän ajattelunsa on vähän sen suuntaista, että tehdään uusi Neuvostoliitto, vaikka eivät he sitä suoraan sano.”

Salm ei kuitenkaan usko, että valtaosa tavallisista ihmisistä Venäjällä haluaa sotaa, eivät etenkään nuoret venäläiset.

”Jollain vanhemmilla ihmisillä, jotka ovat eläneet neuvostoaikana on varmaan ideologia, joka sopii yhteen Putinin ajatusmaailman kanssa.”

 

SALM vain haluaa, että sota päättyisi.

”Itse olen osa molempien maiden kulttuureja.”

Siksi Salmin mielestä sota on ”todella
turha”.

”Niin kuin [Ukrainan presidentti] Zelenskyi on sanonut, tämän olisi voinut sopia puhumalla, mutta Putin ei vissiin sitä halua.”

Hän korostaa olevansa sodassa Ukrainan puolella.

”Venäjällä ei ole mitään oikeutta mennä Ukrainaan. Se on itsenäinen valtio, eikä heidän [ukrainalaisten] tarvitse tehdä niin kuin Putin haluaa.”

Sotaan suhtautuminen ei ole aiheuttanut kaveripiirissä ristiriitoja.

”Olemme kaikki samoilla linjoilla asian suhteen.”

 

 

VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat asettamaan Venäjälle ennen näkemättömän raskaita talouspakotteita. Pakotteet kohdistuvat etenkin Venäjän pankkisektoriin ja teknologian tuontiin.

McDonald’s, Apple, British Petroleum, Airbus, Coca-Cola, Ikea, Amazon, VISA, Mastercard, Volkswagen, Spotify, Maersk. Lista maasta vetäytyvistä yrityksistä on pitkä ja jatkaa kasvamistaan.

Salm kannattaa talouspakotteita.

”Kaikki toimenpiteet mitä nyt käytetään vaikuttavat olevan ainoa mahdollisuus, mikä ehkä avaa Putinin silmät.”

Salm tosin epäilee, ettei Putin ole juuri kiinnostunut siitä, mitä pakotteet tavalliselle kansalle aiheuttavat.

”Onhan Venäjä ollut jo pitkään vähän sellainen kehitysmaa. Siellä keskitytään vain isoimpiin kaupunkeihin. Jos tämä jatkuu näin, eivät asiat Venäjällä ainakaan parempaan suuntaan mene.”

 

VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan on näkynyt myös Suomessa.

Ukrainalaisten kärsimys on herättänyt huolta, kuten myös pelko sodan laajentumisesta Suomeen. Lisäksi on oltu huolissaan kasvavasta venäläisvihasta.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kirjoitti maaliskuun alussa kolumnissaan, että on tärkeää, että suomalaiset eivät kohdista vihaa ja häirintää Suomessa asuviin venäläisiin. Hän totesi, että yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön. Putin on Ukrainassa perustellut toimiaan sorrettujen venäläisten suojelemisella.

Vihaa kuitenkin on ilmennyt.

Helsinkiläinen venäläistä ruokaa myyvä ravintola BLINit teki maaliskuun alussa Facebook-päivityksen, jossa ravintola kertoi henkilökuntaan kohdistuneesta venäläisvihasta. Päivityksessä ravintolan omistaja huomautti olevansa itse ukrainalainen ja että useat ravintolan työntekijöistä ovat ukrainalaisia.

Salmin lähipiirissä liikkui sodan ensimmäisinä päivinä huhuja, että naisen päälle olisi syljetty Helsingin metrossa, koska hän puhui venäjää.

Salmin äiti pyysi, ettei Salm puhuisi äidinkieltään eli venäjää julkisella paikalla.

 

”En kirjaimellisesti voi olla oma itseni, jos täytyy pelätä, että joku tulee uhkailemaan.”

 

Vaikka Salmin äidinkieli on venäjä, hän pitää itseään enemmän virolaisena. Syntynyt hän on Virossa. Venäläisyys on hänelle kieli ja kulttuuri, ei maa.

”Miten ihmiset erottavat, jos puhun venäjää, olenko Virosta, Venäjältä vai Ukrainasta.”

Venäjällä hän on käynyt muutaman kerran elämänsä aikana, viimeksi Pietarissa 2019. Ukrainassa hän vieraili isovanhempiensa
mökillä joka kesä aina kesäkuusta elokuuhun ennen Krimin miehitystä.

 

KAIKESTA huolimatta Salm on pyrkinyt jatkamaan normaalia elämää – opiskelemaan, tapaamaan ystäviään ja käymään töissä Aalto Alvarin uimahallissa.

Uutiset ja sukulaisten tilanne Ukrainassa ahdistavat silti paljon.

Salmin Harkovan alueella asuva miespuolinen 20-vuotias serkku saattaa joutua yleisen liikekannallepanon vuoksi liittymään Ukrainan asevoimiin.

”Vielä hän ei ole joutunut armeijaan, mutta kyllä uskon, että hän aika pian lähtee sinne. Ei ole oikein muita vaihtoehtoja.”

”Se on todella pelottavaa. Hänhän voi sitten kupsahtaa siellä ihan milloin tahansa.”

Salm seuraa uutisia Ukrainasta päivittäin ja haluaa pysyä sodasta ajan tasalla.

”Mutta jos koko ajan katsoo negatiivisia juttuja, oma päivä menee täysin pilalle, kun asia ahdistaa ja sitä murehtii.”

Venäläisyys on Salmille kieli ja kulttuuri, ei maa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.