“Silloin, kun aloitin sosiologian opintoni, ei puhuttu tarpeeksi siitä, että mitä tutkinnolla voi oikeastaan tehdä. Tietenkin se sitten söi motivaatiota”, kertoo Moona, 33, joka opiskeli Jyväskylän yliopistossa 12 vuoden aikana sosiologian kandidaatin tutkinnon. Moona ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää joutuvansa pilkan kohteeksi opintojensa venymisen vuoksi.

Moona on tyypillinen esimerkki opiskelijasta, jonka opinnot venyivät ja joka lopulta päätti vaihtaa alaa usean yliopistovuoden jälkeen.

Kun Moonan opinnot yliopistolla eivät ottaneet sujuakseen, päätti hän kokeilla välillä jotain muuta.

”Yliopisto-opintojen aikana tuntui, ettei tästä tule mitään. Halusin tehdä jotain konkreettista, mistä saisin vielä varmasti jotkin paperit ulos. Olin tehnyt opintojeni aikana siivoustyötä osa-aikaisesti, niin ajattelin sitten, että miksi en hommaisi siitä itselleni tutkintoa.”

Puhtaanapitoalan opinnoista oli hyötyä myös yliopistoon palatessa.

”Ammattikoulussa sain olla tekemisissä ihmisten kanssa. Vaikka opinnot siellä eivät olleet älyllisesti haastavia, niin ne toivat kuitenkin rytmiä elämään ja nostivat motivaatiota myös saattaa loppuun yliopisto-opinnot.”

Opintojen aikaiset ystävyyssuhteet yliopistossa ovat yksi tärkeimmistä opiskelumenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Ne mahdollistavat integroitumisen akateemiseen ympäristöön ja vahvistavat opiskelumotivaatiota. Varsinkin opintojen alkuvaiheessa koetut eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kokemukset näyttelevät suurta roolia opintojen keskeyttämisessä.

”Totta kai se vaikuttaa, kun kaikki mitä teet, teet yksin”, summaa Moona.

Jyväskylän yliopistossa järjestetään matalan kynnyksen hyvistoimintaa, jotta kenenkään ei tarvitsisi jäädä yksin opintojensa kanssa. Hyvikset ovat osa yliopiston henkilökuntaa ja he ovat saaneet koulutuksen opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen

Jyväskylän yliopiston hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitinen kertoo, että hyvistoimintaan osallistuneiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime lukuvuonna hyvisohjauksia oli jo noin 600 kertaa.

”Hyvisohjaus koostuu periaatteessa kolmesta osa-alueesta. Ensimmäisenä on opiskelijan tilanteen kuunteleminen, mikä voi jo itsessään auttaa asiassa, kun pääsee jollekin purkamaan oloaan. Tämän jälkeen ohjaaja ja opiskelija yhdessä pohtivat, minkälaista apua opiskelijalle voitaisiin tarjota, ja lopuksi tarvittaessa opiskelija ohjataan oikean asiantuntijan puheille. Tässäkin hyvisohjaaja voi olla opiskelijan tukena esimerkiksi varaamalla aikaa terveydenhuoltoon.”

Laitisen kokemuksen mukaan suurimmat syyt opintojen viivästymiseen ovat akateemisten opiskelutaitojen puute, lisääntyneet oppimisvaikeudet, opintojen aikatauluttamiseen liittyvien haasteiden mukanaan tuoma ahdistus sekä uupumus. Lisäksi vaikeudet opintojen suunnittelussa ja puutteet opinto-ohjauksessa hidastavat opiskelua.

”Voi olla, että opiskelijalla on ollut paljon stressiä opinnoista ja taloudelliset paineet ovat tuoneet mukanaan suorituspaineita Kelan vaatimien opintopisteiden saamiseksi ja lopulta opiskelija vain yksinkertaisesti uupuu.”

Tutkimukset kertovat, että taloudellinen pääoma, joka perustuu opintotukeen ja vanhempien rahalliseen apuun, auttaa opintojen suorittamisessa. Viime hallitusten tekemät leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon eivät ole kuitenkaan parantaneet opiskelijoiden oloja. Vuonna 2016 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 16 prosenttia opiskelijoista koki toimeentulonsa niukaksi ja epävarmaksi.

Mikäli perheen taloudelliseen apuun ei ole luottamista, jää ainoaksi mahdollisuudeksi joko köyhyysrajan alapuolella eläminen tai opintojen aikainen työnteko.

Työnteko opintojen aikana voi sekä parantaa että huonontaa opintomenestystä riippuen työstä, opiskeltavasta alasta ja työn kestosta. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 tekemän raportin mukaan lähes 80 prosenttia niistä opiskelijoista, joiden valmistuminen oli viivästynyt, koki työnteon syyksi opintojen pitkittymiselle.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 64 prosenttia opiskelijoista oli tehnyt kokopäivätyötä viimeisen vuoden aikana, ja merkittävä osa tästä työstä tapahtui päiväopintojen rinnalla.

Lisäksi täytyy muistaa, että opiskelujen aikainen työnteko vaatii korkeaa toiminta- ja stressinsietokykyä. Samaisen terveystutkimuksen mukaan 33 prosenttia opiskelijoista kertoikin kokevansa runsaasti stressiä.

Kun harhat pääsivät voitolle, niin siinä maailmassa opiskelusta ei tullut vittuakaan.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus kertoo karua tarinaa opiskelijoiden hyvinvoinnista. Sen mukaan diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Vain 66 prosenttia korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyyn vastanneista koki olonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. 5,7 prosenttia vastanneista oli harkinnut itsemurhaa.

Teron, 27, opinnot hidastuivat juuri mielenterveysongelmien vuoksi. Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteitä viimeiset kuusi ja puoli vuotta ja on vasta nyt saamassa kandidaattityötään ulos. Myöskään Tero ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän ei halua mielenterveysongelmiensa tulevan julkisuuteen.

”Ongelmana ei ole ollut motivaation puute vaan kyky. Se, ettei vain ole yksinkertaisesti pystynyt toimimaan”, hän kertoo.

Vuonna 2012 Tero alkoi kokea psykoosin ensioireina paranoiaa ja harhaluuloja. Vuonna 2013 hän joutui ensimmäistä kertaa psykiatrian suljetulle osastolle. Tästä seurasi vuosien sairauslomakierre, jonka aikana Tero jopa harkitsi itsemurhaa. Opintoja hän yritti suorittaa aina sairauslomajaksojen välissä.

”Opintojeni venyminen on aivan täysin mielenterveydellisten asioiden summa. Kun harhat pääsivät voitolle, niin siinä maailmassa opiskelusta ei tullut vittuakaan.”

Pitkäjänteisen hoidon ansiosta Terolla menee nykyään paremmin ja hän on pystynyt jatkamaan opintojaan. Suunnitelmissa on valmistua maisteriksi seuraavan vuoden lopussa.

Pelkät numerot paperilla eivät kuitenkaan kerro aina koko tarinaa.

Hanna Laitinen muistuttaa, että pelkät numerot paperilla eivät kuitenkaan kerro aina koko tarinaa.
Jotkut aloittavat yliopisto-opinnot esimerkiksi vain hankkiakseen lisää pätevyyttä nykyisiin työtehtäviinsä eivätkä välttämättä koe minkäänlaista kiirettä valmistumisessa.

Jotkut taas, varsinkin tietotekniikan alan opiskelijat, saavat heti yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työpaikan ja sen vuoksi opinnot voivat venyä tai keskeytyä.

“Opintojen pitkittyminen ei ole aina negatiivista yksilön kannalta”, Laitinen summaa.

Moona toimii nykyään siivoojana jyväskyläläisessä yrityksessä ja on tyytyväinen työhönsä.

”En kadu yliopisto-opintoja, sillä ne opettivat minulle tietynlaista ajattelutapaa ja niistä tulee varmasti olemaan hyötyä jatkossa. Nykyisessä työpaikassani, tavatessani joitakin ihmisiä, jotka ovat valmistuneet samalta laitokselta ja näkiessäni, kuinka heidän työhönsä kuuluu niin paljon istumista, voin todeta itselleni pitäväni omasta työstäni enemmän.”